keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Minna Canth -lukuhaasteen kooste

   
Eilen 19.3. vietettiin Minna Canthin ja tasa-arvon päivää sekä kirjaston päivää, jonka aikana postattiin sosiaaliseen mediaan kuvia aihetunnisteella #tuntematonlukee. Itsehän yhdistin nämä kaksi ja pyysin puolisoani ottamaan kuvan minusta Canthin kokoelmateos kädessä remontoitavana olevan lähikirjaston edessä. Onneksi kirjasto on ollut remontin aikana auki, vaikka välillä hyllyjen paikat ovatkin muuttuneet. 
   
Koostan tähän postaukseen haasteen aikana luetut kirjat / kirjoitetut bloggaukset. Jos osallistuit Canth -haasteeseen, etkä ole vielä jättänyt linkkiäsi, niin se onnistuu tämän julkaisun kommenttilaatikossa.
 
Kiitos kaikille osallistuneille! 
    

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Minna Canth: Lehtori Hellmanin vaimo

"Selma olisi tahtonut vaipua maan alle, 
taikka paeta pois, tuhansien peninkulmien päähän."
    
   
Minna Canthin ajattomat ja edelleen ajankohtaiset teokset herättävät ajattelemaan. Tarkoitukseni oli tätä juhlavuoden haastekierrosta varten lukea Hanna, mutta aikataulukiireiden takia päädyin lukemaan kokoelmateoksesta novellin Lehtori Hellmanin vaimo. Saatan kuitenkin lukea myös Hannan vielä tämän vuoden aikana. Novellissa on jotain samaa kuin viime vuonn lukemassani Agnesissa
    
Selma Varén ja Anni Kemppainen ovat ystäviä, "toverit sanoivat Selmaa kiintotähdeksi ja Annia hänen kiertolaisekseen." He käyvät seminaarissa, missä heitä opettavat uskonnossa lehtori Hellman ja luonnontieteissä lehtori Korner. Annin mielestä lehtori Hellman on iskenyt silmänsä Selmaan ja kun ystävä saa mieheltä kosintakirjeen, Anni pitää Selmaa onnen myyränä. Parin yhteiselo ei kuitenkaan kovin onnekasta ole. Lehtori Hellmanin nimi on varsin enteellinen, ainakin hänen suustansa päästelemät asiat suututtivat minua suunnattomasti.
     
"Naiskysymys on noita nykyajan sairausoireita, ei muuta. Sen, niin kuin kaikkien muidenkin 'uusien aatteiden' juurena on ihmisluonnon itsekkyys, joka hävyttömällä rohkeudella puhkee ilmi nykyaikaan -- Mutta kaikista surkuteltavin on juuri naiskysymys, sillä se hävittää perhe-elämän ja turmelee koko naissuvun. Hävittää naisilta sen, mikä heissä juuri on kaunista ja hyvää, heidän nöyryytensä, heidän siveytensä ja heidän ihanteellisen katsantotapansa.
--
Mitä ovat nuo naisasian intoilijat? Luonnostaan poikenneita epäsikiöitä, purevia, pistäviä, pahansisuisia, jotka kynsin hampain pyrkivät valtaan. Oikeuksia, sanovat, inhimillisiä oikeuksia? -- Ei, valtaa he tahtovat, ainoastaan valtaa. Oikeudet heillä kyllä jo on, luonnosta mukaisesti he saavat kehittyä, vaimon ja äidin tehtävää pidetään arvossa kaikissa kristillisissä yhteiskunnissa, he ovat olleet siveyden vartijoita, elämän puhtauden esikuvia. Mutta nyt he tahtovat siitä kaikesta pois. Tahtovat tulla samanlaisiksi kuin miehet. Ei kukaan tyydy olemaan varjossa, hiljaisessa nöyryydessä kasvattamaan lapsiaan ja olemaan miehensä apuna, elämän toverina." (s. 389-390)
  
Siis anteeksi mitä? Ensinnäkin tuo pätkä sopisi hyvin pienin muutoksin joidenkin nykyihmistenkin suuhun heidän kritisoidessaan feminismiä ja tasa-arvoista kohtelua ajavia ihmisiä. Toisekseen, kun lukee pariin kertaan tuon argumentoinnin, sehän ajaa itsensä pussiin: korvaa sana nainen sanalla mies, ja se näyttää aivan naurettavalta ja samaan aikaan harmillisen todenmukaiselta kuvaukselta paitsi 1800-luvun lopun Suomesta niin paikoin myös nykyhetkestäkin. Väittäisin esimerkiksi presidentti Trumpin twiittien olevan aika samanlaista soopaa. 
   
Lehtori Hellman myös vähättelee Selmaa. Nuori vaimo ei osaa kokemattomuuttaan hoitaa taloutta ja haluaisi neuvoja joltain perehtyneemmältä. Hän osti keittokirjankin, mutta miehen mielestä "se taito on hänellä ja luonnossa. Ei muuta kuin tarttuu kiinni vain." Lehtori Hellman kutsuu Selmaa pikku eukkosekseen ja muijaksi, eikä huomaa sanojensa vaikutuksia, vaikka Selma itkeskelee ruokapöydässä. Kun Selma huomaa, ettei Aarnold taidakaan rakastaa häntä, hän masentuu. Canthin kuvaus masennuksesta kuulostaa erittäin aidolta. 
    
Mieli painui alas, tuntui kuin raskas kivi olisi pudonnut sydämelle. Se tappoi kaiken elämänhalun ja toivon ja ilon. -- Illat olivat pitkiä, huoneet autioita, hiljaisuus painava, ilma tukahduttava. Ja ajatukset kävivät raskaiksi kuin lyijy. Hän ei muistanut enää, miltä iloisuus tuntuikaan. (s. 424-425)
    
Pienen ilon pilkahduksen Selma-rouvan elämään tuo muisto oman tarinan kertomisesta. Hän kertoi sepittämänsä rakkaustarinan seminaaritovereilleen edellisenä syksynä ja siitä innostuneena hän koettaa kirjoittaa uuden novellin. "Se ilta oli hauskimpia mitä hänellä moneen aikaan oli ollut." Kun Aarnold tulee kotiin. Selma näyttää kirjoitustyönsä tälle ja vaikka illalla mies onkin antanut vinkkejä tarinaan, seuraavana aamuna hän naureskelee vaimolleen ja kehottaa häntä heittämään työn roskakoppaan, silllä eihän perheenäidillä ole aikaa moisiin höpötyksiin. Luulen, että Canth on hyödyntänyt teoksessa paitsi aikailaistensa mielipiteitä, myös suoraan itseensä kohdistettuja lauseita ja mielipidekirjoituksia.  
   
Eipä aikaakaan, kun Selma on raskaana. Aarnold julistaa, että esikoislapsen tulisi olla poika ja hänet nimettäisiin isoisänsä mukaan Kalleksi. Tyttölasta mies ei kaipaa, nimeksi voisi laittaa vaikka Anna Liisa, mutta paljoa ajatusta hän ei moiseen uhraa. Selmasta Kalle on ruma ja arkipäiväinen nimi ja epäilee ettei voisi rakastaa Kalle-nimistä lasta. Raskaus on riutuvalle Selmalle raskas ja synnytys vie hänet hautaan. "Suljettu oli lyhyt elämän kirja."
  
Minua harmittaa, kuinka paljon Selma kuuntelee miehensä mielipiteitä, eikä pidä ollenkaan puoliaan. Canth on todennäköisesti tarkoittanut teoksensa ajatuksien herättäjäksi, näyttäääkseen niin aikailaisilleen kuin myöhemmillekin naisille, että mihin lammasmaisuus voi johtaa. Hurjan rohkea nainen tuo Canthimme, moni kun lienee tällaisista teoksista joutunut istumaan vankilaan. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Minna Canthin tuotantoon! Ollappa aikakone, niin kävisin moikkaamassa häntä ja kiittämässä kahvikupposen äärellä niin teoksistaan kuin kuolemattomista lausahduksistaan, kuten: "Kaikkea muuta, kunhan ei vaan puolikuollutta elämää".
  
Suosikkisitaattini kirjasta on sivulta 385: "Enimmiten hän kertoi heille noita romantiikan aikuisia, Marlittin, Emilie Flyggare-Carlénin ym. romaaneja, sillä ne olivat jännittävämpiä ja niissä oli enemmän mielikuvitusta. Uudempaa realistista kirjallisuutta hän ei kärsinyt, niissä oli liian paljon kuivaa, jokapäiväistä todellisuutta, ja sitähän oli jo elämässäkin yltäkyllin, mitä sitä enää kirjoista etsiä. -- Kaunokirjallisuuden tuli olla kaunista, ihanteellista, sen tuli viedä heitä tosielämästä pois uinailujen maailmaan, jossa voisivat haaveilla vapaasti suloisessa hurmauksessa."
  
Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!
  
Arvosana:
  
Takakannesta:
Lehtori Hellmanin vaimo on novelli naisesta, joka on avioliitossaan syrjitty ja voimaton, täysin itsekkään ja idioottimaisen aviomiehensä varjossa. Tämä naisen aseman epäkohtiin pureutuva teos kuvaa terävästi aikansa oloja ja ylemmän keskiluokan henkistä köyhyyttä.
  
Kokoelmateos (sis. Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo, Hanna, Lain mukaan ja Lehtori Hellmanin vaimo s. 379-441) 441 sivua, Gummerus 2007 (3. painos)
   
Novelli on luettu myös täällä: Jeenin kirjablogi, Kirkkonummen kirjasto vinkkaa
   
Minna Canthin tuotantoa:

Näytelmiä:

Novelleja ja pienosromaaneja:
  • Hanna (1886)
  • Köyhää kansaa (1886)
  • Salakari (1887)
  • Lain mukaan (1889)
  • Kauppa-Lopo (1889)
  • Lehtori Hellmanin Vaimo (1890)
  • Agnes (1892)

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Upeita itsenäisiä, rohkeita ja maailmaa muuttaneita naisia

"Naiskysymys on koko ihmiskunnan kysymys."
~ Minna Canth
   
  
Ida Salminen & Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
  
Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille varsin ansaitustikin  synnytti hyökyaallon todellisten historiallisten ja tällä hetkellä elävien naisten tarinoista. (Ja pojillekin on tullut jo Rohkeiden poikien kirja sekä Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille).) Tässä postauksessa esittelen sen kolme suomalaista vastinetta. Postauksessani Iltasatuja kapinallisille tytöille kommentoin: "Vielä, kun saisi lisäosan, jossa olisi suomalaisia naisia kuten Minna Canth, Tove Jansson ja Tarja Halonen, niin olisin todella iloinen." 
  
