Sivut

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Vuoden 2011 parhaat kirjat

Risingshadown keskusteluissa oli puhetta vuonna 2011 luettujen kirjojen parhaimmistosta, tässä siis minun listani  (suurin osa kirjoista näköjään ilmestynyt jo 2010). Luin viime vuonna toukokuun ja joulukuun välisenä aikana 29 kirjaa, 10 341 sivua. Rajasin vuoden alkamaan toukokuusta, jolloin aloitin blogin pitämisen, enkä muista alkuvuoden kirjoja.

Top 10 parhaat kirjat viime vuonna olivat:

Philip Reeve: Kävelevät koneet (2004)
Jo usean vuoden ajan halunnut lukea tämän ja voin kyllä todeta, että paljosta olisin jäänyt paitsi jos en olisi lukenut. Aivan huikea teos! Odotukset ylittävä kirja, jonka hahmot ovat todella moniulotteisia. Paras puoli kirjassa oli se, kuinka kerrottiin ihmisten tavoista selvityä maailman lopun jälkeisessä maailmassa.

Suzanne Collins: Nälkäpeli (2008)
Olin aluksi vähän vastarannan kiiski Nälkäpelin suhteen. Kirja alkaa vähän ponnetomasti, mutta sitten vähän pidemmälle edettyä kirja potkaistaan käyntiin ja luin kirjan parilla istuma keralla loppuun. Olen lukenut jonkin verran dystopia-kirjoja, mutta tämä on yksi parhaista kuvauksista. Ei ehkä realistisin, mutta vähintäänkin nerokas.

Maggie Stiefvater: Väristys (2010)
Ihmissusi-rakkasutarina. Houkutuksen jälkimainigeissa ilmestynyt kirja, jota on hypetetty paljonkin. Olin alkuun epäileväinen, mutta syvällinen Sam koukuttaa tarinaan sisälle.

Ally Condie: Tarkoitettu  (2010)
Rajoitettu yhteiskunta, joka sääntöineen määrää yksilöiden käyttäytymistä. Maailma on stabiili - uutta ei luoda ja vanhasta vain osa on nostettu muistamisen arvoiseksi. Ahdistava tulevaisuuden kuva, johon on heitetty nuortenkirjalle ominaisesti rakkauden siemen mukaan. Todella mielenkiintoinen uutuus.

Mary E. Pearson: Kuka on Jenna Fox? (2010)
Kirja, joka saa ajattelemaan omaa ihmisyyttään ja aikaansa maan päällä. Hahmot ovat persoonallisia ja kerronta luo kuvaa pelottavasta tulevaisuudesta, joka ei ole niin kaukana kuin toivoisi. Kolisi täysillä makuympyrääni.

Isabel Abedi: Lucian (2010)
Aivan uudenlainen rakkaustarina, joka saa janoamaan lisää. Päähenkilö Rebeccalla on lesbo-äidin ja hänen naisystävänsä virkkaa sieniä. Hänen hahmostaan olisin lukenut enemmänkin. Kirj pitilukea heti kerralla loppuun, joka oli niin erilainen, etten osannut siihen varautua.

Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää  (2010)
Kirja kertoo yllättävästa mahdollisuudesta, joka muuttaa kaiken. Päiväni murmelina-leffan ystäville. Nautin suuresti tästä kasvutarinasta, joka piti ahmia kerralla loppuun asti. Suosittelen nenäliinapakettia lukukaveriksi. Kirja alkoi aivan kuten mikä tahansa nuorten main stream-romaani, johon olin vähän pettynyt, mutta maltoin mieleni ja jatkoin lukemista, sillä olin lukenut hyvää palautetta kirjasta. Ei jättänyt kylmäksi.

Louisa M. Alcott: Pikku Naisia (2000)
Tyttökirjaklassikko, joka on tullut tutksi leffana. Piti kasvaa isoksi ennen kuin luin tämän ja voi kuinka paljon enemmän tässä on sisältöä kuin elokuvassa. Oli yllätys, että elokuva koostuu Pikku naisten lisäksi sarjan jatko-osista. Täytyy siis lukea nekin joskus, sillä ensimmäinen kirja jäi harmillisesti kesken - olisihan tuota lukenut pitempäänkin. Etenkin ne osat kirjasta, jotka eivät uusimpaan elokuvaan päätyneet, tekivät kirjasta raikkaan ja uuden.

Mari Strachan: Hiljaisuus soi h-mollissa (2010)
Kerroksellinen tarina tytöstä, joka näkee maailman aivan omalla tavallaan. Luin kirjasta muutamia arvosteluja ja aluksi tuntui, että kirja on varsin tavanomainen, kunnes se sitten veikin mukanaan aivan ennekuulumattomalla imulla. Hyvin nautinnollinen kirja kerroksellisesta elämästä, jossa on salaisuuksia.

Meg Rosoff: Poikkeustila (2005)
Tulevaisuuden klassikkoteokseksi kutsuttu kirja kertoo millainen maailmansota voisi olla 2000-luvulla. Puhutteleva kirja, johon myös aikuisen kannattaa tarttua. Tarina on aluksi hyvin kevyt ja eteerinen, kuin suoraan Viisikko-kirjoista. Maailma muuttuu kuitenkin radikaalisti. Sota kuvataan peittelemättä, joskaan ei mässäilemällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti