Lastenkirjalauantai: Maria Kuutti: Anna ja Elvis ja verraton vaari

"Kumpi saa enemmän huomiota: poikanne vain puhelimenne?
Voiko  puhelimen sammuttaa joskus?"

  

Arvostelukappale, 

  

Maria Kuutin lastenkirjasarjan neljännessä osassa Anna ja Elvis ja verraton vaari Anna matkustaa linja-autolla Elviksen luokse Lappeenrantaan. Viikon mittaisen loman suunnitelmissa on uida, syödä jäätelöä ja lukea kirjoja. Anna onkin reipas esimerkki siitä, kuinka kirjojen lukeminen on hauskaa. Teoksessa vilahtelee jälleen useita lukuvinkkejä, jotka sopivat teoksen kohderyhmälle.  

  

Kuutti on vahvasti ajan hermolla, sillä teoksesta löytyy viittauksia eri somekanaviin ja mm. Spotifyhyn. Nämä sovellukset kuuluvat toki monen nykylapsenkin arkeen, mutta Elviksen vanhemmat ovat koko ajan kyyristyneinä puhelimiensä ylle Facebookin, Twitterin ja Instargammin ihmeellisissä maailmoissa. 

  

Anna keksii ovelan juonen, jolla vieroittaa Elviksen äidin somesta, edes päiväksi. Teoksessa piileekin terävä havainto: vietätkö lapsesi kanssa riittävästi aikaa vai viekö puhelimesi kaiken huomion. Jokaisen vanhemman tulisikin miettiä mikä on tärkeämpää, ottaa kuvia lapsen tekemisistä, vai osallistua niihin, olla läsnä ja kuunnella lasta. 

  

Tämän tärkeän opetuksen lisäksi kirjassa on myös aiemmista osista tuttua huumoria ja Annan riemastuttava mummokin pääsee taas mukaan ja unohteleva vaarikin saa apua. Anna ja Elvis ja verraton vaari on mielestäni sarjan paras osa, ja toivon, että kohdeyleisökin löytää sen.

  

Arvosana:

   

Takakannesta:

On vihdoin Annan vuoro mennä kylään Elviksen kotiin. Elviksen vanhemmat vain ovat koko ajan kovin kiireisiä, joten lapset viettävät paljon aikaa Elviksen vaarin seurassa. Vaari on hassu himokuntoilija, jonka kotoa löytyy kaikki mahdolliset ostoskanavalta tilatut kuntovempeleet. Jossain vaiheessa Anna saa kuitenkin tarpeekseen Elviksen vanhempien kiireistä ja päättää puuttua asiaan... 

  

Vauhdikkaan sarjan neljäs osa kutkuttaa jälleen alakoululaisten nauruhermoja!

  

97 sivua, Karisto 2016

   

Kuvitus: Katri Kirkkopelto, Elviksen piirrokset: Ilmari Kettunen, Mummon kaavio: Päivi Kettunen

  

Myös täällä on naurettu Annan ja Elviksen kanssa: Kirjavinkit, Lukutoukan kulttuuriblogi

  

Sarjassa ilmestyneet: 

1. Anna ja Elvis kylpylässä (2014)
2. Anna ja Elvis mummolassa (2015)
3. Anna ja Elvis leirillä (2015)

Elokuun luetut

  

Syyskuu, lempikuukauteni alkoi, eli on aika listata elokuun luetut. Kuun loppua vaivasi flunssan jälkeinen lukujumi ja anopin kissan viimeinen matka vei myös voimia lukemiselta (bloggausjonoakin on ehtinyt kertymään). Nyt on kuitenkin kerätty kuluvalle kuukaudelle uutta virtaa alkavasta ruskasta ja viileistä illoista (rakastan huopaan kääriytymistä ja kuumaa teekupposta kädessä - kesällä on liian kuumaa niille). Tämä on voimakuukauteni. Ja 13.9. täytän 30 (iip!), tuolloin päättyy myös vetämäni Roald Dahl -haaste. 

  

Lepää rauhassa Väiski (14,5v.)

