sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Tapaaminen Tohtorin kanssa, Matkijanärhi ja Odd Thomas

Doctor Who

 
Tätä päivää on odotettu pitkään! Kyseessä on siis Doctor Who -tv-sarjan 50 vuotispäivä, jonka kunniaksi on tehty erikoisjakso "The day of the Doctor", Tohtorin päivä. Yle Areenassa jakson on nähtävissä kahden viikon ajan. Tohtorista on kirjoittanut myös Taikakirjainten Raija.
 
Odotuksia:
Tiedän, että David Tennant, suosikkini uudemmista tohtoreita vanhoja kun en ole vielä nähnyt, palaa tähän erikoisjaksoon ja kohtaa Matt Smithin esittämän yhdennetoista tohtorin. Odotan jaksolta jännittäviä paljastuksia aikasodasta, kahdennentoista Tohtorin ilmestymistä ja selitystä, miksi aikasodan aikainen Tohtori on pyyhitty pois Tohtorin aikajatkumosta tai muistista.
 
Tunnelmat jakson jälkeen:
Huh. Tällä sanalla on hyvä aloittaa. Olihan se hieno jakso. Erityisesti pidin Tohtorien khtaminen oli jakson parasta antia. Pidin myös paljon siitä, että kaikki Tohtorit kautta aikain olivat päässet osaksi tätä jaksoa. Ja ns. kolmannentoista Tohtorin, Peter Capaldin silmät nähtiin jaksossa myös! (Tuo aikasotien Tohtori, John Hurt, vaikeuttaa pahasti tätä laskemista...)
     
Tein juhlahuumassa "Which doctor are you" testin, jonka perusteella olen kymmenes Tohtori, David Tennantin esittämä hassu heppu.
  
Congratulations! You're the Tenth Doctor

The good news is, people seem to really like you. You're kind and generous and warm company, and you're never short of the right thing to say in a difficult moment.

However, you've been through some fairly tough times, and it can sometimes feel like all of this affection is just raining down and the bouncing back off your defences.

You put on a brave face, but sometimes that feeling of isolation can be hard to bear.

It's just as well you have some amazing friends to help you deal with it. 
  
Myös Google juhli Tohtoria, päivän kuvassa on rivi pikseli-tohtoreita joilla voi pelata mielenkiintoisen (ja varsin haastavan) "pelasta Google" -pelin. Tarkoituksena on siis pelastaa Google kirjain kirjaimelta. 
  

   

Nälkäpeli - Vihan liekit

 
Kävin keskiviikkona katsomassa muutaman opiskelukaverin kanssa Nälkäpeli - Vihan liekit elokuvan ensi-illassa, päivänäytöksessä. Alkuteoskin on hyvin visuaalinen sen elokuvaversio toimi minulle tekstiä paremmin. (Verrattuna: ensimmäinen kirja on elokuvaansa parempi.) Areena oli yllättävän paljon sen näköinen kuin olin sen kuvitellutkin. 
 
Finnick ei napannut minulle ollenkaan, yh. Peeta ei myöskään ole minun suosikkini. Gale on sitä vastoin tässä leffassa vaikutti komeammalta kuin muistin. Katniss-Peeta kaksikon suhde jäi kuitenkin hyvin pintapuoliseksi. Ehkä suosikki mieshamoni on kuitenkin Cinna. Plutharchista sai vähän kylmemmän mielikuvan kuin kirjassa, kiitos eräiden kerronnallisten ratkaisujen. Effien perhos-asu on ihana, ja hänen suoriutumisensa elokuvassa on erittäin onnistunut!
 
Hyvin tunteita herättävä kokemus- jouduin nieleskelemään kyyneleitä useaan otteeseen, vaikka tiesin juonikäänteet kirjan perusteella. Kirjaa lukemattomalla jää kuitenkin paljon puuttumaan. Toivottavasti nekin, jotka olivat saapuneet paikalle vain leffat nähneenä etsivät aikaa ja kirjat käsiinsä. Artikkelini kirjasta löytyy täältä.
 
Mietin myös kuinka jaettu kolmas osa toimii. Onko ensimmäinen puoli pelkkää sotaan valmistautumista ja toiminta painottuu jälokimmäiseen loppu huipennukseen? Ärsyttää tuo viimeisten osien jako Twiligihtin ja Harry Pottereiden tapaan (rahastusta enemmänkin kuin halu saada hyvä ja runsas lopetus). Vielä vaikea sanoa käynkö katsomassa kolmatta osaa teatterissa, varmaan riippuu treileristakin. Kirjana Matkijanärhi ainakaan ei vakuuttanut, vaan rikkoi jopa kahden ensimmäisen osan tunnelman.

Myös Q+Black on käynyt katsomassa elokuvan, hänen kokemuksistaan täällä.

