Sivut

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Philip Reeve: Kadotettu manner

 Mitä sinä olisit valmis tekemään rakkaidesi vuoksi?
      
 
     
Kuten kansikuvakin kertoo, Hester ja Tom jatkavat seikkailujaan  Philip Reeven laadukkaassa scifi-sarjassa, steampunkia vertaansa vailla. Erinäisten mutkikkaiden juonikuvioiden jälkeen parivaljakko joutuu laskeutumaan lumi- ja jäätasankoja halkovan Anchorage-nimiseen kaupunkiin. Mitä esteitä jääjumalat mahtavatkaan sankareiden tielle asettaa matkalla myyttiseen Amerikkaan?
 
Kuten sarjoilla on tapana, jo pelkästään jatko-osien takakansi vihjaa edeltävän teoksen tapahtumista. Tahdon silti sanoa jotain kirjasta, yrittäen välttää paljastamasta liikaa juonesta. Jos siis tahtoo välttyä spolaantumiselta, tämä on viimeinen rivi lopettaa kesken.
 
Anchoragen ylimystön viimeinen hengissä olevan jäsen, Freya järjestää siniveriseen tapaansa kapuloita Hesterin ja Tomin rattaisiin, aiheuttaen lähes kaupunkinsa tuhon, vaikka jo yksinkertaisimmat askareet kuten paidan napittaminen hemmotteluun tottuneella neidillä tuottaakin harmaita hiuksia. Perinteiden mukaisesti erinäiset hoitajat ovat kasvattaneet häntä, tavaten vanhempansa vain virallisilla illallisilla ja päiväretkillä. Nyt he kaikki ovat kuolleet kaammottavaan kulkutautiin. Matkalla myös nuori rajakreivitär kasvaa ihmisenä ja hylkää vanhat tavat, joista ei ole apua uusissa haasteissa.
 
Kulkemisen vastaisen liiton ääri aktivistinen jaoston Vihreän myrskyn johtaja Satya väittää itseään edesmenneen Anna Fangin ystäväksi ja on saanut päähänsä palauttaa hänet tähän maailmaan, vaikka Hesterinkin suosima sanonta kuuluu: "kukaan ei palaa auringottomasta maasta". Vai palaako? Mitä Muistojen sali kätkee sisäänsä?
 
Hauskin hahmo on ehdottomasti professori Pennyroyal, joka tuo mieleen Harry Potterin Gilderoy Lockhartin. Hän luo draamaa aina sinne missä kulkeekaan. Myös Kadonneiden poikien joukkio tuottaa päänvaivaa kaksikolle. Kuinka maailmaa voikin katsoa eri tavalla, jos on katkeroitunut. Erikoinen Eno, joka tietää kaiken, on napannut poikia kouluttaakseen heistä... lue kirja, niin tiedät mitä! Täysin ehjin nahoin tässä seikkalussa ei selvitä, ja lukija saalin nähdä millaisen hinnan valehtelusta ja juonnitelusta joutuukaan maksamaan.
    
Arvosana:
    
Takakannesta:
Seikkailu, joka ei hevin unohdu...
  
Matkattuaan kaksi vuotta vailla huolia taistelussa kuolleen Anna Fangin vanhalla, kolhiintuneella ilmalaivalla Tom ja Hester joutuvat laskeutumaan Anchorage-nimiselle, pohjoisen lakeuksia taittavalle kulkukapungille täydentämään polttoaine varastojaan. Ruton hävittämässä kaupungissa on jäljellä vain kourallinen ihmisiä, joita hallitsee teini-ikäinen rajakreivitär Freya. Mutta Anchorage ei ole turvallinen paikka: huhut ahnaan ja nälkäisen Arkangelin rosvokaupungin lähestymisestä pakottavat Freyan suuntaamaan kurssin kohti tuntematonta. professori Pennyroyalin bestsellereissään kuvaamaa mannerta. Samaan aikaan Anna Fangin muistoa palvovan Vihreä Myrsky-järjetön tukikohdassa on vireillä uskomaton hanke, jonka hätkähdyttävät seurauset ovat koitua myös Tomin ja Hesterin kohtaloksi. Sillä Anchorageen jääneen pojan kintereillä hiipii salaperäinen Kadonneiden poikien joukkio, jolla on niin ikään yhteyksiä Anna Fangiin…
  
Kadotettu manner on hämmentävä ja mielikuvituksen rajat rikkova nuorten seikkailutarina, joka ahmaisee lukijan vastustamattomasti imuunsa samaan tapaan kuin sarjan palkittu avausosa Kävelevät koneet. Philip Reeve on luonut ällistyttävän ja kuitenkin hyvin todentuntuisen maailman...
 
Suomentanut: Tero Kuittinen, 342 sivua, Karisto 2005
 
Alkuperäinen nimi: Predator's Gold 
 
Kirjasta muualla: Risingshadow, Aikavirtaa, Taikakirjaimet

4 kommenttia:

  1. Vau, olet synnynnäinen kirjavinkkari, niin tyylipuhtaasti lopetit kommenttiin "... lue kirja, niin tiedät mitä!" juuri jännimmässä kohdassa.

    Luin aikanaan sarjan ensimmäisen osan ja pidinkin siitä, mutta jostain syystä siihen se sitten jäi. Innostavan kirjoituksesi myötä tekisi mieli kaivaa taas kirja esiin ja lukea koko sarja putkeen. Ehkä hieman keväämmällä, kun syksyn uutuuksien kierre hieman hellittää.

    On muuten ilo syöttää blogiasi, söpö hirviö!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Lukutoukka!

    En nyt siitä tyylipuhuadesta tiedä ;) piti vaan saada joku koukku, että joku sattuisi innostumaan ja lukemaan näitä!

    Ovelia kirjoja nämä, todella hyvin kirjoitettu. Tulee vähän väliä Potterit tai joku muu ilmiömäinen kirja mieleen.

    Hirviökin kiittää ja röytäisee. ♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos vinkkauksesta, pitääpä tutustua tähän kirjasarjaan :).

    VastaaPoista
  4. Aamunkajo: Kiva jos kiinnostuit! Itse olen tykännyt kovasti. ♥

    VastaaPoista