  

Elokuussa tein kesäloman Helsingin reissulla kirjaostoksia (kirppareilta) ja luin kahdeksan kirjaa (2856 sivua). Kuukauden parhaat lukuhetket vietin kahden Harry Potterin, Voro-sarjakuvan ja Kepler62-sarjan kolmannen osan parissa. Bloggasin myös kahdesta lukupiirikirjasta. 

Pakko tähän väliin kertoa, että ystäväni kanssa vetämäni lukupiirin loppuvuoden teokset ovat vallan kiinnostavia. Syyskuussa luetaan F. Scott Fitzgeraldin Kultahattu, lokakuussa Terry Pratchettin & Neil Gaimanin Hyviä enteitä, marraskuussa J.R.R. Tolkienin Hobitti (olen tämän lukenut lukiossa ollessani uudemmalla suomennoksella, mutta nyt taidan etsiä käsiini sen vanhemman suomennoksen Lohikäärmevuori Tove Janssonin kuvittamana) ja joulukuussa J.K. Rowling et.al.:in Harry Potter and the Cursed Child.   

    

• J.D. Sallinger: Sieppari ruispellossa
• Timo Parvela, Bjørn Sortland & Pasi Pitkänen: Kepler62 - Kirja kolme: Matka
• J.K. Rowling: Harry Potter ja Feeniksin kilta
• Roald Dahl: Annok iplik
• Janne Kukkonen: Voro - Kolmen kuninkaan aarre
• J.K. Rowling: Harry Potter ja puoliverinen prinssi
• David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista
• Yu Tomofuji: Tähdet laitumen yllä 

  

Alla kuva kirjaostoksistani, jotka maksoivat yhdessä yhden uuden kirjan verran. Tyttökirjaklassikkojen hylly sai paljon täytettä. Paras löytö on Patricia C. Wreden Lohikäärmeen prinsessa, joka on neliosaisen sarjan ensimmäinen osa. Muut osat ovat olleet vuosia hyllyssä odottamassa uusintakierrosta (luin sarjan yläasteella tai lukiossa kirjastolainana ja hankin kaikki mahdollise osat Kirjatorin alesta sen jälkeen). Ekaa osaa on vaan ollut todella vaikeaa läytää tai jos se on tullutkin vastaan, niin todella kalliilla. 

   

Päivitin muuten Risingshadown kirjahyllyyni hankintalistaa. Siellä on mm. Anu Holopaisen Kristallien valtakunta, mitä ei löydy sitten mistään. Ajattelin myös, että voisin ensi vuonna haastaa itseni lukemaan uudelleen teoksia, joista nuorempana pidin suuresti. Minulla on kokonainen hyllymetrillinen nostalgiaa minikirjastossani.

    

• Louisa M. Alcott: Kahdeksan serkusta - 2,50€, Tytöistä parhain - 2€
• Frances Hodgson Burnett: Kadonnut prinssi - 0,50€
• Maria Carole: Tulen tyttäriä - 1€
• Cassandra Clare: Clockwork Angel - 2€
• Suzanne Collins: Nälkäpeli - Vihan liekit - 0,80€ 
• Charlaine Harris: Veren imussa, Verta sakeampaa, Pahan veren valtakunta, Pedon veri, Samaa verta - yht. 5€
• E.L. Koninsburg: Vanhan rouvan salaiset paperit - 1€
• Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Konejumalat - 3€
• Mary Marck: Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Yhteiskoululaisia, Hyvästi, Eeva!, Minnan syyslukukausi - yht. 9€
• L.M. Montgomery: Anna omassa kodissaan - 2,5€
• Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää - 2€
• Laini Taylor: Karou, savun tytär - 2€
• Patricia C. Wrede: Lohikäärmeen prinsessa - 2€

Roald Dahl -lukuhaaste päättyy pian!

   

Roald Dahl -lukuhaaste päättyy 13.9. Art Housen sponsoroimien kirjojen arvontaan osallistuvat ne bloggaajat, jotka jättävät viimeisenä haastepäivänä täällä ilmestyvään postaukseen linkin omaan haastekoosteeseensa toimivan sähköpostiosoitteen kanssa. Suoritan arvonnan 14.9. ja ilmoitan voittajan täällä blogissani sekä henkilökohtaisesti samana päivänä. Jos voittajaan ei saada yhteyttä viikon sisällä, arvon uuden voittajan.

  

Omana tavoitteenani oli saavuttaa Matilda-taso, eli lukea kuusi kirjaa tai enemmän. Olen ehtinyt bloggaamaan jo kuudesta Dahlin teoksesta: Tynkätyiset, Nilviöt, Ilmarin ihmelääke, Taikasormi, Iso kiltti jätti ja Annok iplik - eli saavutin tavoitteeni! Lukupinossa tosin odottavat vielä vuoroaan Jaakko ja jättipersikka sekä Jali ja lasihissi, jotka yritän ehtiä lukemaan ennen haasteen päättymistä, 

  

Toivottavasti haasteeseen osallistujilla on ollut monia hauskoja (ja välillä outojakin) hetkiä Dahlin kanssa. Minulla ainakin on ollut mielenkiintoisia tutkimusmatkoja hänen kirjojensa ihmeellisiin maailmoihin.

  

Janne Kukkonen: Voro - Kolmen kuninkaan aarre

"Näyttää siltä, että jos mielin olla muuta kuin juoksupoika loppuelämäni, 

minun on otettava ohjat omiin käsiini!"

  

    

Janne Kukkosen Voro on komeaa suomalaista fantasiasarjakuvaa ja vieläpä esikoisteos. Päähenkilönä on Lilja-niminen vorokokelas, joka saa varkaiden kiltamestarilta vain pikkukeikkoja niin sukupuolensa kuin nuoren ikänsäkin vuoksi. Tyttö on omasta mielestään valmis johonkin suurempaan, jos vain saisi tilaisuuden osoittaa sen. 

   

Liljalla on kuitenkin tapana joutua kiinnostaviin vaikeuksiin, vaikka onkin hyvä työssään. Hänen kouluttajansa Seamus uskoo tytön kykyihin, sillä hän oli itsekin aikoinaan mestarivoro. Lilja huomaa lopulta tilaisuuden, johon tarttuessaan voi näyttää kaikille, miten hyvä varas hän on. Tavoitellessaan kunnioitusta hän tulee rikkoneeksi paria varkaiden sääntöä, mutta ajattelee, että tarkoitus pyhittää keinot. 

     

   

Nautin teoksen huumorista ja Kukkosen ilmaisuvoimaisesta piirrostyylistä, joka on yhtäaikaa jopa naiivin pelkistettyä. Aivan kuten Maija kirjoittaa, minunkin mielessä tämä vertautui hieman Luke Pearsonin Hilda ja kivipeikkoon, vaikka se onkin sopiva nuorillekin lukijoille. Vorossa on sen verran raakoja kohtauksia ja kiroilua, että suosittelisin sitä itse vasta 13+ vuotiaille.

  

Harmaasävyisyys toimi hienosti linnojen, aarrekammioiden ja hautaluolien värimaailmana. Kukkosella on taustaa animaatio-ohjajana, mikä näkyy kauniisti teoksen monipuolisissa kuvakulmissa ja dynamiikassa.

  

Kukkonen on sekoittanut tarinaansa klassisen fantasiaeepoksen aineksia ja materiaalia niin pohjoimaisesta mytologiasta kuin kuningas Arthur-typpisistä tarinoista tai Game of Thronesista. Mukana on myös perinteinen sinne ja takaisin esineiden keräystehtävä, joka osoittautuu hyvin vaaralliseksi paitsi Liljalle, ehkä myös koko maailmalle. 

  

Harmittaa, että ihastuttava, liki 300 sivuinen tarina päättyy. Toivon kovasti, että teos saa jatkoa, sillä lopussa jätettiin tilaa tällaiselle mahdollisuudelle. 

   

Arvosana:

  

Takakannesta:

Mestarivarkaan urasta haaveileva Lilja saa tilaisuuden todistaa taitonsa varkaiden killalle ja ottaa vastaan uhkarohkean tehtävän. Epäonnekseen Lilja herättää varkaudellaan vuosisatoja uinuneet, unohdetut voimat. Pian hän on sotkeutunut keskelle muinaista valtataistelua. Onko koko maailman kohtalo loppujen lopuksi pienen voron harteilla?

      

Janne Kukkosen Voro on taianomainen fantasiaseikkailu kaikenikäisille lukijoille.

  

280 sivua, Like 2016

Liljan seikkailuista on luettu täälläkin: Helsingin Sanomat, Kirjojen keskellä, Evarian kirjahylly, Sarjakuvaruutu, Timbuktor

Lastenkirjalauantai: Roald Dahl: Annok iplik

"Annok iplik on yksinkertaisesti kilpikonna väärinpäin", herra Hapuli selitti. 

 

   

Roald Dahl -lukuhaaste: Luettuja kirjoja 6 (Tynkätyiset, Nilviöt, Ilmarin ihmelääke, Taikasormi, Iso kiltti jätti, Annok iplik) = Matilda-taso

 

   

Annok iplik menee Roald Dahlin kepeämpien huumoriteosten joukkoon. Nopealukuinen tarina on yksinkertainen ja höpsö, mutta silti uskottavampi kuin mikään muu aikaisemmin lukemani Dahlin lastenklassikko. Teoksessa on koko ajan positiivinen vire ja mukana on myös hieman sitä Dahlille niin tyypillistä eriskummallisuutta. 

  

Herra Hapuli asuu rouva Hopia yläkerrassa. Herra Hapuli rakastaa kukkien hoitoa, minkä vuoksi hänen parvekkeensa on kuin viidakko. Hän rakastaa salaa myös naapuriaan, rouva Hopiaa, mutta ei saa kerrottua tunteistaan tälle. Rouva Hopia puolestaan rakastaa kilpikonnaansa Allua. 

  

Rouva Hopian parveke ulottuu hieman kauemmas talon seinästä kuin herra Hopian, niinpä mies pystyy kurkistelmaan kukkiensa takaa rouvaa, joka toivoo, että Allu kasvaisi nopeammin. Siitäpä entinen linja-automekaanikko herra Hapuli keksiikin mahtipontisen, mutta hyväntahtoisen juonen, jolla on onnellinen loppu.

  

Vielä ehtii osallistua Dahl -haasteeseen! Jaossa Art Housen sponsoroimia kirjapalkintoja.

      

Arvosana:

 
Takakannesta:

"Voi kuinka olenkaan kaivannut sinua!" rouva Hopia huudahti. Herra Hapuli toivoi enemmän kuin koskaan, että hän olisi voinut muuttua kilpikonnaksi.

  

Rakkauden sanotaan voittavan kaikki esteet. Joskus se tosin vaatii takaperoisia taikasanoja ja tusinoittain kilpikonnia! Saavatko ujo herra Hapuli ja rouva Hopia toisensa, ja elävätkö kaikki kilpikonnat elämänsä onnellisina loppuun asti?

  

Huumorista, lämmöstä ja iloisista yllätyksistä - niistä on Roald Dahlin kirjat tehty! Quentin Blaken vauhdikkaat piirrokset täydentävät uuden, sympaattisen Dahl-kirjojen sarjan.

   

Suomentanut: Sami Parkkinen, 70 sivua. Otava 2009 (1. suomenkielinen painos 1991 Art House)

   

Alkuperäinen nimi: Esio Triot (1990)
  

Kuvitus: Quentin Blake

   

Kilpikonnista on luettu myös täällä: Kirjavinkit, Kirjojen keskellä, Sininen keskitie, Onko kaunosieluista kyborgeiksi?

Dahlin suomennetut lastenteokset:

• Jaakko ja jättipersikka 
• Jali ja suklaatehdas 
• Taikasormi
• Kekseliäs kettu 
• Jali ja lasihissi 
• Iskä ja Danny maailmanmestari 
• Suunnattoman suuri krokotiili 
• Nilviöt 
• Ilmarin ihmelääke 
• Tautisia tarinoita 
• Iso kiltti jätti 
• Kuka pelkää noitia 
• Kirahvi, Kaani ja minä 
• Matilda 
• Riimihärkää muusilla 
• Annok iplik 
• Tynkätyiset