tiistai 30. heinäkuuta 2013

Magdalena Hai: Kellopelikuningas

  "Aivan kuin maailma, johon kuuluin, olisi jatkanut kulkuaan ilman minua."
     
  
Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu alkuperäisesti Risingshadow-sivustolla.
 
Magdalena Hain viime vuonna ilmestynyt Kerjäläisprinsessa aloitti ensimmäisen suomalaisen, vaihtoehtohistoriallisen steampunk-nuortenkirjasarjan. Nopealukuinen kirja väläytteli maistiaisia erilaisesta Grönlannista, Vihreästä Saaresta, joka uniikin ilmastohistoriansa aikana on sulanut ja pystyy nyt tarjoamaan mahdollisuuden kehittyneille kaupungeille.
 
Kerjäläisprinsessa ihastutti, mutta Gigi ja Henry -sarjan toinen osa, Kellopelikuningas, lumoaa ja saa vakuuttuneeksi Hain kirjallisista taidoista. Masuuneista ja suolta nousevat huurut voi suorastaan haistaa rivien väleistä. Jos lukija jäi aikaisemmassa osasta kaipaamaan lisää Gigin perheen kotimaan Umbrovian ja ihmissusien historiaa, vastaa Kellopelikuningas tähän toiveeseen herkullisin ja koukuttavin juonenkääntein. Luultavasti kirjailija säästelee vielä osan paukuista sarjan päätösosaan, joka varmasti kääntää aivan uuden lehden Gigin elämässä.
 
Kirjojen tapahtumien välissä on kulunut noin puoli vuotta. Tuona aikana Gigin perhe on - paljastuttuaan Umbrovian kuninkaalliseksi perheeksi - muuttanut Alhaistosta Rahasto-nimiseen porvarilliseen kaupunginosaan.
 
Edellisen teoksen lopussa petturi Andros Luopio ampui Gigiä silmään. Tämä tapahtuma on kasvattanut tyttöä vanhemmaksi ja kypsemmäksi. Hän etsii omaa paikkaansa, jota ei tunnu löytyvän. Huolimatta uusista vaatteista ja kampauksista tai Umbrovian kuninkaallisen perheen tyttären tittelistä ihmiset näkevät Gigistä vain sen, minkä Andros Luopio on häneltä vienyt: vasemman silmän. Tai pikemminkin tyhjää kuoppaa suojelevan silmälapun.
 
Unessa olin jälleen salakuljettajien saarella. Andros Luopio osoitti aseensa piipun kohti minua ja minä toivoin, että tällä kertaa ehtisin väistää väistämättömän. Toivoin, että olisin tällä kertaa vähän nopeampi, että ymmärtäisin aiemmin, mitä Luopio aikoi tehdä. Mutta koskaan en ollut. Aseen piipusta sinkosi jälleen tulta jasavua ja kipu repi päätäni. Se viilsi ja vinkui, muuttui ihmissuden ulvonnaksi. Pedon huuto peitti alleen kaiken muun. (s. 7)
    
Bloggaaja kesällä 2008.
Kellopelikuninkaan kannessa Sára Kötelekin taiteilema seikkailijaprinsessa Gigi näyttää kovalta ja surulliselta silmälappunsa kanssa. Harvoin pääsee lukemaan kirjaa, jonka naispäähenkilön ulkonäkö muuttuu näin radikaalisti: Gigi saa suorastaan antisankarimaisia piirteitä.
 
Kovinkaan usein ei kirjasarjojen, etenkään trilogioiden, toinen osa ole parempi kuin ensimmäinen. Tällä kertaa näin on kuitenkin hyvällä syyllä todettava. Kellopelikuninkaassa on enemmän tietoa, toimintaa, romantiikkaa, tarkkuutta hahmojen ja heidän olemuksensa sekä ajatusmaailmansa kuvailussa, uusia mielenkiintoisia hahmoja, kasvutarina, aallon harjoja ja pohjia – ja piilossa vaihdettuja suudelmia.
 
Hain kieli on taidokasta ja viimeisteltyä. Oli ilo lukea kirjaa, jossa ei takerru kielellisiin virheisiin. Kirjailijalla on silmää yksityiskohdille, esimerkiksi Gigin tunteiden kuvaamiselle ulkonäöllisten ja hallinnollisten paineiden alla. Teoksen lopussa on jälleen katsaus historiallisiin faktoihin Grönlannista. Teos antaa varmasti paljon niin nuorelle kuin varttuneemmallekin lukijalle.
 
Tahdon omakseni lemmikkiautomatonin, mistä niitä saa ostaa? Mies aloitti pelaamaan uutta PC-peliä Scrolls, jossa olevat kupariset automatonit ovat juurikin sellaisia, kuin kuvittelin Hain Kellopelikuninkaassa esiintyvien minimatonien olevan. (Ensimmäisessä kirjasssa automatonit olivat hiirimäisempiä.) Hurjan suloisia, koneen ja hyönteisen (verratkaapa vaikka siiraan) sekoituksia.
  
Kuparisia automatoneja PC-pelissä Scrolls. (Lähde)

Arvosana:
  
Takakannesta:
Pakolaisprinsessa  Gigin perhe on jättänyt rähjäisen Alhaiston taakseen ja solahtanut osaksi Keloburgin yläluokkaa. Gigin isästä on tullut arvostettu keksijä, joka rakentaa jättiläismäistä ilmalaivaa Keloburgin mahtimiehelle. Mutta kun salaperäinen uskonlahko Sokean Jumalan veljeskunta alkaa saarnata, että muukalaiset ja ilmalaivat pitäisi hävittää, on Gigin ja hänen parhaan ystävänsä katupoika Henryn sukellettava jälleen seikkailuun...
    
Asiasanat: nuoret, steampunk, vaihtoehtohistoria, ihmissusia
    
Samantyylisiä kirjoja: 
  
330 sivua, Karisto 2013
 
Kirjasta mm täällä: Risingshadow, Taikakirjaimet, Todella vaiheessa,
   
Sarjassa aiemmin ilmestynyt: Kerjäläisprinsessa (2012)
  

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha (novellikokoelma)

"Ne saavat hänet näkemään unia kaukaisista maista, 
tunneleista, salakäytävistä, lumotuista paikoista ja kätketyistä aarteista."
    
 
Ensikosketukseni Pasi Ilmari Jääskeläisen tuotantoon. Löysin tämän kappaleen Emmauksesta kahdella eurolla. Ostopäätöstä ei tarvinnut edes harkita, sillä mikä olisikaan parempi tapa tutustua kirjailijan tyyliin kuin lukea tämän kirjoittamia novelleja. 

Päätit sitten avata tämän kirjan. Luotimmekin siihen, että tekisit ennemmin tai myöhemmin niin. Työnnä kirja takkisi alle, etsi rauhallinen paikka, varmista ettei kukaan näe. Ja sitten lue. (s. 7)
   
Yllä oleva lainaus on kokoelman ensimmäisesta novellista, nimeltään Esipuhe. Se avaa niin kirjailijan kuin hänen käyttämänsä reaalifantasia-käsitteen taustoja. Jääskeläinen kun ei tahdo profiloitua yhteen tiettyyn genreen esim. HC scifiin vaan tahtoo selvästi kokeilla omia ja lukijan rajoja. Niinpä Esipuhekaan ei ole 100% arkipäiväinen vaan saa mitä eriskummallisempia piirteitä.
 
Monet Jääskeläisen novelleista ovat ilmestyttyään Portti-, Tähtivaeltaja- ja Kosmoskynä-lehdissä voittaneet palkintoja. Novellit on kirjoitettu vuosien 1996-2001 välillä, osa novelleista on ilmestynyt myös aikaisemmin kokoelmassa Missä junat kääntyvät (2000). Novellit on toimitettu uudelleen tätä painosta varten (mutta löysinpäs vielä pari kirjoitusvirhettä). Olisi kiinnostavaa vertailla vanhoja versioita näihin joiltakin osin uudelleenkirjoitettuihin novelleihin ja nähdä kirjailijan matka siin välissä kielellisenä kehittymisenä. Novellit Esipuhe ja Viimeinen luku on kirjoitettu tätä kokoelmaa varten. Niissä on piirteitä omaelämäkerallisesta kirjoittamisesta, joskin Viimeinen luku onkin tulevaisuuteen sijoittuva, aivonystytöitä elähdyttävä pätkä.
 
Novellikokoelmille tyypilliseen tapaan osa novelleista on toisia parempia, lukijastakin riippuen. Suosikkinovellikseni nousi kokoelman ensimmäinen varsinainen novelli Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1 joka vei myös Portti-kilpailun voiton vuonna 1996. Muita suosikkejani ovat On Murmaa kaatunut! ja Alla pinnan Toiseus piilee. Näistä alla vähän enemmänkin.
 
Maininnan arvoisia novelleja ovat myös futuristinen  Olisimmepa mekin täällä sekä Oi niitä aikoja: elämäni kirjastonhoitajattaren kanssa, joka avaa päätä sekoittavat  kerroksensa pikkuhiljaa. Vähiten minua puolestaan miellyttivät novellit Missä junat kääntyivät, Laurelia etsimässä ja Taivaalta pudonnut eläintarha, jotka ovat kyllä muualla saaneet  myös kannattajiakin. Ne olivat minulle liian surullisia, ahdistavia tai täynnä eufemismeja
  
Kummitustalo on nimensä mukainen, talossa ei kummittele, vaan se on itse kummitus, joka toisinaan ilmestyy tyhjälle tontille. Tämän novellin loppu käänne oli aivan loistava. Kirjoitin pieneen ruutuvihkoon, joka minulla oli lomalla mukana tästä mm. näin: Puhdasta, vaivatonta, viimeistetyä, tyylikästä ja tarkoin muotoiltua kieltä, jota voi verrata Leena Krohniin.
 
Murmaa-novelli puolestaan esittäytyi minulle lähes Taru sormusten herrasta-fanficina (siinä oli myös paljon samaa kuin Aku Ankan taskukirjassa 129: Joron jäljillä ilmestyneessä Taikamiekassa).  Esimerkiksi novellin hahmojen, paremman sanan puutteessa, roduista hipsulit muistuttivat mielestäni hobitteja ja vaeltavat männyt enttejä.
 
Toiseus piileskelee mekaanisten puitten ja myyttien joukossa. Se on pelottava, erilainen ja löytyy jokaisen katsojan tai tässä tapauksessa lukijan silmästä. Runonkaltainen novelli vieraannuttaa lukijansa, minut kertoakseen tälle jotakin itsestäni - omista asenteistani ja uhkakuvistani. Se on koneiden ja humanismin liiton synnyttäma oxymoron. Novelli edustaa hyvin koko kokoelmaa, surullisena ulkopuolisuutena ja melankolisena esityksenä.
  
Kokoelman 12 novellia on jaettu kahteen osaan. Suluissa yksittäisten novellien arvosana.
 
I Morfeus:
  1. Kummitustalo, Rakettitehtaankatu 1 (4½) – Portti-kilpailun voitto 1996
  2. On Murmaa kaatunut! (4)
  3. Missä junat kääntyivät (2) – Portti-kilpailun voitto 1997, Atorox-palkinto 1998
  4. Morfeuksen kolikot (1)
  5. Armandin ratsu (3)
  6. Laurelia etsimässä (2) – Portti-kilpailun voitto 1995

II Katakombit:
  1. Katakombeista (1)
  2. Viimeinen luku (3)
  3. Alla pinnan Toiseus piilee (3½) – Atorox-palkinto 2000
  4. Olisimmepa mekin täällä (3)
  5. Oi niitä aikoja: elämäni kirjastonhoitajattaren kanssa (3) – Portti-kilpailun voitto 1999, Atorox-palkinto 2000
  6. Taivaalta pudonnut eläintarha (2)
  
Kokonaisarvosana:
   
Takakannesta: 
Oswald Morrow näkee unia, joissa hän elää yhdessä itseään vanhemman kirjastonhoitajattaren kanssa. Eräänä päivänä hän kertoo tälle kaiken ja saa vastauksen, joka muuttaa hänen elämänsä – ja sitten koko maailman. Emma Satakieli löytää poikansa Ferroequinologistisen päiväkirjan, joka puolestaan johdattaa hänet paikkaan, missä junat "karkaavat aikataulusta ja ryömivät pois kiskoilta".
  
Taivaalta pudonnut eläintarha on kokoelma Pasi Ilmari Jääskeläisen palkittuja novelleja. Tarinat sekoittavat ihmeellisiä ihmiskohtaloita, arkisia tilanteita ja sitä salaista ainetta, josta unet on kehrätty. Pudonneesta lentokoneesta ryntää Jäniksenselän metsiin kokonainen eläintarha ja junat nousevat raiteiltaan. Novellien maaginen maailma kuljettaa todellisuuteen, joka on yhtä aikaa tuttu ja outo.
  
Kokoelman novelleja on aiemmin julkaistu teoksessa Missä junat kääntyvät. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomia novelleja, ja kaikki tekstit on toimitettu uudestaan tätä teosta varten.
   
Asiasanat: reaalifantasia, novellit, kokoelmat
   
Samantyylisiä kirjoja: 
   
413 sivua, Atena 2008
 

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea

 "Niin moni asia olisi voinut mennä toisin."
    
   
Ensimmäinen ajatus: Kirjan pitkä nimi tuo mieleen enemmin tietokirjan kuin nuorten kirjan rakastumisesta ensisilmäyksellä. Löysin kirjan Helsingin lomallani antikvariaatista kahdella eurolla - ostopäätös syntyi, kun muistin nähneeni tämän jossakin seuraamassani kirjablogissa. En muistanut mitä tästä sanottiin, mutta kansikuva ja nimi olivat jääneet mieleeni. 
   
Tarina alkaa siitä, kun teoksen 17-vuotias päähenkilö Hadley myöhästyy lennoltaan neljä minuuttia. Hän on matkalla Connecticutista isänsä häihin Lontooseen, vaikka ei sinne oikeastaan haluaisi mennä. Lentokentällä, odottaessaan seuraavaa lentoa, hän tapaa pari vuotta itseään vanhemman pojan, Oliverin. Tämä on kotoisin Lontoosta, mutta on muuttanut Amerikkaan opiskelemaan. Sattumalta heidän istumapaikkansa ovat vierekkäin ja muutaman tunnin lennon aikana he tutustuvat toisiinsa ja huomaamattaan Hadley on rakastunut lähes tuntemattomaan.
  
"Minä en ole edes varma, uskonko avioliittoon", Hadley sanoo, ja Oliver näyttää yllättyneeltä.
"Sinähän olet  matkalla häihin, etkö olekin?"
"Niin", Hadley sanoo ja nyökkää. "Mutta sitä juuri tarkoitankin."
Oliver katsoo häntä kysyvästi.
"Niiden ei pitäisi olla hirveää hössötystä ja vieraiden raahaamista toiselle puolelle maailmaa todistamaan avioparin rakkautta. En väitä, että siinä on mitään pahaa, jos kaksi ihmistä haluaa jakaa elämän keskenään. Mutta kyse on heistä kahdesta, ja sen pitäisi riittää. Miksi järjestää valtava show Miksi toitottaa rakkauttaan koko maailmalle?" (s. 48)
 
Kun etsin teoksesta kirjoitettuja kommentteja muista blogeista yllätyin kuinka monet olivat pettyneet tähän kirjaan. Se oli monille liian klisee, eikä ikäisekseen toisinaan varsin lapselliseksi koetun Hadleyn tunteita Oliveria kohtaan ymmärretty (mikä sai hänet rakastumaan juuri tähän poikaan). Minulle tämä kirja oli kuitenkin koukuttava ja vatsanpohjaa kihelmöivä. Pystyin samaistumaan Hadleyn ajatuksiin hyvin. Mielikuvissani Oliver näytti paljolti Warm Bodies-elokuvan R-zombiellta (näyttelijä Nicolas Hoult).


Teos saa itkemään ja nauramaan. Kun sivut alkoivat loppua, kaikesta ennalta-arvattavuudestaankin huolimatta pelkäsin, saavatko nuoret toisensa ja se oli pakko lukea kerralla loppuun. Suosittelen siis rakkaudennälkäisille ihmisille. Teos ei ehkä keksi pyörää uudelleen, mutta oli minusta raikas, tuore ja ihanan kirpeä kertomus siitä, kuinka rakkaus saattaa yllättää juuri silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa.

Plussaa teos saa  myös siitä, kuinka luontevasti klassikkokirjailija Charles Dickensin sitaatteja on saatu osaksi kokonaisuutta.

Arvosana: 

Takakannesta:
"Mitä sinä oikeasti tutkit?" 
Oliver nojautuu taaksepäin ja katsoo Hadleya.
"Ensi silmäyksellä rakastumisen tilastollista todennäköisyyttä."

Seitsemäntoistavuotiaan Hadleyn vanhemmat ovat eronneet, ja isä on muuttanut Connecticutin-kodista Englantiin. Kesäloman alussa Hadley joutuu matkustamaan Lontooseen isänsä ja uuden äitipuolensa häihin, vaikka mikään ei ole hänestä vastenmielisempää.

Sattuman oikusta Hadley tapaa New Yorkin kentällä salaperäisen brittipojan, Oliverin, ja nuoret päätyvät lentokoneessa yllättäen vierekkäisille paikoille. Yli seitsentuntisen lennon aikana Hadley ja Oliver tutustuvat, ja tuntuu kuin he ilmiömäisesti täydentäisivät toisiaan.

Lentokentän tungoksessa Hadley kuitenkin kadottaa Oliverin. Kiiruhtaessaan kohti vihkikirkkoa Hadleyn mielessä on vain Oliver ja lentokentällä vaihdettu taianomainen suudelma. Hadley ei tiedä edes Oliverin sukunimeä, mutta hänet on pakko löytää.
 
Asiasanat: rakkaus, nuoret

Samantyylisiä kirjoja:
    
Suomentanut: Joel Kontro, 203 sivua, Otava 2012
    
Alkuperäinen nimi: The Statistical Probability of Love at First Sight (2012)
   

Maratoni pohdintaa & blogaamisesta muutenkin

Keskiviikkona oli blogistanian yhteinen lukumaraton, joka minun osaltani ei mennyt niin hyvin kuin edellinen 12 tuntiseni. Luin aamulla Roald Dahlin Sulo ja suklaatehdasta (jonka puolessa välissä nukahdin pariksi tunniksi, mokoma sänky) ja toisena kirjana nautiskelin vähän vanhempaa klassikkoa, Jonathan Swiftin Gulliverin matkoja - näistä lisää lähipäivinä. 

Jostakin syystä homma ei käynnistynyt ollenkaan. Kirjat ja ruokakin oli hyvin mietitty, niissäkään ei siis liene vikaa ollut. Mikä jäi sitten puuttumaan? Aloitinko valmistautumisen liian aikaisin ja sitten jäädyin h-hetkellä? En osaa sanoa, nyt kuitenkin lukemiseen tuli pakkosuorittamisen tuntua, joten en sitten tahtonut verenmaku suussa painattaa sivuja eteenpäin, sillä lukemisen tulee olla harrastua, josta nauttii.
 
 
Lukumaratonille tulen kuitenkin jatkossakin osallistumaan, saatan pitää sellaisin vielä tässä kesän aikana, säälihän olisi heittää "hukkaan" valikoimaani kasaa. Toinen asia, josta tässä postauksessa ajattelin mainita, liittyy blogaamiseen jatkossa omalla nimelläni. Osa on saattanut huomatakin tämän muutoksen. Eli nykyisin kommentin ja kirjoistan koko nimelläni, nimimerkkiäni Nafisan en silti tahdo hyljätä ja sitä tulen käyttämään jatkossa muissa paikoissa.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kirjablogistanian yhteinen 24h lukumaraton II

  

Kirjalistani: 

      
Satuja ja lastenkirjoja
     
Novelleja
       
Näytelmiä
     
Klassikoita
        
Lisäksi:

  
Maraton alkaa klo 7:00

7:00-13:00 Roald Dahl: Sulo ja suklaatehdas
- Pieni, parin tunnin torkahtaminen tapahtui teoksen keskivaiheilla, mutta se ei johtunut tästä ihastuttavasta teoksesta, vaan enemminkin sängyn valitsemisesta lukupaikaksi. Mokoma vietteli illan virkun unten maille. Suklaatehdas viihdytti ja osoitti Dahlin tarkkanäköisyyttä. Hyvin tuore ja edelleen ajankohtainen aihe lasten kasvattamisesta ja kasvattamattomuudesta.
   
 
Klo 13:20-23:30  Jonathan Swift: Gulliverin matkat
- Gulliverin kanssa ollaan matkattu puoleen väliin. Jotenkin tämä päivä ei ole oikein käynnistynyt. Luen tämän kuitenkin loppuun määräajan loppuun mennessä. Ei mennyt niin kuin Strömsössä tämä lukumaraton: lukeminen tuntui jotenkin pakkosuoritukselta, eikä samanlaista draivia kuin ekalla kerralla löytynyt. Joskus näinkin.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Hyllymetrillinen uusia kirjoja

Sunnuntaina käytiin konttikirppareilla. Minä olen kamalan huono kysymään hintoja, onneksi osa ihmisistä tajuaa väsätä lappuja, joissa hinnat käyvät ilmi.

Sylvia Loch: Dressage: The Art of Classical Riding (0,50 e)
- Kaunis kirja Wienissä sijatsevasta Espanjalaisesta ratsastuskoulusta, taidekuvia ja historian siipien havinaa.

Susan Cooper: Pimeä nousee (1e)
- Vanhalla painoksella. Eka osa oli pitkään lainassa siskon pojalta (en kuitenkaan saanut aikaiseksi lukea sitä). Tämä oli kaunis löytö.
  
Gavin Baddeley: Goth Chic (0,50e)
- Pokkarina. Käytin kerran kirjastosta lainaamanani tietokirjana mm. yhdessä makaaberissa esseessä. Hyvä olla omassakin hyllyssä, varsin mielenkiintoinen teos. 
  
Deborah Rodriguez: Kabulin kauneuskoulu (1e)
- Vaikka itse en meikkaakaan, tämän kirjan naisten asemaan puuttuva näkökulma kiinnosti kovasti.

Tänään käytiin vielä ennen paluuta ouluun Aleksanterin kadun antikvariaatissa ja Akateemisessa. 

Cecelia Ahern: Sateenkaaren tuolla puolen (ilmainen) 
- Oli 0,20 euron korissa, mutta sain kaupanpäällisenä - kyseessä vieläpä hyväkuntoinen kovakantinen painos. Alkaa olla aika hyvin Ahernin tuotantoa hyllyssä. Vain muutama teos taitaa puuttua (esim. jokin aika sitten lukemani Tyttö peilissä).
  
Jeff Long: Seinämä (2e)
- Longinkin kirjoja lähes kaikki jo hallussani. Taitaa puuttua ainoastaan tuo Vuosi nolla, josta alunperin miehen teoksista kiinnostuin (huomasin joskus lukiossa ollessani ko. kirjan jonkin kirjakaupan mainoksessa, mutten vieläkään ole lukenut tätä).
  
Johanne Hildebrandt: Freija (1e)
- En muista oliko minulla tämä jo. Tämä versio on Atschi!-pokkari, eri kansikuvalla kuin vanhempi painos. No, voin antaa lahjaksi, jos löytyy jo.
  
Christoph von Schmid: Genoveeva - Brabantin kreivitär (2e)
- Tänä vuonna 1934 painettu koululaiskirjastoon kuuluva klassikko teos hurmasi hyllyssä. Luen vaikkapa lukumaratonissa!
  
Ambrose Bierce: Pyhä kauhu (1e) 
- Klassikko novellikokoelma, kauhua sadan vuoden takaa. Tämäkin lukumartooni pinon jatkoksi. Saa puhdistella palettia.
  
Hj. Nortamo: Raumlaissi jaarituksi (1e)
- Ostin raumalaiselle kaverilleni joululahjaksi.
  
Eino Leino: Kalevala-näytelmät-kokoelma (1e)
- Tuonelan joutsen, Sota valosta, Väinämöisen kosinta, Karjalan kuningas. Olen tutustunut aikaisemmin vain Leinon runoihin, tarjouksesta mukaan tarttunut näytelmäkokoelma houkutteli Kalevala-aihepiirillään.
  
Sami Parkkinen: Punainen pyörre (1e)
- Suomalaista scifiä. Tullut aikaisemmin vastaan kirppareilla paljon kalliimmalla, mutta uutena tällainen hinta suorastaan pakotti ostamaan. Saas nähdä sitten millainen teos tuo on...
  
Nämä olivat näillä näkymin viimeiset kirjaostokset tällä reissulla. Hyllymetrillisen verran uusia hankintoja. Onneksi siivosin kirjahyllyä vähän aikaa sitten, sain järjesteltyä lisää tilaa, joka tulee tarpeeseen. Osan kirjoista pakkaan mukaan matkalaukkuun, loput anoppini tuo loppukuusta, kun tulee kälyni tyttären nimenantojuhlaan autollaan.

Ps. 17.7. Vielä pari vähän edullisempaa kirjahankintaa. Piti herätä jo seitsemältä tänään, enkä tosiaankaan ole aamuihminen - mitä en tekisi kirjojen vuoksi? Ihanainen Taika (Kirjasfääri-blogista) toi minulle tänään David Mitchellin Pilvikartaston. Siskoni tuli perheineen Jyväskylästä Helsinkiin junalla ja täältä edelleen Tallinaan lomalle. Vein viiden minuutin kuulumisten vaihtamisen (taksijonossa) aikana siskontytölleni lainaan juuri lukemani kirjan Tilastollinen todennäköisyys löytää se ainoa oikea. Löysin myös kierrätyskeskuksen ilmaishuoneelta J. Pekka Mäkelän Alshainin, joka minulla kerran oli ainassakin (viime vuoden scifi-haasteeseen liittyen), mutta valitsin silloin lopulta jonkin toisen kirjan.

Pps. 19.7. Käytiin Tikkurilassa (Kontti) ja Riihimäellä (Femmatori) kirpparikierroksella. Mukaan tarttui vielä (aiemmista luuloistani huolimatta) pari teosta:

Margaret Atwood: Oryx ja Crake (1e)
- Pokkari. Oli kerran lainassakin, ollut kauan lukulistallani. Atwoodilta olen lukenut vasta novellikokoelman Siniparran muna.

Jane Green: Anoppiahdistus ja Vieraissa vuoteissa (yht. 3e)
- Sain vuonna 2008, kun muutin opiskelemaan Ouluun kauhean lukublokin. Yli puoleen vuoteen en lukenut yhtään mitään (en kirjoja, lehtiä tai edes sarjakuvia). Löysin sitten soluasuntotaloni pesutuvan saa ottaa hyllystä Jane Greenin Avioliittoallergian. Otin ja luin sen - lukublokki helpotti, löysin lähikirjaston ja kirjallinen maailmanvalloitukeni on jatkunut lähes katkeamattomana siitä lähtien. Muita Greenin teoksia en ole vielä lukenut, vaikka hyllystä löytyy myös Netti@deitti.

Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia (2e)
- Dumasin Monte Kriston kreivi löytyy jo valmiiksi hyllystäni. Tämä kovakantinen on kaunis lisä sen viereen.

J.R. Ackerley: Koirani Tulip (0,60e)
- Isosiskollani oli tämä kirja, kun olin nuorempi. Ei ilmeisesti ihan yhtä surullinen kuin Bim Mustakorva, mutta varmastikin koskettava kertomus eläinystävästä... ja vähän muustakin.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Kirjallinen lauantai

Lämpötila +26, kello vähän vaille yhdeksän. Täydellinen hetki lähteä kirpparikierrokselle. Mukavasti päivn aikana kassiin kertyikin Oranssista planeetasta, Kierrätyskeskukselta (Kyläsaaresta), Mustan kanin kolosta ja Interfennicasta (Hakaniemestä) 13 kirjaa 16 eurolla. Ainoa miinus tuli pissalta haisevasta Helsingistä.
  
1. Margit Sandemo: Lumottu (1e)
- Sandemon toista sarjaa (Noitamestari) minulla on kolme ensimmäistä osaa. Tämä oli hyväkuntoinen, tuon laajemman sarjan aloittava teos, joita en paljoa ole liikkeellä nähnyt. (Näistä ensimmäisitä osista on varmaan helppoa päästä eroon, jos en tykkää.)
  
2. Joanne Harris: Pieni suklaapuoti (1e)
- Leffakannellinen Seven-pokkari. Leffan olen joitakin vuosia sitten katsonut ja siskoni on suositellut tämän lukemista kirjana.
  
3. Joanne Harris: Appelsiinin tuoksu (1e)
- Löysin tämän ensin pokkarina, mutta huomatessani kovakantisen hyllyssä, vaihdoin. Mielenkiintoisen kuuloinen tarina, joka houkutti.
   
4. Jane Austen: Kasvattitytön tarina (1e)
- Euron tarjouskorista, leffakannella. Minulla on aikaisemmin hankittuna Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (leffakannella tämäkin), jota en ole ehtinyt lukemaan. (Austen fanit, mistä teoksesta kannattaa aloittaa?) Tämä on minulle aikaisemmin tuntematon teos, mutta tarina vaikutti lupaavalta.
  
5. Alistair MacLeod: Cape Bretonin laulu (2e)
- Skotit. Voinko muuta sanoa syyksi tämän kirjan osatmiselle? 
  
6. Murray Bail: Eukalyptus (3e)
- Tämän kannessa oli jotain samaa kuin Jennifer Vanderbesin Pääsiäissaaressa. Myös takakaknnessa kerrottu isän tyttärensä kättä tavoitteleville kosijoille asettama haaste (tunnistaa tontilla kasvavat euklyptuslajit) oli riittävän mielenkiintoinen taatakseen ostopäätöksen.
   
7. Jonathan Swift: Gulliverin matkat (1e)
- Katsoin vasta äskettäin Jack Blackin tähdittämän melko tuoreen version tästä klassikkoteoksesta. Vuoden 1957 painoksessa oli jotain sympaattista, joten tämäkin kirja päätyi omistukseeni.
  
8. Alan Garner: Huuhkajalaakso (ilmainen)
- Saa ottaa hyllystä poimin tämän ilmestymisvuonnaan 1967 Englannin parhaaksi nuortenkirjaksi palkitun teoksen. Esipuhe kuvailee Garneria aikansa anglosaksisen maailman fantasiakirjallisuuden mestariksi. Garnerin ansioksi kerrotaan myös se, että ilman hänen teoksiaan ne aikuiset, jotka eivät voineet kuvitella tarttuvasa nuortenkirjaan, ovat niitä ryhtyneet lukemaan. Taustalla on vanha walesilainen myytti. Aika vakuuttavaa tekstiä. 
    
- Teos ilmestyi viime vuonna ja olen parissakin blogissa nähnyt tämän. En muista mitä tästä sanottiin, mutta kansikuva ja nimi jäivät pääähän. En lukenut edes takakantta (ennen kuin vasta kotona), ja kyllä ainakin perusjuonen pitäisi olla nautinnollinen.
   
10. Rebecca James: Ystävä hyvä (1e)
- Tämä minulla oli kerran lainassakin, mutta piti palauttaa muistaakseni ennen yhtä pidempää matkaa pois (minulla on huono karma lainakirjojen suhteen lomaillessani: niistä tulee joko varaus tai jokin muu yllättävä palautuksen tarve, ja teosta ei pysty uusimaan - eli olen saanut parikin kertaa sakkoja näin.) Se vähä, mitä ehdin kirjasta edellisellä kerralla saada irti oli kuitenkin positiivista ja kirja siis ansainnee paikkansa hyllyssäni. 
  
11. Nedjma: Manteli (1e)
- Euron hyllystä poimittu tämäkin. Elämäkerraksi luokiteltu arabinaisen aistillinen tarina. Kaunis kansi kosketti. (Ehkä tällä teoksella saan murrettua elämäkertaneitsyyteni, niitä kun ei ole tullut  luettua, ellei sitten vahingossa.)
  
12. Anu Holopainen: Ilmeetön mies (1e)
- Ainoa Holopaisen teos, jota en omistanut tai jota en ole aikaisemmin lukenut. Tämä tilanne täytyy korjata. 
  
13. Rebecca Stott: Korallivaras (1e)
- Muistaakseni siskoni on tämän lukenut ja minullekin suositellut. Sangen siistikuntoinen pokkari edulliseen hintaan. Takakansi maalaili varsin mielenkiintoisia kuvia verkkokalvojeni takaiseen maailmaan. 

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kirjamaniaa

Ensimmäinen lomapäivä Helsingissä ja nyt jo takana innokasta kirppareilla nuohoamista. Emmaus tarjoili näm herkut:
  
Yousif Abu al Fawz: Taikalintu (1e)
- Suomeen muuttaneen pakolaisen novelleja, Vaikutti todella mielenkiintoiselta.
  
John Galsworthy: Omenapuu (0,50e)
- Ilmeisesti jokin klassikko, josta minulla ei ollut mitään ennakkotietoa. Takakannen perusteella ihan mielenkiintoinen teos esim. lukumaratonille. 
  
Mark Twain: Tom Sawyerin viimeiset seikkailut (0,50e)
- Käsitin, että tämä on jatko osa Tom Sawyerin aikaisemmille seikkailuille (niitä minulla ei kuitenkaan vielä ole), jotka pitäisi kyllä lukea jossain vaiheessa.
  
Ian McEwan: Sementtipuutarha (0,70e)
- Lukumaratonia varten hankin tämän aluksi kirjastosta, mutta kun kirpparilla nyt noinkin kohtuulliseen hintaan kun tuli vastaan, ajattelin poimia sen tarpeeseeni.

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taivaalta pudonnut eläintarha (2e)
- PIJ:ltä en vielä ole ensimmäistäkään teosta lukenut, lainakasastani tosin löytyy jo Lumikko ja yhdeksän muuta, mutta jos en koe kirjailijan tyyliä omakseni, voin tämän aina myydä eteenpäinkin.

Lisäys: 12.7. Tänään oli vedenkäyttökielto (putkistoa tutkittiin kameralla, vessan vetäminen kielletty 8-15). "Evakossa" ollessamme pyörähdettiin koko porukalla kirppareilla. Sorruin taas kirjojen heräteosteluun. Tässäpä mitä nyt tarttui hihaan:
  
- Omana aikaisemmin kaksi viimeista osaa eli Terve ja kiitos kaloista ja Enimmäkseen harmiton. Tätä kolmatta Linnunradan liftareden kirjaa olen joskus (vähän ennen blogini perustamista) lukenutkin, mutta en oikein päässyt tähän sisälle aikaisempien osien tapaan.
  
Maggie Shayne: Hämärän reunalla (1,50e)
- Vähintään kahdesti luettu (ja edellisenkin omistajan kirpparilta ostama). Tästä sarjastahan minulla on vain ensimmäinen osa (ja nyt tämä seitsemäs), enkä siäkään vielä lukenut...
  
Katja Kaukonen: Vihkivedet (1,50e)
- Täysin heräteostos. Nimi etäisesti joistakin kirjablogeista tuttu, kirjilijan aikaisempi teos Odelma ollut joskus kirjastosta lainassa. Mitään käsitystä ei ole siitä, voisinko pitää kirjasta, mutta takakansi teksti vakuutti ostamaan.
  
Sara Hylton: Diana Barbara, Michaels: Neitsytvaimo ja Constance Heaven: Villilintu (1e/kpl)
- Nämä kolme samasta pöydästä, jossa oli monta laatikollista vähän vanhempaa kirjallisuutta. Nämä valitsin mututuntumalla. Päätelmieni mukaan hyvin tyypillistä parin vuosikymmenen takaista naisten romantiikkaa: pulassa oleva, mystiseen mieheen rakastunut neito 1800-luvulla oli monessa taustatarinana. Toivottavasti ihan mielenkiintoisia! 

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Yksi pois kirjan nimestä

Esimerkiksi K-Blogin (Koko lailla kirjallisesti) Jenni postasi tästä mm. Twitterissä leviävästä  leikistä, jossa siis jonkin kirjan nimestä poistetaan yksi kirjain ja lisätään jokin selittävä alaotsikko uudelle luomukselle. Buzfeedissä nimistä on tehty kansitaidetta. Tästä ilmiöstä on ollut juttua myös Oonan blogissa Lopunajan lauseet.
 
Minäkin ihastuin ajatukseen ja tässä muutamia keksimiäni (pakko myöntää että kahdesta taisin poistaa kaksi kirjainta). Jotenkin synkkiä tai melankolisia näistä kaikista tuli, ehkä se johtuu suomalaisuudestani.
     
Jokin laulu - Uuden linjan teos epämääräisyyksistä
 
Geishan mustelmat - Naisiin kohdistuneen väkivallan pimeä historia Japanissa
 
Enkelit ja emoni - Paljastuskirja "Enkeleitä, onko heitä" kirjoittajan tyttäreltä
      
   
Pedo - Seksualisesti vinoutuneen miehen tarina
Askilintu - Nikotiinikoukussa elävän työn muistelmia
 
Tulen viemää - Opaskirjan tulipalon jälkeiseen elämään
  
     
Liver Twist - Viinapäiväkirja
Salaavaras - Kertomus tahattomasta kleptomaanista
Pimeyden lennot - Trilleri siitä, kun lentokentän valot sammuivat
       
       
Erkilliset matkat - Erkki-liiton matkoista koostettu historiikki
 
Plumfieldin ojat - Historiallinen katsaus yhden alueen ojitukseen
 
Erilinja - Opaskirja, jonka neuvojen avulla erotut joukosta
      
     
Kolmas alaisuus - Vinkkejä pätkätyöläisille
 
Kapteeni Emo - Erään naiskapteenin elämäkerta lentoemosta kapteeniksi
 
Varoja - Kertomus naisesta, jonka fobiat estävät normaalin elämän
   
       
Pimeyden Ahti - Suomalainen kauhutarina
Keskiön kansaa - Kun polkupyörävillitys pääsee pahaks
Aasta uuhun - Lyhyempi suomenkielen sanakirja

torstai 4. heinäkuuta 2013

Tänään kirjastosta 3/2013


Hain kirjastosta muutaman varauksen ja korillisen teoksia, jotka olivat hyllyssä (osan huomasin jo viime viikolla, eikä niitä ollut kukaan kerennyt tässä välissä nappaamaan) Minulla menee varmaan ikuisuus näiden kaikkien lukemiseen. :D  Kirjat siinä järjestyksessä kuin ne kirjastokassista nousivat:
    
Suomalaista metsää (oma kuva)
Minna Canth: Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo, Hanna, Lain mukaan, Lehtori Hellmanin vaimo
- Tästä kokoelmateoksesta tarkoituksenani on lukea ainakin Hanna. Ja minulle saa myös kaupata noita muitakin. Triviaalina tietona: olen käynyt Minna Canthin lukiota ja olen erittäin iloinen että a) Minna sai oman juhlapäivänsä ja b) että hän oli kuopiolainen ja edelleenkin arvostettu Kuopiossa. Luin yläasteella äidinkielen esitelmää varten Canthia, joskin varsin hajanaisesti vailla mitään mielenkiintoa lukemaani kohtaan. Nyt on viimein aika luopua noista muistoista ja luoda tilalle uusia, parempia Canth-kokemuksia.
 
Haruki Murakami: Norwegian Wood
- Vaikka minulle onkin suositeltu kirjailijan spefimpejä teoksia (etenkin Kafka rannalla ja Suuri lammasseikkailu), päätin ottaa tämän kirjablogeissakin kovasti kehutun teoksen. Yksi syy oli sen helppo saatavuus ja toisekseen, jos lukisin ensin spefimpää, voisi olla, että tämä maistuisi huonosti niiden jälkeen. Minulla ei ole miään ennakkotietoa tai oletuksia tästä (olen pysytellyt kaukana kaikista vähänkään Murakamin teoksilta haiskahtavilta sivuilta ja blogipostauksista, jotta en saisi tietää liikaa näistä).
   
Roald Dahl: Sulo ja suklaatehdas
- Tästä olen yleensä kuullut käytettävän nimeä Jali ja suklaatehdas (jonka olen myös elokuvana ja äänikirjana nauttinut). Tämä varsin iskokoinen (20 x 27cm) versio on myös kauniisti kuvitettu (kiitos Quentin Blake). Toisin kuin esimerkiksi Dr. Seussin tuotanto, Roald Dahlin kirjat ovat minua alkaneet viimeaikoina kiinnostaa ja tästä tutusta tarinasta on helppoa aloittaa.
 
Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa
- Kiinnostusta Liisan seikkauluun ei tarvinne kenellekään selittää (tästähän on tehty elokuvia, sarjoja ja vaikka vallan mitä). Monet ovat hyvinkin innostuneita kaikesta Liisaan liittyvästä. Kirjastossa oli valittavana kaksi eri versiota. Toinen oli tämä isohko Tove Jansonin kuvittama, toinen pokkariversio alkuperäisin kuvituksin. Pitkään mietin kumman valitsen, kun en kehdannut pelkän kuvituksen takia ottaa molempia vertaillakseni. Pitäisipä muuten joskus (edes silmäillä) Toven kuvittamaa Hobittia.
  
  
Simon Tofield: Simonin kissa vs. maailma
- Kiitos Titanian (blogista Käännä jo sivua) huomasin tämän ilmestyneen. Olen lukenut kaikki aikaisemmin ilmestyneet Simonin kissa kirjat (Simonin kissa [2009], Simonin kissa - Aidan tuolla puolen [2011], Simonin kissan pentu - Simonin kissa 3 [2012]). Tämä kirja on toisiin verrattuna erilainen, sillä nyt kissa seikkailee väritettynä. Tofiled on onnistunut Youtubesta tutuissa videoissaan onnistunut tuomaan esille  kissojen hurmaavimpia ja raivostuttavimpia (mutta kaikesta huolimatta rakastettavia) puolia. kaikkien kissanomistajien ja kissafanien kannattaa tutustua näihin, jos ne eivät ole jo tuttuja entuudestaan.
  
Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen
- Tästä oli kirjastossa kaksi versiota, kansipaperiton, violetti ja kaunis selkämyksellinen sekä kansipaperillinen ruskeasävyinen (mutta huonokuntoisempi) painos. Tämä jo vuonna 1972 painettu kirja näyttää siltä, kuin kukaan ei olisi avannut sitä ennen minua. Kiinnostuin kirjasta katsottuani tästä tehdyn filmatisoinnin, vaikka tämä ei todellakaan TBR-listalleni kuulunut ennen sitä.
 
Franz Kafka: Mies joka katosi
- Eilen oli Kafkan syntymästä 130 vuotta. Ajattelin sen kunniaksi etsiä kirjaston hyllystä Kafkaa. Minulla ei ole oikeastaan mitään käsitystä millaisia hänen kirjansa ovat tai mistä aloittaa. Otin sitten sokkona tämän. Jos jollakulla on kokemusta Kafkasta, minulle saa antaa vinkkejä!

Auringonlasku, 2006 (oma kuva)
Tuo aina mieleeni Griegin teoksen alkusoiton.
Moliére: Saituri
- Olen tämän ranskalaisen vuonna 1668 ilmestyneen näytelmän lukenut lukion ensimmäisellä, mutta mielikuvani ovat niin heikkoja, että ajattelin lukea tämän uudelleen.
 
Henrik Ibsen: Peer Gynt ja Nukkekoti
- Lisää näytelmiä, nyt pulahdus Norjaan! Nämä klassikot ovat varmaan hyvin tunnettuja. Nukkekodin ajattelin lukea seuraavan kerran kun osallistun lukumaratoniin. Peer Gynt alkoi myöskin kiinnostaa, aikaisemmin yhdistin tuon nimen vain Griegin tästä tekemään musiikkiin. Ja jos musiikki on niin lumovoimaista, on minun saatava tietää mitä alkuteos pitää sisällään.
 
Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia
- Tästä klassikosta on olemassa useita versiota, joista yhdessä tiedän olevan valokuvia, kenties kirjailijan itsensä ottamia  (siskollani oli tällainen) ja sitten on myös lastenkirjakuvituksellinen versio, josta 2012 otettu näköispainos minulla on nyt lainassa. On usein pohdittu, onko kyseessä lasten vaiko aikuisten kirja, hyvin mielenkiintoista päästä viimein tutustumaan tähänkin (ja kertomaan oma näkemykseni tuohon jakoon)!
  
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta
- Pitihän minun, kun muutkin. Kuka olisi voinut välttyä kirjablogeissa useaan esillä olleen kirjailijan teoksiin. Tämä sattui olemaan paikalla hyllyssä, joten päätin napata mukaani. Olen aika taidokkaasti onnistunut välttämään spoilerit, joten en itseasiassa tiedä kirjasta mitään - mikä on ihan hyvä juttu. Pääsenpähän tutustumaan tähän puhtaalta pöydältä. Saas nähdä tuleeko minustakin PIJ-fani!
 
Jane Austen: Neito vanhassa linnassa
- Tästä luin Dracula teoksen esipuheessa. Siinä mainittiin tämä Austenin kirja ja se, kuinka kirjailijatar pyrki pardioimaan 1800-luvun goottilaista kauhukirjallisuutta. Tämä on siis täydellinen Austen, josta aloittaa, ajattelin.varasin teoksen ja tämä vuonna 1953 painettu teos saapui haukiputaalta. Välissä oli lainauskuitti vuodelta 2003. Ilmeisesti ei ole kovin luettu kirja. Ihastuttava kansikuva löysyi sisälehdeltä.
 
Jonathan Carroll: Naurujen maa
- TBR-listaltani. Poimin tämänkin mukaan, kun sattui paikalla olemaan. Maaginen realismi houkuttaa. Myöskin hyvin monessa blogissa luettu teos.

Mitä ostin tänään

Eli kertomus siitä, 

kuinka löysin kirppareilta kirjoja.

 
Piti käydä kaupungilla hoitamassa asioita ja mies tuli mukaan kesken työpäivän (ollut kaivamassa Oulun keskustassa, josta löytyi mm. vanha tienpohja kärryn ja hevosen jälkineen). Hoidettuamme paperisotaa, mies palasi kaivauskuoppaan. Odotellessani miestäni, piipahdin kirppareilla ja päädyin lopulta kirjastolle. Alla saalis:
   
John Steinbeck: Punainen poni (1e)
- Ostaessani kirjan, tiesin tasan vain sen, että kyseessä on klassikkokirjaiija, that's it. Ei mitään muistikuvaa itse teoksesta. Luin kuitenkin miestäni odotellessa kirjastolla teoksen esipuheen ja opin mm. steinbeckilaisen romaanimuodon sekä sen, että kyseessä on joidenkin mielestä novellikokoelma, toisten mielestä taas novellimuotoinen romaani. Tämä on kai sitä stenbeckilaisuutta. Ilolla odotan teoksen lukemista, esimerkiksi seuraavassa lukumaratonissa, sen verran mielenkiintoisia sisältöjä luvattiin.
 
Margit Sandemo: Noitamestari 3 - Pimeyden mahti (1e)
Voiko näin söpöä kansilehteä ohittaa?

- Vaikka kahta edellistäkään en ole vielä lukenut, nappasin tämän edullisen ja hyväkuntoisen pokkarin mukaani. Siskoltani sain ensimmäisen osan lahjaksi muutama vuosi sitten. Monet taitavat kerätä Sandemon toista, 47 osaista Jääkansan tarinaa. Tähän toiseenkin sarjaan kuuluu ihan kiitettävä määrä osia, 15 kaiken kaikkiaan.
 
Arthur Golden: Geishan muistelmat (1e)
- Leffana loistava (kaunis, koskettava, ajatuksia herättävä, paikoin hyvin surullinen, ripauksella rakkautta - voiko enempää vaatia?) ja aika kauan olen etsinyt edullista kappaletta tästä. Kansipaperi oli kyllä paikoin repaleinen, mutta pienellä paikkaamisella sen pitäisi olla ihan ok. Tässä on siis jopa kunnollinen kansitaide, eikä sellainen leffaversio. Toivottavasti lumoaa kirjanakin yhtä tehokkaasti.
 
Bram Stocker: Dracula (2e, kirjastopoisto) 
- Olen jo vuonna 2011 myöntänyt olevani huono vampyyrikirjallisuuden tuntija, kun en ole Bram Stockerin Draculaa (tai sen puoleen Anne Ricejakaan) lukenut - leffaversioiden katsomista tuskin voi laskea. Nyt kuitenkin tilanne on korjattu siltä osin, että kirja löytyy hyllystä ja todennäköisyys sen lukemiseen on nousussa. Luin kirjastossa teoksen alkupuheen, josta opin myös kaikenlaista triviaalitietoa vampyyreistä. Oikein iloinen tietopaketti esimerkiksi tämän teoksen lisäksi.
  
John Masefield: Keskiyön kansaa (2,50e)
- Helmenä pohjalla Riikka Juvisen kauniisti kuvittama Keskiyön kansaa. En ollut kuullut tästä aikaisemmin, mutta takakansiteksti hurmasi:
 
"Sadun ja toden runollista välkettä, mielikuvituksen huimaa lentoa, noitien salamyhkäisiä menoja, oikeita merirosvoja aarteen kimpussa - kaikkea tätä ja paljon hykerryttävän riemukkaita tapahtumia on englantilaisen hovirunoilijan John Masefieldin klassisessa saturomaanissa, josta nauttii niin lapsi kuin aikuinen. Kai Harkerin yölliset seikkailut hänen etsisessään esi-isänsä kadonnutta aarretta Hipsuvarpaan ja muiden lastenhuoneen eläinten kanssa tulevat  yö yön jälkeen yhä huikeammiksi. Hän ei itsekään enää tiedä, mikä on totta. Mutta totta on se, että hän lopulta pöösee salaisuuden jäljille ja isosiän isä Harkerin kadonnut aarre palautetaan oikealle omistajaleen."
   
 

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Katri Vala: Kootut runot osa 1: Kaukainen puutarha (1924)

"Metsistä nousee lahonnut lemu,
ja suot ovat kuin mätäneviä ruumiita täynnä"
    
     
Päätin tutustua vain 42-vuotiaana (1901-1944) keuhkotautiin kuolleeseen, Tulenkantajanakin tunnettuun Katri Valaan luettuani Nooran kommentit Kaukaisesta puutarhasta Tea With Anna Karenina-blogissaVarasin kokoelman kirjastosta, mutta se  ei ehtinyt aivan juhannukseksi tulla. Sillä kuten esimerkiksi Jenni (K-blogi - kokolailla kirjallisesti) on sanonut vanhassa blogissaan: - Kaikki runous kuuluu kesään! Esim. Katri Vala: Kootut runot
      
Kun päivitin vähän aikaa sitten blogini ulkoasua ja lisäsin mm. vasempaan sivupalkkiin valikot arvosanoista ja Mistä minulle-tunnisteen, löysin vanhoja postauksia läpikäydessäni myös postauksen, jossa olen käyttänyt Hesarin klassikkoautomaattia ja saanut tämän Katri Valan kokoelman siinä. Olen kesäkuussa 2011 sanonut näin: Kiinnostavia olivat [Margaret Atwoodin] Orjattaresi ja Katri Valan Kootut runot. Näihin varmasti olen tutustumassa! No, nyt viimein täytän itselleni asettaman lupauksen runojen osalta. Koska sanottavaa tuli paljon jo pelkästään ensimmäisestä kokoelmasta (Kaukainen puutarha) päätin jakaa postaukset kokoelmasta useampaan osaan.



Kootut runot sisältää kokoelmat:
  • Kaukainen puutarha (1924)
  • Sininen ovi (1926)
  • Maan laiturilla (1930)
  • Paluu (1934)
  • Pesäpuu palaa (1942)
   
Myönnän olevani runotyttö ja nautin runojen lukemisesta sekä niiden kirjoittamisesta. Minulla on ollut jopa hetken aikaa runoblogi (Eilinen on kuollut kärpänen - kahvikupissa) hetken aikaa, mutta en jaksanut pitää montaa blogia yhtäaikaa, joten lopetin sen. Mieluiten luen lempirunoilijoideni Eino Leinon ja Kahlil Gibranin tuotantoa, joten oli ihastuttavaa löytää minun näkökulmastani uusi runoilija. Harmillisesti kukaan heistä ei ole enää elossa, ja voisinkin blogini lukijoilta pyytää hyviä vinkkejä lähempänä omaa aikaamme eläneistä, kenties edelleen elävistä ja kirjoittavista runoilijoista, jotka voisivat sopia makuuni.
   
Kaukainen puutarha koostuu viidesta osiosta:
  1. Kukkiva maa
  2. Murhattu maa
  3. Viimeiselle
  4. Kauhu
  5. Satu
  
Kukkiva maa sisältää runoja, joissa kuvaillaa kevättä ja kesää. Suosikkirunoni tässä kategoriassa oli Nocturne. Pidän myös Eino Leinon samannimisesta runosta ja lukion luovan kirjoittamisen kurssilla piti myös kirjoittaa oma versio näiden inspiroimana ja otsikoida se tuolla samalla nimellä. Oma tekeleeni löytyy tuolta alhaalta, ja vertaiun vuoksi liitin mukaan myös katkelmat Leinon ja Valan runoista.
 
Murhattu maa kertoo jo nimensäkin puolesta syksystä ja talvesta. Siosikeiksini nousivat Kirkas syyspäivä, osion nimikkoruno Murhattu maa ja Ensi lumi. Ei ollut kovinkaan yllättävää, että tämä osio muodostui omimmakseni - rakastan syksyä! (Katri Valan ja minun syntymäpäivien välissä on vain muutama päivä, jos vuosia ei ota huomioon. Syyskuun neityistä siis molemmat olemme.)
  
Neljäs osio on nimensäkin mukaisesti kauhua, ja esimerkiksi hämähäkki-runo upposi minuun. Viimeinen osio, Satu, maalaili kuvia kaukausista maista ja prinsessoista. nautin Haltiattaret-runosta, jossa eri värein nimikoidet keijut kertoivat omista lempiasioistaan. Pidin myös monien muiden runojen katkelmista.
   
    Vihreäharsoinen haltiatar sanoi:
    "Kauneinta on suo.
    Sitä ei voi selittää.
    Liukukaa kerran veneessä
    mustaa suojokea,
    kun taivas on himmeän sininen,
    ja kuu paistaa,
    ja suosta nousee usvaa
    ja väkevän pursun lemua!" (s. 71)
         
    Kapinallisen Valan varhaiset runot maistuvat auringolta, mullaksi maatumiselta, vapaamittaisissa runoissa on rehevää kuvausta ja ajatonta tunnelmaa. Runoilija on esimerkiksi tiivistänyt jotain yhtäaikaa julmaa ja kaunista lapsista runossaan Ensimmäiset hetkeni: "Minulla oli oikeus olla julma / niinkuin kaikella versovalla elämällä on." Monissa runoissa oli eroottinen lataus joko näkyvästi tai rivien väleissä. Toistettiin sanoja suitsutus, myski, värisevä, hekuma, povi, iho ja huohottava. Luotiin vastakohtapareja: pyhä/pakanallinen, äiti maa (povi)/Jumala, yö, kuu, kissa (naisellinen)/aurinko, päivä (maskuliininen). Kuolema esiintyy sekin monessa runossa, pukeutuen moniin asuihin. Saapa Kuoleman personifikaatio jopa hämähäkin verenpunaiset jalat. Jokainen runo on yksilö, ihana, kauhistuttava - yhtä kaikki, koskettava. Suosittelen lämpimästi tutustumaan valan tuotantoon rohkeasti!
     
    Arvosana:

        

    Vertailu: Nocture Eino Leinon, Katri Valan ja minun versionani

     
    Ruislinnun laulu korvissani,
    tähkäpäiden päällä täysi kuu;
    kesä-yön on onni omanani,
    kaskisavuun laaksot verhouu.
    En ma iloitse, en sure, huokaa;
    mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
    puunto pilven, johon päivä hukkuu,
    siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
    tuoksut vanamon ja varjot veen;
    niistä sydämeni laulun teen.
    Sulle laulan neiti, kesäheinä,
    sydämeni suuri hiljaisuus,
    uskontoni, soipa säveleinä,
    tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
     
    Katkelma Eino Leinon runosta Nocturne (1903)
     
    Editseni liukuu tumma, notkea varjo -
    harmaa kissa kulkee yli pihanurmikon
    metsästämään nukkuvia lintuja
    kuunpaisteisista, pehmeistä pesistään.
    Sen tietä valaisevat leiniköt
    pienin, himmein soihduin.
     
    Värisevä huuto leikkaa hiljaisuuden -
    kultaiseen veteen on uinut
    musta, huikaistunut lintu!
      
    Katkelma Katri Valan runosta Nocturne (Kaukainen puutarha, 1924)
     
       
    Asiasanat: runot, klassikot, luonto, kapina, vapaamitta, uusi aalto
          
    Samantyylisiä runoilijoita: Eino Leino
      
    500 sivua (Kaukaunen puutarha sivulle 93 asti), WSOY 2001 (Kotimaiset valiot)
       

    Katri Valasta Wikipediassa