"Hän yrittäisi saada ihmiset havahtumaan pumpulista, jossa heitä oli pidetty"
Arvostelukappale.
Tunnelmamusiikkia: Apulanta: Koneeseen kadonnut
Ihastuin Hugh Howeyn aluksi Kindle-novelleina ilmestyneeseen teokseen Siilo heti alkumetreillään. Sen esittämä maailma on pelottava uskottavuudessaan: maailma jossa totuutta salataan, käskyt satelevat ylhäältä ja kaikki täytyy kierrättää. Siilossa asuminen muistuttaa paljon suosikki pc-pelissäni Fallout 3 esitettyä tilannetta, jossa ihmiset ovat vetäytyneet pommisuojiin turvaan, kun ulkomaailma on tuhoutunut. Mitä tapahtui ja milloin, sitä ei tiedetä.
Teosta on verrattu esimerkiksi Suzanne Collinsin Nälkäpeliin, mutta toisin kuin Panemissa, Siilon yhteiskuntaa ei ole jaettu vyöhykkeisiin vaan kerroksiin. Kerroksia on satoja ja ne on jaettu edelleen kolmeen suurempaan osa-alueeseen: ylä-, keski- ja syväkerroksiin. Ne hallitsevat eri resursseja: maataloutta, tietotekniikkaa, sähköä ja politiikkaa. Eri ammatteihin kouluttautuminen aloitetaan nuorena, noin 12-vuotiaana, jolloin monet ammatissaan pätevöityneet saavat seurakseen oppipojan tai tytön, varjon.
"Tieto on tallessa täällä, mutta se ei ole kirjoissa. Ja olet väärässä. Sillä ei ole merkitystä. Se on menneisyyttä, eikä menneisyys ole sama asia kuin isiemme perintö. Sinun pitää oppia tekemään ero näiden välillä."
"Ero menneisyyden ja isiemme perinnön välillä." --
"Entä mitä niiden välinen ero tarkoittaa? Mitä luulet sen tarkoittavan?"
"Se tarkoittaa sitä, ettemme voi muuttaa jo tapahtunutta, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu." (s. 441-442)
Elämä on tarkkaan säädettyjen lakien ja ohjeiden hallitsemaa. Jos sääntöjä ei noudata, uhkaa puhdistuspassitus eli kuolemantuomio myrkkyjen saastuttamassa ulkomaailmassa. Rakastuneiden täytyy rekisteröidä suhteensa ja lapsia saavat tehdä vain erityisissä arvonnoissa voittavat. Tehokasta yhteisön koon hallintaa, mutta kuinka pitkään ihmiset voivat elää suljetussa yhteisössä ja tuottaa terveitä jälkeläisiä rajallisesta geneettisestä materiaalista?
Julietten mielestä arpajaiset järjestettiin liian pian kuolemantapausten jälkeen. Hänen mielestään arvonnat täytyisi järjestää samana päivänä joka vuosi, jotta niiden yhteys siilossa tapahtuviin kuolemantapauksiin ei olisi niin irvokkaan ilmeinen.
Mutta ruumiin laskeminen multiin ja kypsän hedelmän poimiminen haudan äärellä viestitti: Tämä on elämän kiertokulku. Sitä ei pääse pakoon. Se pitää hyväksyä, sitä pitää vaalia ja arvostaa. Kuoltuaan ihminen toimii ravinnon, elämän turvaamisen välineenä. Vainajat antoivat tilaa seuraavalle sukupolvelle. Me synnymme, meistä tulee varjoja, toimimme itse varjottajina ja viimein väistymme. Muistomme elää kahden varjon välissä. (s. 180)
Siilosta on todella vaikeaa sanoa mitään, jotta ei tule samalla paljastaneeksi jotain liian aikaisin. Teos on jaettu
nopealukuisiin kappaleisiin. monet yöunet
lyhenivät, kun kirjaa ei voinut laskea käsistään: "luen vielä yhden luvun".
Sen voin sanoa, että takakannessakin mainittu Jules on tuorein ja vahvin naishahmo aikoihin. Mielitön mimmi! Mietin pitkään, miksi teoksen alkuperäiskielinen nimi on "Wool", mutta kenties vastaus löytyy postauksen alussa olevasta lainauksesta. Siilossa kirjana on ihastuttava salaisuus: sen paperikannen alla on toinen kansitaidekuva, joka on minusta varsinaista kansikuvaa kauniimpi. Katsokaa vaikka:
Voi sitä onnenmyyrää, joka ei ole teosta vielä lukenut, häntä nimittäin odottaa aikamoinen herkku! Suosittelen teosta erittäin lämpimästi kaikille dystopian ja laadukkaan kirjallisuuden ystäville. Edes herttaisella tavalla kömpelöt ihastumiset eivät anna aihetta miinukselle. (Alati kasvavalle lukulistalle täytyy tämän johdosta lisätä toinen klaustrofobinen dystopia Dmitri Gluhovski: Metro 2033.)
Arvosana:
Takakannesta:
Mikä on velvollisuutesi siilossa?
Pitää yllä järjestystä.
Mitä suojelet ennen kaikkea?
Elämää ja isien perintöä.
Mitä se vaatii?
Uhrauksia.
Ihmiskunnan rippeet elävät valtavassa maanalaisessa siilossa. Maailma on saastunut elinkelvottomaksi ja ulkoilma on myrkyllistä hengittää. Ihmiset elävät siilossa ankarien sääntöjen ja rajoitusten armoilla. Mutta jotkut uskaltavat kyseenalaistaa vallitsevan järjestyksen ja unelmoida.
Yksi heistä on Jules.
Hän on valmis paljastamaan siilon salaisuudet.
"Pelottava, kiehtova ja salaperäinen romaani, joka tempaa lukijan välittömästi mukaansa." - The Guardian
Mikä on velvollisuutesi siilossa?
Pitää yllä järjestystä.
Mitä suojelet ennen kaikkea?
Elämää ja isien perintöä.
Mitä se vaatii?
Uhrauksia.
Ihmiskunnan rippeet elävät valtavassa maanalaisessa siilossa. Maailma on saastunut elinkelvottomaksi ja ulkoilma on myrkyllistä hengittää. Ihmiset elävät siilossa ankarien sääntöjen ja rajoitusten armoilla. Mutta jotkut uskaltavat kyseenalaistaa vallitsevan järjestyksen ja unelmoida.
Yksi heistä on Jules.
Hän on valmis paljastamaan siilon salaisuudet.
"Pelottava, kiehtova ja salaperäinen romaani, joka tempaa lukijan välittömästi mukaansa." - The Guardian
Suomentanut: Einari Aaltonen, 575 sivua, Like 2013
Alkuperäinen nimi: Wool - Omnibus edition (2013, pienoisromaanit 1-5 julkaistu 2011-2012)
Samantyylisiä kirjoja: Beth Revis: Across the Universe - Matka alkaa, Max Brooks: Sukupolvi Z, Dmitri Gluhovski: Metro 2033
Vrt. elokuvat: Hehkuva kaupunki (City of Ember, 2008) ja Oblivion (2013)
Minäkin tykkäsin ihan hurjasti ! http://jakaikkeamuuta.blogspot.fi/2013/10/siilo-vei-mennessaan-viikonloppuna.html ja kirjailija on tosi symppis ja mielenkiintoinen kaveri :-)
VastaaPoistaKas, blogisi ei tarttunut Google haussa mukaan. Oli kiinnostavaa lukea ajatuksisasi kirjasta.
PoistaAinoaksi miinukseksi kirjassa voisi laskea hollywoodismin, mutta toisaalta kiihkeä toiminta saa lukijan (itseni ainakin) koukuttautumaan paikoilleen tunneiksi.
Minä olen varannut tämän kirjastosta, siellä se odottaa. Into vain kasvoi arviosi myötä!
