torstai 20. huhtikuuta 2017

Lukuviikon 2017 kirjavinkkejä

Lukuviikko haastaa tänä vuonna kaikki kirjanystävät suosittelemaan omia lempikirjojaan. Anna lahjaksi lukuseikkailu suosittelemalla omaa suosikkikirjaasi.
  
Lukuviikko käynnistyi maanantaina ja mikä olisikaan parempi teema kuin suosikkikirjojen vinkkaaminen. Tässäpä siis 10 +10 suosikkiani.
  

  
1. J.K. Rowling: Harry Potter -sarja
- Potterit olivat klassikoita jo syntyessään. Tavallisen maailman rinnalla piilossa elää velhojen ja noitien yhteisö, jolla on tapana tehdä asiat hieman eri tavalla kuin ei-taikovat ihmiset, jästit. Yksi kirja kattaa yhden vuoden taikakoulussa ja lukija pystyy kasvamaan Harryn mukana. Rowlingin teokset ruokkivat mielikuvitusta mitä kiehtovimmilla tavoin. Vaikka sarja on saanut nähdä päivänvalon jo 90-luvun puolella, se on ajaton ja elää edelleen vahvasti. Viime vuosina on ilmestynyt sarjan kuvitetut versiot kahdesta ensimmäisestä osasta, näytelmäteos Kirottu lapsi ja elokuva Ihmiotukset ja niiden olinpaikat, eikä loppua ole vielä näkyvissä. 
  
2. Janne Kukkonen: Voro - Kolmen kuninkaan aarre
- Kukkosen esikoinen voitti syystäkin sarjakuvafinlandian. Fantasiasarjakuva seuraa Lilja-nimistä nuorta voroa, joka yrittää sukupuolestaan huolimatta saavuttaa arvostusta omiensa joukossa ja joutuu haaveensa vuoksi ongelmiin. Teoksessa on paljon huumoria, kiinnostavia kuvakulmia ja toimintaa. Ahmittava teos on hyvin elokuvamainen ja sopii sellaisillekin lukijoille, jotka eivät ole lukeneet paljoa sarjakuviakaan. 
  
3. Suzanne Collins: Nälkäpeli
- Nälkäpeli on Pottereihin ja Stephenie Meyerin Houkutukseen verrattava kirja/sarja - ilmiö, joka houkuttaa myös vähemmän lukevia tarttumaan kirjoihin. Kaikkia yhdistää myös teosten siirtyminen paperilta valkokankaalle. Nälkäpeli aloitti nuorten dystopioiden buumin, ja se on minulle edelleen yksi vahvimpia lukukokemuksia genressään herättänyt teos. Lähitulevaisuudessa Yhdysvallat on jaettu vyöhykkeisiin ja jokaisen vyöhykkeen on vuosittain lähetettävä yksi tyttö ja poika kilpailemaan Nälkäpeliin, jonka voittava nuori ja vyöhykkeensä saavat seuraavan vuoden ajaksi enemmän ruokaa ja muita etuuksia. Voittaakseen pelin on nuorten tapettava toisiaan Battle Royalen tyyliin. Teoksen päähenkilö on köyhimmällä vyöhykkeellä asuva Katniss, vahvatahtoinen nuori nainen, joka elättää perhettään isänsä kuoltua kaivosonnettomuudessa. 
  
    
4. Stephanie Garber: Caraval (bloggaus tulossa)
- Caraval on yksi kirjakevään 2017 vahvimpia lukukokemuksiani. Caraval on Nälkäpelin tavoin peli, jonka voittajalle on tarjolla jotain hyvin harvinaista ja mahdollisesti elämää muuttavaa. Teos seuraa kahden siskon kamppailua ankaran isän nyrkkien alla. Isä on naittamassa vanhemman siskon, Scarlettin tuntemattomalle miehelle ja tyttö pohtii lähteäkö Caravaliin ja vaarantaa liitto, vai unohtaa haaveet pelistä ja totella isän toivetta. Nuoremmalla siskolla Donatellalla (lyhyemmin Tellalla) on kuitenkin omat suunnitelmansa. Teos avautuu hitaasti ja sen maailma on kiehtova. Koukuttava teos oli pakko ahmia kerralla. 
   
5. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja 
- Teemestarin kirja on kotimaista, kauniisti kerrottua  dystopiaa, joka sopii luettavaksi niin nuorille kuin vanhemmillekin lukijoille. Se kertoo maailmasta, jossa ilmastonmuutoksen vuoksi vesi on arvokkainta mitä voi omistaa ja veden myötä saa valtaa. Teoksen päähenkilö on Noria, nuori tyttö, jonka isä on teemestari ja kouluttaa tyttärestään seuraajaansa maailmassa, jossa tehtävän ei katsota sopivaksi naiselle. Itärannan kieli on kaunista ja kirjailija herättelee ajattelemaan, kuinka teoksen kaltaisen maailman on mahdollista toteutua ja että ihmisten tulisi nykyhetken teoillaan estää se. 
   
6. Claudia Gray: A Thousand Pieces of You
- Listauksen ainoa englanninkielinen teos on A Thousand Pueces of You, joka leikittelee multiversumin idealla. Teoksen päähenkilön, Margueriten, vanhemmat ovat keksineet keinon matkustaa rinnakkaisten maailmojen välillä, mutta heidän työntekijänsä on varastanut tuon laitteen, hypännyt johonkin lukemattomista mahdollisista maailmoista ja näyttää siltä, että hän on kaiken lisäksi tappanut Margueritan isän. Marguerite lähtee hänen peräänsä ja oppii samalla paljon itsestään. Hyppimällä eri maailmoissa hän myös tarkoittamattaan rakastuu. Kiehtovan erilainen teos sisältää aineksia niin scifistä kuin pukudraamoista ja se saa lukijan kuvittelemaan, millaisia erilaisia versioita tutuista ihmisistä voisikaan olla toisissa maailmoissa.  
  
  
7. Sini Helminen: Kaarnan kätkössä (bloggaus tulossa)
- Helmisen keväällä 2017 ilmestynyt esikoisteos on suunnattu nuorille lukijoille. Hän on hyödyntänyt suomalaista mytologiaa ja luonut maailman, jossa on samoja piirteitä kuin esimerkiksi Houkutuksessa, Maggie Stiefvaterin Väristys-sarjassa ja Melissa Marrin Ilki ihanassa. Teoksen päähenkilö on 17-vuotias ylioppilaaksi juuri valmistunut Pinja. Kun Pinja saa puhelimeensa kuvan, jossa hänen poikaystävänsä ja paras kaverinsa käyttäytyvät turhan intiimisti, tytön maailma hajoaa. Kesän aikana hän kuitenkin oppii paljon itsestään ja siitä osasta sukuaan, joka on salattu tavallisten ihmisten silmiltä.  
   
8. Alan Bradley: Flavia de Luce -sarja
- Flavia de Luce on 11-vuotias kemiasta ja rikosten ratkaisusta kiinnostunut nuori neiti, joka asuu rapistuvassa sukukartanossa 1950-luvun englantilaisella maaseudulla. Yleensä en ole dekkareiden ystävä, mutta Bradleyn luoma pikkuvanha Flavia, ajankuva ja kieli ovat lumonneet minut täysin. Flavia joutuu tutkimustensa vuoksi jatkuvasti tukaliin tilanteisiin, mutta onnistuu aina selviämään niistä ehjin nahoin, vaikka monesti tilanne vaikuttaakin täysin toivottomalta. Kirjat sopivat niin Agatha Christien faneille kuin nuorillekin, jotka eivät ole aikaisemmin lukeneet ainoatakaan dekkaria. 
  
9.  Markus Zusak: Kirjavaras
- Kirjavaras on mielestäni yksi parhaista toisen maailmsodan aikaan sijoittuva teos. Sen lukija pääsee seuraamaan muutaman vuoden ajan Liesel-nimisen tytön elämää maailmassa, jossa Hitlerin aiheuttamat kauheudet koskettavat myös tavallisia saksalaisia. En ollut itse ennen teoksen lukemista ajatellutkaan, että kaikki saksalaiset eivät varmastikaan olleet natseja tai allekirjoittaneet führerin jokaista oikkua muuten kuin oman henkensä silyttämiseksi. Liesel saa lisänimen kirjavaras, sillä kirjoilla on kiehtova osuus hänen kasvutarinaansa. Niin, ja kirjan kertojana toimii itse Kuolema.
   
10. M.R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö
- Maailman lahjakkain tyttö herätti aluksi huomioni, kun sen pohjalta tehty elokuva sai ensi-iltansa loppuvuodesta 2016. Kun sain kuulla, että kirja on suomennettu luin sen ahmien. Kirja sijoittuu maailmaan kolmisenkymmentä vuotta zombie apokalypsin jälkeen. Teoksen esittämä teosria zombismille on uskottavin, mihin olen törmännyt ja jos PlayStation peli Last of Us on tuttu, maailmoissa on jotain samaa. Tarinassa seurataan pientä selviytyjien joukkoa, joka yrittää elää kävelevistä kalmoista huolimatta. Teoksen loppu on hyvin ennalta-arvaamaton.
  
   
Katso myös nämä kymmenen suosikkiani vuosien varsilta:
  

6 kommenttia:

  1. Kivoja valintoja! Tuo Caraval on minunkin lukulistallani. Luin juuri K.K. Alongin Ansassa-kirjan, ja sekin voisi sopia listallesi. Siinä on paljon samankaltaista jännitystä kuin Nälkäpelissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. K.K. Alongin Kevätuhrit oli kovatasoinen kotimainen esikoisteos postapokalyptisen kirjallisuuden saralla ja haluaisin lukea tuon jatko-osan, enkä malta odottaa, että saan sen. Olen kirjoittamassa siitä kritiikin Risingshadowlle, joten yhteyshenkilöni hoitaa kirjan tilaamisen. Oli kyllä haastavaa kävellä viime kirjastoreissulla teoksen ohi, kun oli palautettujen hyllyssä.

      Poista
  2. Ihana kooste suosikeistasi! Sopivaa lukemista monenlaiseen makuun. Tunnet kyllä hyvin laajasti fantasiaa ja scifiä, ja hauska nähdä, että vuosien varrella suosikkeihisi ovat kuitenkin kuuluneet myös Pienet runotytöt.

    Alkoi vähän kiinnostaa tuo Maailman lahjakkain tyttö. Oma kokemukseni zombikirjoista rajoittuu opintojen vuoksi luettuun Isaac Marionin Warm bodies -teokseen, joka sekin jo vähän murensi ennakkoluulojani siitä, että zombit eivät missään määrin voi minua kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin tällä kertaa listata suosikeiksi muutakin kuin ne samat teokset mitä aikaisemmin suositellut. :D Luin Pienen runotytön ja Annan nuoruusvuodet vasta aikuisiällä. Katselin kirjoja kyllä lapsena kirjastossa, mutta jostain syystä en niitä lukenut. Olen ostanut molemmat sarjat kirppareilta, vain pari Annaa puuttuu enää. Runotytöt minulla on isokokoisena yhteispainoksena. Olen enemmän Emilian kuin Annan fani, mutta Montgomeryn luontokuvaus on ihanaa molemmissa. ♥

      Maailman lahjakkain tyttö on todella erilainen kirja kuin voisi kuvitella. Se kertoo enemmän ihmisyydestä kuin zombeista, jotka antavat enimmäkseen vain viitekehyksen tapahtumille. On teoksessa kuitenkin muutamia kohtia, missä zombit pääsevät kunnolla päärooliinkin. Ei kuitebnkaan mässäilevällä tavalla. Suosittelen tutustumaan. Zombit ovat minuakin vähiten kiinnosta örkkien joukko, mutta tämä on sarjassaaan hyvin kiinnostava.

      Poista
  3. Kiva vinkkilista, jossa on mukavan paljon tuttuja kirjoja. Potterit kiinnostavat myös minua. Sarjan uusintalukukierros jäi minulla viiteen luettuun osaan viime syksynä. Olen miettinyt, että pitäisi vaikka kesällä lukaista ne pari viimeistäkin tiiliskiveä, niin muistuisi mieleen sarjan loppuosan tapahtumatkin. Vaikken olekaan sarjan innokkain fani, yllättävän mukavaa luettavaa kirjat olivat toisellakin kierroksella.

    Runotyttö-sarja on myös uusintalukulistallani. Sarja oli nuorempana aivan ykkössuosikkejani, ja ensimmäisen osan olen lukenut blogiaikana uudelleen. Hämmentävän hyvin sarja tuntui kestäneen aikaa, vaikka kerronta ja tapahtumien tunnelma onkin viehättävän vanhahtavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Potterit kestävät uusintalukukertoja hämmästyttävän hyvin. Joskus nuorena ahmin Pottereita, etenkin neljättä osaa, joskus uudelleen heti luettuani edellisen kerran loppuun. Kyllä kannatti antaa teosten olla hetken aikaa rauhassa äidin luona, sillä oli mukavaa upota uudelleen maailmaan, joka ei ollut enää liian tuttu. etenkin kolmen viimeisen osan kohdalla muistikuvat olivat varsin heikkoja.

      Runotyttö-sarjaa pitäisi lukea lisää. olen vasta tuon ensimmäinen osan lukenut, senkin aikuisiällä. Onneksi on tullut kirppareilla hyvin vastaan Montgomeryn teoksia, niin olen olen voinut haalia niitä hyllyyn. Runotytöt löytyvätkin sellaisena isokokoisena yhteisniteenä. Hämmästelin itsekin, että kuinka ajatonta ja ihanaa oli lukea niin vanhaa tyttökirjaa. Ei suotta ole klassikkostatustaan saanut.

      Poista