Odd Thomas

 
Osittain samojen opiskelijatuttujen kanssa kuin edellä katsottiin perjantaina kirjoista tehtyjä elokuvia (Odd Thomas, Liikkuva linna ja Kultahattu). Odd Thomas on elokuva, jonka huomasin sattumalta IMDb:ssä ja jota olen pitkään odottanut DVD:lle. 
 
Päähenkilö näkee kuolleita ja on perinteinen auttaja tuopuoleisen ja tämän maailman välissä. Oli todella hieno katselukokemus ja Anton Yelchin on ehdottomasti yksi miesnäyttelijä suosikeistani. Leffa jaksoi kiinnostaa loppuun asti, muutamia pieniä kliseitä lukuunottamatta ja se oli myös parissa kohtaa hyvinkin yllättävä. Huumoria ja kauhua on hyvässä tasapainossa. Suosittelen kyllä katsomaan.

Kyseinen leffa perustuu Dean Koontzin samannimiseen kirjasarjaan, kaiketi sen ensimmäiseen osaan, joka on suomennettu 2006 nimellä Odd Thomas – Hiljaisten kaupunki (teosta en siis ole - vielä - lukenut). Elokuva päättyi sen näköisesti, että jatkoa on luvassa. Kirjoja on vielä kaksi: 2007 suomennettu Kuolleiden kasino ja 2008 suomennettu Luostarin kirous.

8 kommenttia:

  1. Doctor Who on suosikkisarjani kautta aikain (uusi versio, vanhaa en ole valitettavasti nähnyt yhtään) ja voi että minä nautin eilen illalla, kun sai katsoa spesiaalia! Oli ihan mahtava, tykkäsin tosi paljon, ja varsinkin Tennantin ja Smithin kemiat pelasivat loistavasti. Hurtkin oli oikein symppis, ja kiva oli myös nähdä Billie Piperia. =D Jei, niin parhautta, toivottavasti joulujaksokin tulisi tuoreeltaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sivistin itseäni kuluneiden 50 vuoden Tohtorien historiasta. Doctor Who: The Ultimate Guide on parituntinen pikakelaus, joka esittelee kaikki Tohtorit.

      Tennant on saanut todennäköisesti eniten vaikutteita viimeisestä tohtorista ennen taukoa, hän on mm. ensimmäinen tohtori, joka on suudellut matkakumppaniaan. Uskoisin ainakin itse pitäväni tuosta Tohtorista.

      Tämä katsaus oli tarpeeseen, nyt hahmottaa vähän paremmin Tohtorin muodonmuutoksen ja samankaltaisuudet eri sukupolvissa. Nyt haluan nähdä ihan kaikki Tohtorit. Osa otuksista on evolvoinut paremman tekniikan & maskeerauksen johdosta, mutta esim Dalekit on pysyneet aina ihan samanlaisina.

      Poista
  2. Minä missasin 50-vuotis jakson kun olin samaan aikaan katsomassa Catching Fireä. Onneksi se löytyy Yle Areenalta. Olen aika samaa mieltä kaikesta mitä kirjoitit. Mietityttää, miten Matkijanärhi onnistuu, koska en tykännyt kirjasta ollenkaan, mikä on harmi, koska sarja alkaa niin lupaavasti. Cinna oli kyllä loistava, tosin häntä oli elokuvassa aivan liian vähän, harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin katsoa Tohtorin Areenasta jo eilen, mutta se kaatoi koko koneen. Tänään toimi paremmin. Vissiin muutama ihminen yhtäikaa katsomassa...

      Minustakin Matkijanärhi oli kamala kirja, siis huonoudessaan, ei kurjuudessaan. Nyt tammikuiset luku-tunnelmat ovat toki laimentuneet. Silti herää kysymyksiä: Miksi niin lupaava alku saa niin huonon lopun? Eikö dystopiasarjoissa panosteta loppuosiin, vai onko päätösosan oltava jotenkin kurja myös teknisesti, ei vain aiheltaan? Sama ilmiö toistuu useissa sarjoissa.

      Poista
  3. Itse kipitin Kuopion Kirjakantista kiiruusti kotiin, että pääsin nauttimaan aivan loistavasta tohtoriseikkailusta. Moffat joukkoineen on kyllä todella taitava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, siinäpä vasta rankka, mutta mukava päivä! Kirjoja ja Tohtoria! ♥ Yhdellä tuttavallani on sanonta "moffeeta" ja minulle tulee aina mieleen DW:n Moffat. :D

      Poista
  4. Doctor Who, oli hieno jakso, vaikka sitä olikin hämmentävää katsoa omasta tv:stä. :D Pelikin oli hauska. Tosi hienoa, kun googlekin otti tämän päivän esille.

    VastaaPoista