VastaaPoistaKiitos piristävästä kommentista! Tästä on varmasti jonkin verran varausjonoa. :) Toivottavasti saat teoksen pian.
PoistaOlen miettinyt tämän lukemista pariin otteeseen, mutta nyt pistän tämän lukulistalle. Kuulostaa sen verran jännältä! :)
VastaaPoistaMinulla oli pitkään lukulistalla (mietin aluksi kirjaston varausta) ja joululoman jälkeen ajattelin, että kysynpä vielä kustantajalta, jos olisi bloggaajakappaleita jäljellä. Sain kirjan ja yksi ystäväni kertoi, että pääkirjastolla käsitellään tätä teosta lukupiirissä (itseasiassa tänään), jonka vetäjä hän on. Luin teoksen sitten vähän nopeammin kuin muuten olisi tullut luettavaksi.
PoistaSuosittelen kyllä. Tämä on vallan hyvä! ♥
Minä luin niin nopealla temmolla, etten huomannut epäloogisuuksia, muistatko jotain esimerkkiä?
VastaaPoistaAlkuasetelma on tosiaan omassa dystopa-alagenressään varsin tuttu, mutta se on toimiva. Toivottavasti Metro 2033 on tunnelmaltaan samanlainen. (Tosin sen lukenut ystäväni totesi, että siinä on kauhean pelottavia ja painostavia osioita.)
Jules on kyllä uusi suosikkini. Lisää tällaisia aktiivisia naishahmoja!
Wool pads oli suomennoksessa vanua tai pumpulia (nyt en muista tarkkaa sanamuotoa ja kirjaa en jaksa käydä noutamassa tuon tarkistamiseksi). Jännittävää. Saa kyllä miettimään kirjan nimeä ihan uudella tavalla. :) Siilo on minusta suomennokseksi ihan hyvä, joku toinen versio - en tiedä onko käännös vain kokoomateos - on myös nimeltään Silo (tosin yhdellä i:llä).
Olen aiemmin ihmetellyt tätä Siilo -hehkutusta, mutta aa, siis tästä on kyse. Ehkä jossain vaiheessa saatan lukea. (Jahka noita oman hyllyn herkkuja tahkottu ensin.)
VastaaPoistaMinullekin oli vähän vieras tämä Siilo, oli lukulistalla genrensä takia mutta muuta en tiennyt. Sitten joku hehkutti tätä heti vuoden alusta ja oli pakko saada käsiinsä oma kappale. Kyllä kannatti lukea. Oli ihanaa tänään keskustella ihmisten kanssa pääkirjaston lukupiirissä. Palasi mieleen kaikkia suuria kohtauksia teoksesta. Oikein ansioitunut.
PoistaKyllä tämä Siilo nyt pitää lukea. Sen verran vuolasta kehua on kuulut niin monesta suunnasta - isästäni veljeen ja ympäri blogimaailmaa. Kiitos viimeisesti työntäisystä kohti Siiloa!
VastaaPoistaOle hyvä vain! Kivaa kuulla, että koet kirjan lukemisen arvoiseksi. Olen kuullut, että tälle on myös jatkoa tiedossa, jossa paljastuu salaisuuksia, joita ei vielä tässä avattu. Kolmella lukukerralla luin koko kirjan (kolmen päivän iltana), tätä vain ei voi laskea käsistään!
PoistaMietin tuossa joulun alla, että ostanko tämän miehelle joululahjaksi, mutta päädyin lopulta toiseen kirjaan. Ehkä Siiloon täytyy kuitenkin perehtyä kirjaston suosiollisella avustuksella, sen verran houkuttelevasti sinä(kin) tästä kirjoitit :)
VastaaPoistaSuosittelen kyllä sinua lukemaan tämän. En ole aivan varma, saako mieslukija tästä niin hyvää lukukokemusta, sillä omat mielikuvani ja mm. lukupiiriläisten kommentit näyttävät teoksesta sellaisia piirteitä, joita en yleensä pidä mieslukijoita houkuttelevina. Toki kannatan miestäsikin yritämään, sillä en ole pitkään aikaan lukenut yhtä tasokasta dystopiaa - tai muutakaan kirjaa (edellinen hypetys-teos taitaa olla Kangasvuon Sudenveri).
PoistaTämä dystopia -aihe alkaa kiinnostaa minua yhä enemmän ja enemmän, sillä olen huomannut, että moni pitää tästä genrestä. Arviointisi oli sen verran vakuuttava, että aion varmasti katsastaa kirjan läpi ja muitakin genren kirjoja! :)
VastaaPoistaDystopia on lempigenreni. ♥ Ja tämä ehdottomasti yksi parhaita tähän mennessä lukemiani dystopioita. Itärannan Teemestarin kirja on toinen, jota voisin suositella, jos ei ole ollenkaan tutustunut genreen aikaisemmin.
Poista(Dystopiakirjoja löytyy myös blogini painikkeet "dystopia" alta, jos aihe alkaa kiinnostaa enemmän.) :)
Ihanaa kuulla, että "myyntipuheeni" puree. :D Voin suositella kyllä lämpimästi. Liimaannuin kirjaan koko viikonlopun ajaksi.
Kiitos vielä kerran vierailustasi lukupiirissäni! <3 Oli mukavaa saada dystopiaharrastajan mielipiteitä kuuluviin kaikkien muiden puheenaiheiden ohessa.
VastaaPoistaPS. Heitin sua blogissani haasteella!
Oli ihanaa tulla. ♥ Kiitos haasteesta, pitääpä vastailla haastaviin kysymyksiisi. :)
PoistaAah, minulla herkkupäivät Siilon kanssa vielä odottavat. Ensi viikolla ajattelin saalistaa Woolin kätösiini ja kenties jopa aloitella lukemaan. Olen nyt innostunut dystopioista, kun ovat minulle vielä melko tuoreita tapauksia. :)
VastaaPoistaDystopia! ♥ Lempigenreni. Minnan lukupiirissä pohdittiin, miksi ovat nykyään niin suosittuja, etenkin nuorten keskuudessa. Varmaan kyseessä samantyyppinen reaktio kuin joskus 1960-1670-lukujen ekokriittinen kirjallisuus. Herätellään huomaamaan ihmisten tekojen seuraukset. (Tulee kyllä hieman ekohippiolo tällaista kirjoittaessaan, mutta ei se haittaa, se kuvaa aika hyvin minua.)
PoistaSiilo/Wool on kyllä todella hyvä kirja. Mutta toki silläkin on heikkoja hetkiä, esim. hollywoodismi. Odotan kyllä innokkaasti Ridley Scottin leffaa tästä!
Minäkin sain kirjan viimein luetuksi viime viikonloppuna. Lukemista häiritsivät muiden teoksien lähestyvät eräpäivät, joten en voinut uppoutua kirjaan kunnolla ennen parin muun kirjan lukemista. Siilo on todellakin saamiensa kehujen arvoinen ja täytyy varmaan minunkin laittaa tuo Metro lukulistalle (vai merkitsinköhän sen jo aiemmin to-readiksi Goodreadsissa), mutta ensin luen kyllä Shiftin ja Dustin.
VastaaPoistaMahtavaa, että sinäkin pidit Siilosta! Se on kyllä kehunsa ansainnut, vaikka toki joissakin paikoin kerronta on aika laveaa. Mutta kun miettii, että tämä painos muodostuu novelleista, tai pienoisromaaneista, ja jos lukemisen tauottaa niiden mukaan, niin siihen nähden sisältö on huikeaa. Odotan mielenkiinnolla, mitä jatkossa tapahtuu, niin mehukkaaseen tilanteeseen teos päättyi. Metro upposi minulle, joskin se ei ollut niin pelottava kuin luulin. Huikea maailma teoksessa tosin on, dystopia fanille maistui. :)
Poista