Sivut

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Oulun kirjabloggarien tapaaminen 14.3.

Normaalisti en tykkää ottaa selfieitä,
mutta aurinko paistoi niin kivasti kahvilaan...
Tänään oli järjestyksessä laskujeni mukaan kolmas Oulun seudun kirjabloggaritapaaminen. Tapaamisten välissä on yleensä ollut vuoden-parin tauko, mutta nyt olemme ajatelleet tavata kuukausittain. (Edellinen tapaaminen oli 26.10.2013)
   
Puheenaiheet kulkivat yllättäen varsin kirjallisia polkuja Kalle Päätalosta Alastalon saliin, dystopioista romaanien fonttikokoon, tulevista tempauksista alati paisuviin kirjahyllyihin. Hiljaisia hetkiä syntyi vain silloin, kun paikalle saapuneet (mukaan lukien allekirjoittaneen) tutustuivat Cafe Roosterin maukkaaseen tarjontaan.
   
Puhetta oli myös oululaisista kirjailijoista sekä kirjoista, jotka sijoittuvat Ouluun. Näiden tiimoilta saisi hyvän kirjallisen haasteen. (Miltä kuulostaisi esimerkiksi ulkona lukeminen, vaikkapa kirjailija Teuvo Pakkalan tuotantoon tutustuminen hänen muistomerkillään?)
   
Villis toi muutamia kirjojaan kiertoon ja minullekin päätyi yksi niistä, Jarkko Jokisen mielenkiintoinen runokokoelma Uneni sijaitsevat sammakoiden valtatiellä. Ajattelin lukea sen seuraavaksi.
   
Roosterissa on ihan parasta taidetta. Muilla seinillä löytyy vastaavalla tyylillä
mm. Charlie Chaplin sekä Audrey Hepburn Darth Vaderin kanssa.
 
Mukana "kuvausrekvisiitaksi" tällä hetkellä kesken oleva Neal Shustermanin Unwind.
Herkkuna opiskelijabudjettiin kivasti sopivat Kinderpiirakka ja vichy.
 
Tuo pikkuinen teepannu on vaan niin söpö! With MarikaOksa
 
Jaanalla oli myös kirja käsilaukussa.
Kimmo Oksanen: Kasvonsa menettänyt mies
 
Kevät ja narsissit!

12 kommenttia:

  1. Mukava juttu, kiitos Niina! Pitää ensi kerralla muistaa kuvata herkulliset syömiset heti... ihana mustikkapiirakkani taisi olla jo enemmän kuin puoleksi syöty, kun nappasit kuvat. :) Oli kiva nähdä, toivottavasti taas pian uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaankin mukavaa nähdä! :)

      Se mustikkapiirakkakin näytti tosi hyvältä. Roosterissa on kyllä hyvät levionnaiset. Bisketissäkin on, mutta hintataso taitaa olla vähän korkeampi ja siellä on yleensä niin täyttä, ettei sisään mahdu. Ouluun taidetaan tarvita lisää kahviloita, kun olihan niitä ihmisiä tuollakin.

      Meidän lukupiirimme muuten tapaa seuraavan kerran 26.3. Tubassa (en olekaan aikaisemmin siellä käynyt, tarjoavat ainakin todella mielenkiintoisia teelaatuja), kirjana on L.M. montgmeryn Pieni runotyttö. Odotan mielenkiinnolla millainen paikka tuo on.

      Poista
  2. Cafe Roosterin kahvipannut ovat söpöjä ja niissä on ihan hyvä hinta-laatu-määrä -suhde. Kannusta saa muutaman kupillisen maukasta teetä. Harmittaa, että Rooster avattiin vasta kun muutin Oulusta pois, sillä se olisi ollut huomattavasti lähempänä lukiotani kuin muut keskustan kahvilat, kuten Bisketti. Olen silti käynyt Roosterissa lähes aina kun olen Oulussa piipahtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää varmaan seuraavalla Roosteri-kerralla ottaa itsekin tuollainen teepannullinen. Lukupiirimme tapasi Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit-kerralla Roosterissa, kun se sopi niin hyvin teemaan. Oulun nörttityttöjen kirjamiitit olivat myös tuolla. harmi kun ne epäaktiivisuuden takia lopetettiin ennen kuin ehtivät muodostua perinteeksi.

      Poista
    2. Minä itseasiassa olin viime kesänä yhdessä Nörttityttöjen kirjamiitissä juuri Roosterissa. :)

      Poista
  3. Jee luet Unwindia! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sivulla 60 vasta. Luin Holopaisen Ihon alaiset sekä tuon mainitsemani Jokisen tässä valtatiellä välissä. Nyt taas Unwind työn alla. Olitkos sinä lukenut sen jo?

      Poista
    2. Joo olen lukenut itse asiassa koko sarjan jo. :) Sarja on kokonaisuudessaan ehdoton lempparini YA-dystopioista.

      Minä sain juuri äsken Ihon alaiset loppuun.

      Poista
    3. Muistelinkin, että olisit. :) Tähän mennessä on ollut ihan ok (maailma vaikuttaa todella kiinnostavalle), mutta hahmoihin en ole vielä päässyt sisälle.

      Oi, odottelen mielenkiinnolla mietteitäsi Ihon alaisista.

      (Edelliseen kommenttiini on näköjään jäänyt hassu ylimääräinen "valtatiellä", joka on tuossa paikassa aiheuttaa aika erikoisen twistin.)

      Poista
    4. Pidin kyllä sarjan hahmoistakin, mutta vielä enemmän minua vei mennessään juoni ja Shustermanin taito kirjoittaa, luoda uskottava maailma ja kertomus ja yllättää lukija.

      Kirjoittelin jo hieman luonnosta bloggaukseksi, jotta ajatukset eivät haihdu päästäni nukkumisen aikana, mutta yritän päivällä koostaa ranskalaisista viivoista kunnollisen bloggauksen. Oli kyllä mielenkiintoinen kirja. Pitäisi lukea se Uglies pian (tosin olen viime aikoina ehtinyt lukea todella vähän ja kirjaston kirjojakin on lukematta vaikka kuinka). Uskon senkin olevan hyvä. Joskus aloitin kirjaa hieman, mutta olin silloin lukujumin pyörteissä ja kirja jäi alun jälkeen kesken. Mutta jo sen perusteella epäilen, että kirja on tyyliltään ja juoneltaan melko erilainen kuin Holopaisen kirja.

      Poista
    5. Hyvä juonenkuljetustapa Shusteranilla tosiaan on. Se, kuinka hahmojen polut kietoutuvat toisiinsa on hienoa. Olen miehellekin välillä referoinut Unwindiä, sillä teoksessa on muutamia todella hauskoja ideoita, esim. storking.

      Minäkään en kunnollisia muistiinpanoja Holopaisesta saanut. 4½ A4 sivua hajanaisia lyijykynä sutaisuja lähinnä lainauksia, hahmojen kuvauksia ja muutamia havaintoja maailman erosta omaamme. Lisäksi keräsin marginaaliin vinkkilistaa siitä mihin ilmiöihin halua jutussani linkkailla, esim. ne venäläiset elävät Barbie-nuket.

      Eroja on, mutta myös samankaltaisuuksia. Ainakin siis kauneusleikkausten osalta. Pari kohtaa on lähes identtisesti kirjoitettuja ja harmittaa, kun Uglies oli lainassa Helsingin kirjastosta ja Oulun kirjastossa sarjaa ei ole (tein hankintapyynnön). Juonet eroavat paljonkin (enkä ole aivan varma oliko Holopaisella sellaista vahvaa punaista lankaa, paitsi Jaran pakkomielteisyys tulevaa leikkaustaan kohtaan).

      Sain Risingshadow-artikkelin kirjoitettua ja lähetettyä tänään, nyt vain odottelemaan milloin se ilmestyy.

      Toivottavasti jossain vaiheessa luet Ugliesinkin. Minulle se oli todella helppo- ja nopealukuinen, vaikka en vielä kovin tottunut olekaan toisella kielellä lukemaan. Näistä kahdesta teoksesta suuremman vaikutuksen teki kylläkin Holopainen, vaikkakin Ugliesissa on muutamia tosi hienoja kohtia. Molemmat ovat hyviä eri syistä.

      Poista
  4. Kiitos seurasta ja kiva, että kirja kelpasi :) Minä en tällä kertaa napannut kuvia tai kirjoittanut tapaamisesta, keskityin niin tiiviisti jutteluun ja syömiseen ;) Roosteriin täytyy ehdottomasti mennä uudelleen.

    VastaaPoista