Ja kuinka ollakaan, nämä naiset löytyivät kaikista kolmesta teoksesta. Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa  esittelee 40 naista, Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) 60 sankaria ja Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa. Useat naisista esiintyivät kahdessa tai kaikissa kolmessa teoksessa, mutta yhteensä 120 eri henkilöä pääsee esille näissä teoksissa. Toistuvasti mainittuja naisia ovat mm. Aurora Karmazin, Sophie Mannerheim, Armi Ratia, Elisabeth Rehn, Irja Asko, Sofi Oksanen sekä Helena Ranta.
  
"On uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen. On uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti." 
~ Helle Kannila
   
Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa on joukosta kaikkein nuorimmille suunnattu. Sen teksti on isokokoista ja jokaisesta naisesta kerrottu tarina kuvineen ja inforuutuineen on kuuden sivun mittainen. Teos eroaa joukosta myös siinä, että se esittää jokaisen naisen ensin koko sivun kuvassa lapsena ja sitten viimeisellä sivulla pikkukuvassa aikuisena. 
   
Teos esittelee parinsadan vuoden ajalta mm. Minna Canthin, Miina Sillanpään, Helle Kannilan (joka kehitti kirjastolaitoksen), Liisi Oterman (josta edellisessä postauksessa sanoinkin haluavani kuulla lisää), Koko Hubaran ja Li Anderssonin (joka yllätti olemalla vuotta nuorempi minua). Kirjoissa esiteltyjen joukkoon mahtuu niin kirjailijoita, näyttelijöitä, urheilijoita, muusikkoja, kulttuurialojen erityisosaajia, hovineitejä, lääkäreitä, tutkijoita, aktivisteja kuin yrittäjiä - todella iso kirjo erilaisia ammatteja, kuten olettaa saattaakin.
  
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Eivät naiset voi olla lääkäreitä, arkkitehtejä, lentäjiä, pappeja, ministereitä, heille sanottiin. Et voi, et osaa, et pysty. Älytöntä edes yrittää! Ja toisaalta mikä tahansa on mahdollista, heitä kannustettiin. Ole oma itsesi ja tee sitä mitä haluat!
  
He tarrasivat tuoliinsa rystyset valkoisina, kasvot punaisina ja pysyivät paikoillaan, kun luentosalillinen miehiä käski heitä poistumaan. He pelastautuivat Atlantin tyrskyistä yksinlennollaan. He tekevät elokuvia ja taidetta, kirjoittavat kirjoja, kehittävät tiedettä ja parantavat arkeamme.
  
Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa on kokoelma satumuotoisia, henkilöhaastatteluihin ja taustakirjallisuuteen pohjautuvia tositarinoita. Kirjassa eletään 40 tytön mukana 1800-luvulta nykypäivään, ponnistetaan erilaisista lähtökohdista, kompastellaan ja toteutetaan haaveita. Tuttujen ja vähemmän tunnettujen naisten elämäntarinat kannustavat ja inspiroivat, hämmästyttävät ja jättävät jäljen. Kirja muistuttaa niin pieniä kuin isompiakin lukijoita siitä, että pystymme aina paljon enempään kuin mitä rohkenemme edes ajatella.
    
278 sivua, Kusantamo S&S 2018
     
   
  
"Kun naiset voivat hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin."
~ Lucina Hagman
  
  
Taru Anttonen &  Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
   
Arvostelukappale
   
Räväkän värinen Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) kertoo 60 naisen tarinan, jokaisesta neljän sivun verran. Tämä on kolmikosta lähimpänä Iltasatuja kapinallisille tytöille, sillä kuvittajia on mukana lähes yhtä monta kuin esiteltyjä naisiakin, joiden joukossa on mm. jo aiemmin mainituista Koko Hubara, Liisi Oterma ja Miina Sillanpää, sekä tämän hetken nimiä, etenkin somessa usein esillä olevat Linda Liukas, Maiju Voutilainen (eli tubettaja mansikkka) ja Petra Laiti (eli Ásllat-Mihku Ilmára Mika Petra). 
  
"Kun lapselle antaa vaikka vain pienen lyijykynän, hänelle samalla antaa itse asiassa kokonaisen maailman." 
~ Helene Schjerfbeck
   
Parasta näissä kirjoissa on, kun opin uusista, kiinnostavista naisista, esimerkiksi tutkimusmatkailija Helinä Rautavaarasta, journalisti Adelaïde Ehrnroothista, sirkustirehtööri Silja Kyytisestä, oikeushammaslääkäri Helena Rannasta ja ensimmäisestä lentokapteenin arvonimen saaneesta naisesta, Orvokki Kuorttista. He ja monet muut olivat todella kiinnostavan kuuloisia ihmisiä, joista minun on otettava lisää selvää, toivottavasti joku on kirjoittanut enemmänkin heistä.
   
Kirjablogeissa ja mediassa muutoinkin on hieman kritisoitu näitä teoksia ilmiönä: kuinka kaikkien naisten tulisi olla kapinallisia, itsenäisiä, rohkeita sankareita tai muulla tavoin muuttaa maailmaa - kuin oikeutuksekseen olla olemassa. Uskon, että varmasti moni saa tällaisesta taakasta paljon paineita, on suoritettava Herkuleen urotekoja tai polkea patriakaattia tullakseen huomioiduksi. 
  
Jos ei tee jotain todella merkittävää läpimurtoa tai ole ensimmäisenä jossakin, naisia ohitetaan (ja historian aikana usein silloinkin, tai joku mies ottaa naisen saavutuksen omiin nimiinsä), vaikka monet tärkeitä asioita tekevät eivät teekään niitä jonkin aineellisen, kuten näkyvyyden tai rahan takia, vaan esimerkiksi, jotta tiede kehittyisi, ongelmia ratkaistaisiin tai että kaikilla ihmisillä olisi samat oikeudet. 
   
Kritiikkiä on herättänyt esimerkiksi se, kuinka osassa teoksista kerrotaan, kuinka naisten onnistuminen tapahtuu miehen avulla, esimerkiksi isän tai puolison hyväksynnällä tai rahoituksella, (vaikka jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa apua, eikä sen pitäisi olla väärin auttajan sukupuolen takia) taikka nainen kuvataan soturiprinsessana, joka potkii miesten luoman maailman sääntöjä kasvattaen samalla puolen kymmentä lasta, mikä vie hieman pois siitä ideasta, joka minusta näillä kirjoilla on: nostaa naiset historiankirjoihin miesten rinnalle, eikä haudata tomuttumaan sivulauseisiin - unohtamatta naisia, muunsukupuolisia ja miehiä, jotka tälläkin hetkellä tekevät vaikuttavia tekoja, kuten perjantaina 16.3. ilmastolakkoilleet nuoret. 
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Yleisö-Finlandialla palkittu Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. He kaikki ovat erinomaisia esikuvia meille ­kaikille.
  
Värikäs ja iloinen teos ilahduttaa kaikkia pienimmistä lukijoista vanhimpiin. Satumuotoon kirjoitetut tarinat rohkaisevat uskomaan itseensä ja tavoittelemaan unelmia. Olemaan oman elämänsä sankari!
  
Kirjoittajina ja kuvittajina on joukko suomalaisia ammattilaisia ja nuoria lahjakkaita lupauksia. Kirjan henkilöt kootaan lukijoiden ehdotusten pohjalta. Tekijöiden inspiraation lähteenä on ollut Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille – 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka kokosi yhteen naisten tarinoita eri puolilta maailmaa. ­Sankaritarinoita tytöille kertoo suomalaisten naisten uskomattomia tarinoita upein kuvituksin.
  
Sankareita kirjasta löytyy yhteensä 60. Joukkovoimalla tehdyn teoksen saduista vastaa 24 kirjoittajaa ja upeista kuvista 41 kuvittajaa.
    
256 sivua, Into 2018
   
1) Lola Odusoga, 2) Liisi Oterma, 3) Regina Linnanheimo,
4) Kaari Utrio,  5) Minna Canth,  6) Maija Vilkkumaa,
 7) Aila Iisalo, 8) Ada Aalberg, 9) Sofi Oksanen
     
"Emma Irene Åström oli ensimmäisiä naisia Suomessa - monessa asiassa. 
Mutta hänestä ei moni ole kuullut. "
  
  
Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
  
Arvostelukappale
  
Tässä oli aivan upea kuvitus! Yllä olevassa kollaasissa on suosikkikuviani, kuusi tästä ja kolme  (kuvat 2, 7 ja 9) Sankaritarinoita tytöille teoksesta. 
  
Jokainen näistä kolmesta henkilökuvauksia sisältävästä tietokirjasta esittelee koko joukon naisia, joista en ole aikaisemmin kuullut. Kolmikosta ohuin Itsenäisiä naisia kuitenkin sisäksi paitsi eniten ihmisiä, myös eniten uusia nimiä minulle. Se on myös suunnattu vanhemmille lukijoille kuin kaksi muuta, sopien myös yläaste- ja lukioikäisille vähintäänkin inspiraatioksi, keskustelun herättäjänä (ihan kaikenikäisille) ja luetteloksi naisista, joista voi tehdä vaikka henkilökuvan äidinkielen tai historian tunnille.  Fontti on paljon pienempää kahteen muuhun verrattuna.
  
On tärkeää, ettei merkittävien ja asioita tehneiden ihmisten listalla pyöriteltäisi vain aina niitä samoja, sata vuotta sitten kuolleita, vaan joukkoon lisättäisiin rohkeasti myös tämän hetken vaikuttajia. Sama myös klassikkokirjojen puolella, sielläkin kaivattaisiin tuulettamista, enemmän nostoja naisten kirjoittamille klassikoille ja joukkoon voisi lisätä runsaasti uudempiakin klassikoita parin vuosikymmenen takaa. (Onneksi tähän toiveeseen on vastattu esimerkiksi Joka päivä on naistenpäivä - Klassikkohaasteessa.) Ja tässä onkin kerätty yksien kansien väliin paljon yhä eläviä ja todella nuoriakin naisia. 
   
"Joku sanoo: Tässä on aita.
Sen aidan ylitse menen.
Joku sanoo: Tässä on muuri.
Sen muurin murskaan."
 
~ Helvi Hämäläinen
  
Kiinnostavia henkilöitä olivat mm. pelisuunnittelija Karoliina Korppoo, SETA:n puheenjohtaja, muunsukupuolinen Viima Lampinen, molekyyligeneetikko Leena Peltonen-Palotie, runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran, Lotta Svärdin johtaja Fanni Luukkonen, kirjailija Aino Kallas, amerikasuomalaisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Rosa Emilia Clay sekä ensimmäinen historian tohtoriksi kouluttautunut toimittaja ja poliitikko Tekla Hultin. 
     
Suosittelen ehdottomasti näihin kirjoihin tarttumista, sillä ne ovat inspiroivia, jos niiden ei anna liiaksi masentaa, ettet ole muka tehnyt oman elämäsi aikana vastaavia tekoja tai pelastanut maailmaa. Merkittävät teot eivät aina ole niitä suurimpia, esimerkiksi jättämällä muovipussin ostamatta ja käyttämällä kangaskassia, on tehnyt jo yhden teos paremman tulevaisuuden eteen. Tai äänestämällä seuraavissa vaaleissa tasa-arvoa, ihmis- ja eläinoikeuksia, sekä ympäristön suojelua kannattavaa ehdokasta. Pienetkin teot usein toistettuna ovat tärkeitä. 
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Moderni suomalainen yhteiskunta on rakennettu rohkeiden, itsenäisten ja aktiivisten naisten voimin. He toimivat poliitikkoina, tieteilijöinä, opettajina ja yritysjohtajina, he ovat taiteilijoita, tutkijoita tai urheilijoita. Silti naisten roolia ja merkitystä yhteiskunnan rakentajina on vähätelty, ja naisten tarinat ovat jääneet marginaaliin, tai kokonaan kertomatta. On aika nostaa esiin heidät, jotka on jätetty varjoon!
  
Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa on feministinen tietokirja suomalaisista vaikuttajista, jotka ovat rikkoneet lasikattoja, vaatineet sinnikkäästi tasa-arvoa ja astuneet ulos perinteisistä sukupuolirooleista. He ovat eri alojen menestyjiä, aktivisteja ja pioneereja. Naisten saavutuksista yli sadan vuoden ajalta kerrotaan ytimekkäästi ja totuudenmukaisesti. Kirjan kruunaavat värikylläiset ja upeat muotokuvat. Jokainen nainen esitellään yhdellä aukeamalla.
    
155 sivua, Kustantamo S&S 2018

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Minna Canth - Suomalainen supernainen

"Minna herää aikaisin ja viettää aamun ensimmäiset tunnit kaikessa 
rauhassa lempipuuhassaan ja lempipaikassaan: talonsa olohuoneessa 
eli salongissa, keinutuolissa sohvapöydän ääressä.

Kynä viuhuu paperilla."
  
  
Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot (Suomen supernaisia 1)
  
Lukuhaasteissa: Minna Canth -lukuhaaste
  
Naisten ja köyhien asemaa parantaneen Minna Canthin juhlavuosi on synnyttänyt paljon uusia teoksia, joissa hänet mainitaan. Tällä viikolla esittelen näiden kahden tietokuvakirjan lisäksi kolme tosisatuteosta, joissa Minna ja joukko muitakin suomalaisia naisia pääsee esille lyhyesti. Harmillisesti Canth on ainoa, joka on tähän mennessä saanut oman liputuspäivänsä, mielestäni ainakin Tove Jansson ansaitsisi omansa, ja varmasti historiastamme löytyisi muitakin ansioituneita naisia, kuten esimerkiksi poliitikko Miina Sillanpää. 
   
Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille synnytti hyökyaallon todellisten historiallisten ja tällä hetkellä elävien naisten tarinoista. Siihen ilmiöön kuuluvat myös tässä postauksessa olevat suomalaisia supernaisia esittelevien sarjojen ensimmäiset osat. On kiinnostavaa jäädä seuraamaan, ketkä pääsevät esille myöhemmissä osissa. Kuka suomalainen tai muunmaalainen supernainen ansaitsisi sinun mielestä oman kirjansa tai päästä mukaan tosisatukokoelmaan?  
  
Minna haluaa muuttaa maailmaa, eikä se sovi niille, joiden mielestä sen pitää pysyä ennallaan. 
-- 
Miksi kaikki eivät pidä Minnasta? Siksi, että hän puhuu aina suoraan, mitä ajattelee, eikä sellaista suvaita vielä 1800-luvulla, varsinkaan naiselta.
  
Minna! keskittyy vain nimikkohenkilöönsä, toisin kuin Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset, jossa Minnan lisäksi lapsille esitellään viisi muutakin enemmän tai vähemmän tunnettua naista. Näistä kahdesta pidin enemmän tästä ensimmäisestä kirjasta niin tarinan kuin kuvituksen osalta. Lapset tosin saattavat pitää enemmän tämän postauksen toisesta teoksesta. 
   
Millainenhan maailma olisi, jos Minnan isä ei olisi antanut tyttönsä opiskella? Olisiko tahtonainen hakenut oppinsa jostain muualta ilman lupaa, vai olisiko hänen sinnikyyensä tukahdutettu jo heti alkuunsa? Uskon, että Suomi on parempi paikka elää Minnan ja hänen kaltaistensa naisten ponnistelujen takia. Siksi meidän täytyy taata tyttöjen opiskelu ja oikeudet jatkossakin, kaikille ne eivät vieläkän ole itsestään selviä. 
  
   
Arvosana:
   
Takakannesta:
Minna Canth oli tärkeä kirjailija, ihmisoikeustaistelija, tasa-arvon puolustaja, rohkea keskustelija, tatava kauppias, seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja armoitettu seuranainen. Suomen supernaisia -lastenkirjasarjan aloittava Minna! näyttää millainen on Minna Canthin puuhakas päivä Kuopiossa vuonna 1888 ja mitä voisimme oppia ja opettaa Minna aatteista nykyäänkin
  
Leena Virtanen on vapaa toimittaja ja lastenkirjailija, jolta on aiemmin ilestynyt Salla Savolaisen kuvittamat kirjat Pikku Xing, Xing ja superkaverit sekä Xing ja sukulaiset (Tammi).
  
Sanna Pelliccioni on palkittu kuvittaja, lastenkirjailija ja graafinen suunnittelija. Suositun Onni-poika-kuvakirjasarjansa lisäksi hän tekee yhteistyötä useiden kirjailijoiden kanssa.
    
42 sivua, Teos 2018
     
   
"- Ajatteles, silloin Minna Canthin aikaan me ei oltaisi 
voitu edes juosta näin, Hanna puuskuttaa.
  
- Ai miten niin? Elli ihmettelee.
  
- Kun tyttöjen piti vain istua kauniisti, Hanna vastaa."
     
  
Elina Lappalainen & Ilona Partanen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
  
Lukuhaasteissa: Minna Canth -lukuhaaste
  
Kuten sanottua, Minna ei ole Lappalaisen ja Partasen kirjan ainoa supernainen, vaan mukaan pääsee myös joukko muitakin. Siskot Elli ja Hanna (nimetty Canthin omien tyttärien mukaan, lapsiahan tällä yh-supernaisella oli seitsemän) saavat mummoltaan tehtävän kerätä supernaisten voimakiviä rannekoruihinsa ja saa tytöt näin tutustumaan historiamme merkittäviin naisiin. 
  
Tarinallisen seikkailun välissä heitellään faktaa kuudesta naisesta ja heidän erityisvoimastaan. Kaikki alkaa Minna Canthista, jonka supervoima on sisukkuus. Hänen jälkeensä esitellään enemmän tai vähemmän tuttuja nimiä: Irma Thesleff, Liisi Oterman, Tarja Halonen, Tove Jansson ja Armi Ratia. 
  
- Hieno kokoelma supernaisia, Irma-mummo ihailee. 
- Mutta mummo, ei ne kyllä ole oikeita supervoimia niin kuin lentäminen tai laserkatse, Elli huomauttaa. 
- No eivät niin. Eivät sellaisia, jotka näyttäisivät komealta elokuvissa, mummo myöntää. - Mutta näillä supervoimilla voi muuttaa maailmaa ja tehdä hyvää. Itse asiassa tällaiset voimat ovat paljon suurempia erityiskykyjä kuin lentäminen, mummo sanoo.
  
Tämä tietokirja opetti jopa minullekin pari uutta supernaista, Thesleff ja Oterman olivat nimittäin jääneet tähän asti tuntemattomiksi. Thesleff on kehitysbiologian ja kantasolujen tutkija, joka keksi miten solut viestivät keskenään ja tekevät hampaita. Oterman puolestaan oli ensimmäinen suomalainen tähtitieteen professori. Tästä naisesta olisin mielelläni kuullut lisääkin, nimesihän hän yhden pikkuplaneetan tähtitornissa asuneen kissan mukaan!
  
Tämä on näistä kahdesta kirjasta tietokirjamaisempi faktaruutuineen ja henkilökuvineen, mutta väleissä etenee Hannan ja Ellin tarina. Eli mukava sekoitus molempia. Teokset sopivat paitsi yhteiseen lukuhetkeen lapsen kanssa, myös peruskoulussa käytettäväksi materiaaliksi. Siinä missä Minna! -teoksen kuvien värimaailma on hillitty, Ihmeellinen Minna räiskyy värejä. Mukana tulee myös paperinukkeja, mutta kirjastosta lainaamastani kappaleesta liite oli otettu pois ennen kiertoon laittamista.
  
Näiden kirjojen parissa viihtyy aikuinenkin. Vaikka olen syntyjäni kuopiolainen, en tiennyt ollenkaan Yhteiskoulun historiaa ja sen nimikin sain viimein selityksen. Joskus omat kotiseudut tuntee kaikkein huonoiten, vaikka kävin Minna Canthin mukaan nimettyä lukiotakin. 
  
   
Arvosana:
   
Takakannesta:
Mitä Minna tekisi?
  
Vuonna 2019 vietetään Minna Canthin syntymän 175-vuotisjuhlaa. Miten Minna ja muut suomalaiset suurnaiset voivat inspitoida tämän päivän lapsia löytämään omat vahvuutensa?
  
Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset -tietokirjassa sisarukset Elli ja Hanna saavat mummoltaan tehtävän: heidän on löydettävä supernaisten voimakivet. Samalla tytöt tutustuvat kirjailija Minna Canthin, kehitysbiologi Irma Thesleffin, tähtitieteilijä Liisi Oterman, presidentti Tarja Halosen, kirjailija-taiteilija Tove janssonin ja yrittäjä Armi Ratian työhön ja elämään. Tarina sijoittuu Kuopioon ja lähtee liikkeelle Minna Canthista hänen juhlavuotensa kunniaksi. 
  
Erilaisten uratarinoiden kautta tietokirja auttaa lapsia näkemään omat vahvuutensa ja innostumaan omista mahdollisuuksistaan - myös siitä matikasta, tieteestä tai taiteesta!
  
Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen voitti Tieto-Finlandian ja Kanava-tietokirjapalkinnon esikoisteoksellaan Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä (Atena 2012). Hän on kirjoittanut myös lasten tietokirjat Nyt pelittää! (Tammi 2017) ja Nakki lautasella (Tammi 2015), joka oli Finlandia Junior -ehdokkaana.
  
Kuvittaja, graafinen suunnittelija Ilona Partanen on kuvittanut mm. lastenkirjoja, oppimateriaaleja ja muraaleja. Hänen esikoisteoksensa, kuvakirja Minä olen Sykkyrämyyrä! (Sammakko), ilmestyi 2018. 
  
49 sivua, Tammi 2019
     
Lisää lukukokemuksia löytyy täällä: Kirjavinkit, Luetaanko tämä?, Viihdevintiöt

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Joka päivä on naistenpäivä -haasteen kooste

  
Mitä luimme kerran -blogin Hannan ja Miran (@ireadlikephoeberunsJoka päivä on naistenpäivä -klassikkohaaste päättyy. En lukenut yhtään kirjaa erityisesti tähän haasteeseen, vaan poimin muihin haasteisiin ja muutoin lukemieni joukosta tähän haasteeseen sopivat teokset. Niitä kertyi lopulta peräti kahdeksan. Kiitos vetäjille kivasta haasteesta!
  
    
Luetut kirjat (suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi):

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Helmikuun luetut ja kuulumisia, sekä maaliskuun lukupino

1) Helmikuussa järjestettiin pitkästä aikaa oululaisten kirjabloggaajien miitti, 2) yksi vuoden 2018 vaikuttavimmista tietokirjoista, Näkymätön sukupuoli - Ei-binääririä ihmisiä, 3) Ystävänpäivänä lukumaratoonattiin, 4) kuinka selvitä zombiapokalpysistä kolmetoistavuotiaana orpona, tähän vastaa Max Brallierin kirjoittama ja Douglas Holgaten kuvittama Maailman viimeiset tyypit, 5) lukupiirin helmikuun teoksena oli Siri Pettersenin Odininlapsi, 6) voitin Marikan koruilut -blogin arvonnassa ja valitsin polymeerimassasta tehdyt tammenterho-korvikset ja kaulakorun, jossa on ihastuttava mustaan kimonoon pukeutunut japanitar, omppu tuli vielä lisäyllätyksenä, 7) Elizabeth Acevedon Runolija X on vaikutava säeromaani, jonka ahmaisin lähes kertastumalta - siitä lisää piakkoin Nörttityttöjen blogissa, 8) kävimme katsomassa puolison kanssa treffileffana Alita: Battle Angelin, josta pidimme molemmat paljon ja jäimme odottamaan jatkoa.
   
Vuosi 2019 on edennyt jo kolmanteen kuukauteensa melkein huomaamatta. Helmikuussa äänestettiin Blogistanian kirjallisuuspalkinnoista. Vuoden 2018 parhaaksi kotimaiseksi teokseksi nousi Olli Jalosen Taivaanpallo, käännökseksi Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton, tieto-kategoriassa ihastutti Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden ensimmäisen sijan jakoivat Magdalena Hain Kolmas sisar sekä Maria Turtschaninoffin Maresin voima.

 
Ystävänpäivänä maratoonattiin, kuten on jo muodostunut perinteeksi ja kuun viimeisenä päivänä päättyi Jatkumo - Sarjakirjojen lukuhaaste. Luettujen sarjakirjojen määrä yllätti minut. Bloggasin myös neljä viime vuoden puolella roikkumaan jäänyttä luettua (Heräilevät jumalat, Näpit irti!, Kolmas sisar ja Pure mua). 

Helmikuussa luin 10 kirjaa, 2516 sivua. Parhaat lukuhetket tarjosivat Nörttitytöille arvostelemani Runoilija X (artikkeli ilmestyy lähiaikoina), lukupiirikirjana ollut OdininlapsiMaailman viimeiset tyypit sekä Blogistanian Tieto 2018 ehdokkaani (Ei äitimateriaalia ja Näkymätön sukupuoli). Lisäksi luin viisi teosta Manga -lukuhaasteeseen.
  
Maaliskuussa tapahtuu:

Blogistanian vuoden 2018 parhaiden kirjojen palkitsemistilaisuus on Helsingissä, keskustakirjasto Oodin Kirjataivassa 13.3. klo 18 - eli menkäähän ehdottomasti sinne, jos olette pääkaupunkiseudulla! Viidennettä kertaa vetämäni Minna Canth -lukuhaaste kestää tällä kertaa viikon, katso ohjeet täältä. #minullaoncanthia 
    
  
Maaliskuun lukupinossa ovat:
  • Naomi Alderman: Voima
  • Kristin Hannah: Satakieli 
  • Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen
  • Anni Nupponen: Valkoinen kaupunki
  • Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Nörttityttöjen lukumaraton (päättynyt)

   
Nörttityttöjen blogin historian ensimmäinen lukumaraton on tänä viikonloppuna ja tokihan osallistuin siihen saadakseni madallettua lainattujen ja arvostelukappaleena saatujen teosten kasaa. Lukupinosta löytyykin valinnanavaraa, mangaa Manga -lukuhaasteeseen (Maaginen suklaapuoti 8-15, Resident Evil 1-4, All You Need Is Kill 1 & 2, Ajokoira ja muita H.P. Lovecraftin tarinoita, My Hero Academia 1 & 2, Patriootti Moriarty), Elise Gravelin lastenkirja Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta, Jyri Paretskoin K15 - Vahinkoja (joka ei ehtinyt kuvaan) sekä sirkusteemaiset Osuuskumman novelliantologia Sirkus Synkkä ja Pia Tervon Ruth. Eiköhän näistä jotain tule luettua. 
  
    
Maraton alkaa klo 21:00 kevyesti teoksella Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. 
  
   
22:00 Ensimmäinen kirja luettu, saldossa 170 sivua. Seuraavaksi Maaginen suklaapuoti 8
  
  
Klo 0:45 nahchopelti syöty ja toinen luettu teos nostaa lukeman 362 sivuun. Seuraavaksi Maaginen suklaapuoti 9.
  

Klo 2:30 554 sivua luettu, seuraavaksi Maaginen suklaapuoti 10, joka on luultavasti viimeinen, mitä luen ennen nukkumaan menoa.


Klo 4:15 Sivuja on kertynyt jo 746. Lukeminen jatkuu aamulla, seuraavana Maaginen suklaapuoti 11.

 
Klo 16:00 Luin ennen nukkumaan menoa siis Olgan ja neljä Maagisen suklaapuodin osaa, yhteensä 938 sivua. Maraton jatkuu seuraavaksi ohkaisen K15 - Vahinkoja parissa.


Klo 20:00 Vielä ehtii! Luettuja sivuja on kertynyt jo 1114. Seuraavaksi Resident Evil - Marhawa Desire 1.  


Klo 20:30 ja 1194 sivua myöhemmin. Loppuhuipennukseksi vielä Resident Evil - Marhawa Desire 2.


    
Klo 21:00 Lukumaraton päättyy. Lopulliseksi sivumääräksi tuli 8 teosta, 1370. Huh! Taitaa olla isoin sivumäärä maraton-historiassani. Olipas kivaa. Parhaat hetket vietin Resident Evilien parissa, onneksi niitä on vielä kaksi jäljellä (kirpparilta ostetussa nipussa ei ollut viimeistä viidettä osaa, joten se pitää varata kirjastosta).  

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Minna Canth -lukuhaaste (13.-19.3.2019)

   
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 175 vuotta Minna Canthin syntymästä. Niinpä onkin vain soveliasta, että vuodesta 2015 alkaen vetämäni Minna Canth -haaste kestää tällä kertaa kokonaisen viikon yhden päivän sijaan. 
    
Aiempina vuosina olen postannut Canthin syntymäpäivänä 19.3. jostakin hänen teoksestaan (tähän mennessä olen lukenut Anna Liisan, Köyhää kansaa, Työmiehen vaimon sekä Agnesin) ja haastanut mukaan muita kirjabloggaajia, instagrammaajia, twiittaajia ja tubettajia. Olipa käyttämäsi alusta mikä tahansa, jos luet kirjoja ja kirjoitat tai puhut niistä, voit osallistua. Somessa voi käyttää aihetunnistetta #minullaoncanthia
  
Haasteeseen voi lukea paitsi Canthin omaa tuotantoa, myös teoksia, jotka kertovat tavalla tai toisella hänestä. Juhlavuosi tarjoilee paljon uutuuksia ja esimerkiksi Blogistanian Tieto -kirjallisuuspalkinnon 2014 voittanut Minna Maijalan Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth on hyvä lukuvinkki. Canthiin littyviä postauksia voi siis julkaista haasteen alla koko viikon ajan. Ilmoittaudu mukaan tämän postauksen kommenteissa.
  
Tervetuloa mukaan!
  
   
Omasta lukupinostani löytyvät:
  • Suvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi? 
  • Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)
  • Minna Canth: Hanna
  • Elina Lappalainen & Ilona Partanen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
  • Iida Salminen & Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
  • Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
  • Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
  
Mukana ovat: