Sivut

perjantai 27. tammikuuta 2012

Matt Haig: Radleyn perhe

"Etenkin öisin siellä on hiljaista"
       
     
Takakannesta: 
Tee oma osuutesi yhteiskunnan hyväksi äläkä kiinnitä huomiota sisälläsi asuviin hämäriin haluihin. Opettele valvomaan päivisin, hanki vakituinen työpaikka ja pysy aktiivisena. Verenhimon yltyessä hengitä syvään ja katso tv:stä golfia.
  
~ Pidättäytyjän käsikirja
   
Pidän vampyyreistä, mutta nykyisin niistä on mennyt hohto  - pun intended - kiitos liian säihkyvien naapurinpoikien (tunnetaan myös nimellä Edward Cullen). Eetussa on hienojakin puolia, mutta liiallinen hehkuttaminen ei koskaan tee hyvää kirjoihin suhtautumiseeni. Cullenit tunnetaan vegaani vampyyreinä, sillä he juovat vain eläinten verta. Radleyt puolestaan ovat totaalikieltäytyjiä, jotka tunnetaan paremmin nimellä pidättäytyjä. Raikas, uudenlainen näkökulmia vampyrismiin!
  
Radleyn perheeseen kuuluvat isä Peter, äiti Helen ja teini-ikäiset Clara ja Rowan. Peter ja Helen ovat eläneet vauhdikkaan nuoruuden juoden verta nautiskellen. Ennen Rowanin syntymää he kuitenkin tekivät täydellisen suunnan vaihdoksen, muuttivat idyylliseen brittiläiseen kylälähiöön elämään kaikin puolin keskiluokkaista elämää.
 
He opiskelevat Pidättäytyjän käsikirjasta kuinka vajaaveristen (ei vampyyrien) tavoin eletään ja onnistuvat siinä jopa niin hyvin, että heidän lapsensa eivät tiedä omasta pimeästä puolestaan mitään. Haig on kuitenkin onnistunut ripottelemaan pieniä vihjeitä pitkin tarinaa. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkä pilvilinna, Claran ja Rowanin arkea varjostaa ihottuma (aurinkorasvan suojakertoimesta 60 huolimatta), matala energiataso, krooninen unettomuus ja kaiken lisäksi muut oppilaat koulussa pitävät heitä friikkeinä.
  
Katsoessaan täyteläisen tummanpunaista marjamehua, joka tihkuu leipävanukkaan sisuksista, Rowan toteaa olevansa nälkäinen. (s.81)
  
Rowan on perheen romantikko. Hän rakastaa runoja ja toivoo osaanvansa kirjoittaa kuten Lordi Byron voidakseen antaa rakastamalleen tytölle jotain kaunnista. Clara ei syö lihaa ja puolustaa eläinten oikeuksia tapetoimaööa seinänsä turkistarhattujen kettujen ja valaanpyytäjien kuvilla. Radleyn perheen kadulla eivät linnut laula, sillä eläimet vaistoavat vampyyrien erilaisuuden ja joko vaikenevat tai pakenevat.  Myös Peterin veli Will pakenee jotakin ja tulee vierailemaan sukulaisten luona. Will on täysiverinen vampyyri, joka nauttii joka solullaan elämän nektarista. Äiti Helenin pinna kiristyy Willin kertoessa värikkäitä kertomuksia VV:n eli vampyyriveren juomisesta.
      
Hän on ansassa kliseessä, joka ei ole hänelle tarkoitettu. Siinä kliseessä on keskiluokkainen, keski-ikäinen mies, jolla on salkku kädessään ja joka tuntee painovoiman ja siveellisyyden ja kaikkien noiden muiden ihmiskuntaa ahdistavien voimien täyden painon. (s.28)
  
Kirjaa luki nopeasti, mutta nautiskellen kiitos lyhyiden kappaleiden, jotka näyttävät muutaman päivän tapahtumat useasta eri näkökulmasta. Henkilöitä on runsaasti, mutta tärkeät hahmot on helppo pitää mielessä. Täydelliset naiset tv-sarjaa seuranneet tietänevät, kuinka tärkeää on ylläpitää kulisseja. Niin tietävät Radleytkin. Jos olet koskaan rakentanut hiekkalinnan merenrannalla, ennen pitkää aallot alkavat kuluttaa suojaavia muuria ja murentaa perustuksia. Vampyyrivanhemmat olettavat tietävänsä mitä tehdä lastensa parhaaksi, kunnes eräänä kohtalokkaana perjantai-iltana yksi aalloista lyö ylitse koko linnan tasoittaen sen tunnistamattomaksi.
    
Monissa blogeissa kirja on saanut palautetta siitä, että se ei saavuta kaikkea potentiaalia ja lopahtaa puolenvälin jälkeen. Kirja kuitenkin toimii ihan viihdyttävänä iltalukemisena. Harmillisesti vampyyrit eivät kuitenkaan ole vaarassa paljastaa todellista minäänsä naapureilleen tai muille asiasta tietämättömille, vaikka muutamissa kohdin sellaisesta vihjaillaankin. Ehkä kirjoittaja päästi hahmonsa hieman liian helpolla, vaikka pidättäytymisen oireista olikin paikoin tukalaa lukea.
    
Arvosana:
     
Tyylilaji: fantasia, vampyyrit
            
Samantyylisiä kirjoja: Stephenie Meyerin Houkutus-sarja, J. R. Wardin Mustan tikarin veljeskunta-sarja
      
Suomentanut: Taina Wallin, 407 sivua, Atena 2011
         
Alkuperäinen nimi: The Radleys
         
Tätä on luettu: Risingshadow, Atena, Kirjamielellä, Lukukeskus, Aamuvirkku yksisarvinen, Aamunkajon lukukokemukset, Kaiken voi lukea, Kirjavinkit, MTV3 Helmi Lukupiiri,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti