Sivut

torstai 27. maaliskuuta 2014

Topi Koivisto & Tapio Miettinen: Tunnel Ground - Maanalainen aamunkoitto

"Maailma on kuollut"
 
  
Koivisto & Miettinen kaksikon tuhon jälkeiseen maailmaan sijoittuva Tunnel Gorund - Maanalainen aamunkoi on ihmisyyttä ja konetta yhdistelevä, tummasävyinen sarjakuva. Se on synkkä niin värimaailmaltaan kuin teemaltaankin. Tapahtumapaikkaa ja aikaa ei kerrota suoraan, mutta rivien väleistä on pääteltävissä, että kertomus sijoittuu tulevaisuuteen. 
    
Teoksessa esiintyvien hahmojen nimet, esimerkiksi Kowalski ja Dietrich viittaavat kahteen eri kielialueeseen, kenties Venäjälle ja Saksaan. Värikkäällä mielikuvituksella varustettu lukija (kuten allekirjoittanut) voikin tästä vetää johtopäätöksen kenties jonkinlaisesta viimeisten eloonjääneiden monikansallisesta ryhmittymästä, jonka perillisiä tällaiset nimet mahdollisesti ovat. 
  
   
Nykytilanteeseen johtaneiden tapahtumien historiaa ei paljoa avata. Selvää kuitenkin on, että, pimeydessä vaeltelevat ja toistensa kanssa samoista resursseista kamppailevat viimeiset ajattelevat olennot ovat robotinkaltaisia (ks. kuvakosteet). Valoa tihkuu maan alle harvoin ja miljöö on täynnä tuhoutuneita rakenteita ja muuta romua.   
   
Valo ja pimeys, toivo ja masennus ovat kaksi teoksessa vahvasti esillenoussutta vastakkaista paria. Yksinäinen vaeltaja, tarinan päähenkilö, etsii pimeistä tunneleista varaosia, joilla korjata metallista vartaloaan. Välillä tämä hahmo löytää valon tai ihmettelee muinoin kuolleita ihmisiä.
     
    
En voi väittää, että olisin tajunnut tästä sarjakuvasta aivan kaiken, mutta erittäin hieno kokemus se oli. Kuvitus on erittäin onnistunutta ja tunnelmallista, jopa ahdistavaa valottomassa, pelkistetyssä väriskaalassaan ja paikoin hyvinkin yksityiskohtaisissa, tuhoutunutta maisemaaa esittelevissä kuvissaan. Suosittelen teosta enemmän tai vähemmän HC-scifiin tutustuneille lukijoille, jotka pitävät maailmanlopun tunnelmasta, tummista sävyistä ja ihoa kovemmasta kuoresta.
     
Arvosana:

       
Takakannesta:
"Ehkä pimeys onkin ainoa totuus. Valo on ailahteleva, se häviää jos annat sille vähäisenkin mahdollisuuden. Kenties olemassaolomme on yhtä häilyväistä, välkymme todellisuudesta sisään ja ulos tietämättä missä olemme olleet ja kuinka kauan."
    
Maailmanlaajuinen tuho jättää jälkeensä aution ja synkän maan. Uusi robotin- ja ihmisenkaltainen laji ajautuu äärirajoille vaativassa ympäristössä. Pimeydessä se kohtaa omat haamunsa ja on valmis kiroamaan luojansa. Lopulta taistelu on väistämätön - mutta mitä vastaan ja kenen puolesta se tosiasiassa käydään? Mihin asettuvat tietoisuuden ja todellisuuden häilyvät rajat?
    
Dystooppinen Tunnel Ground on myös mobiilipeli, jota on saatavilla muun muassa App Storesta.
  
Asiasanat: tuhon jälkeinen maailma
    
Samantyylisiä kirjoja: 
   
128 sivua, Like 2013
    
Sarjakuvaa luettu myös täällä: RisingshadowKirjavinkit
   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti