Day 12 – A book you used to love but don’t anymore

Haasteessa taso vissiin kovenee joka päivä! :D Näihin on NIIN vaikea keksiä jotain. Voisin jälleen toistaa itseäni, sillä mm. Harry Potterit eipäs-juupas-eipäs-tykkäämisen jälkeen sopisivat tähän. Mitähän voisi muuta miettiä? Yhtä yksittäistä kirjaa on vaikea sanoa. No, ala-asteen suosikki kirjojani olivat Merja Jalon Nummelan ponitallilaisista kertovat heppakirjat, mutta sarjan jatkuttua kolmisen kymmentä vuotta, on tarina vähän väljähtynyt (hahmot kun eivät tunnu vanhenevan ollenkaan, vaikka joka kirja tuntuu aloittavan uuden kesän) ja ainakin uusimmat kirjat ovat kehnonpuoleisia. Isosiskoistani nuorempi, vuosimallia-74 luki myös näitä lapsena. Minulla oli tässä vielä muutama päivä sitten useamnan kuukauden lainassa olleet sarjan neljä uusinta kirjaa, sekä Muistoja-minisarjan ensimmäinen osa, joka valottaa päähenkilöparin Kikan ja Repen historiaa, kirjat tosin palautin kirjastoon avaamattomina. Ehkä olen viimein kasvanut ulos näistä heppatytön unelmista?

Nykyaikaan siirtyminen (kännykät, tietokoneet ja räjähdykset) ei tehnyt hyvää sarjan perusilmeelle ja minusta on välillä tuntunutkin, että sarjalla voisi olla haamukirjoittaja, tyyli vaihtuu 2000-luvulla kirjoitetuissa niin paljon edeltäjiinsä nähden. Sarjassa on myös monenlaista kansi-ilmettä. Aluksi Eino Tepponen piirsi sarjan kannet (joissa hauskana yksityiskohtana huomasin pienimpien kasvokuvien olevan valokuvia), myöhemmin tulivat tietokoneella kuvitetut ja uusimpana kahtena on ollut valokuvat, näissäkin eri tyylejä on nähty. Sarjaa on ilmestynyt jo lähes 70 osaa ja sitä ovat julkaisseet mm. Weilin + Göös, Otava ja WSOY. Osa sarjan alkuosista on julkaistu uudelleen vanhalla kannella, joitakin myös uudemmilla, valokuva kansilla. Keräsin myös nuorempana 20 osaa tätä sarjaa, puhumattakaan kirjoittajan muista sarjoista.

Sarjan lempikirjani: Myrsky (1999)

Takakannesta:

Repen entisen tyttöystävän osallistuminen ponitallilaisten leirille saa aikaan kaikkien aikojen myrskyn. Pena Nummela on vihdoin päättänyt järjestää tallilla helteessä norkoileville nuorille ratsastusleirin Susilahdelle. Kaiken pitäisi olla loistavasti, mutta Kikka tuntee outoa levottomuutta. Hän on kuullut, että ponitallilaisten vanha ystävä Marika Gustafsson on lähdössä mukaan. Marika on aina ollut kiinnostunut Repe Jussilasta, eikä ihme. Mutta minkä ihmeen takia Repe liehittelee Marikaa? Kun Kikalle viimein valkenee, että kysymys on muustakin kuin viattomasta ihastumisesta, on jo liian myöhäistä. Vuosikymmenen pahin myrsky on puhkeamassa...