Edellisellä kerralla listasin oman hyllyn kiinnostavimmat lukematomat kirjat, nyt vuorossa ovat omistamani käännösteokset, jotka haluaisin lukea uudelleen. Rajasin ulkopuolelle blogissani jo esitellyt teokset, suluissa suomennoksen ilmestymisvuosi.
- F. H. Burnett: Salainen puutarha (Inga Mooren kuvittama painos, uudistettu suomennos 2008, 1. suomennos 1920)
Burnettin tyttökirjaklassikon luin ensimmäisen kerran ollessani kuudennella luokalla. Lainasin sen luokan kirjakaapista hiihtolomalukemiseksi, opettajan luvalla toki. Huomasin teoksesta ilmestyneen kuvitetun painoksen ja varasin sen kirjastoon uudelleenlukemista varten. Sattumalta löysin teoksen myös edullisesti omaan hyllyyn nostalgisella kannella varustettuna pokkaripainoksena SPR Kontin kirppikseltä noin viikko sitten. Taidan silti lukea tuon kuvitetun version, sillä selailtuani teosta, oli se hyvin viehättävä.
- Bernard Beckett: Genesis (2009)
- Sylvia Louise Engdahl: Lumotar (2003)
- Robert Jarvis: Kuolontuoksu (2002)
- Stephenie Meyer: Vieras (2009)
- Susan Price: Sterkarmin poika (2001)
Lumotar, Kuolontuoksu ja Sterkarmin poika ovat lukioaikaisia suosikkejani, jotka tuli lukemisen jälkeen hankittua omaankin hyllyyn. Kirjatori oli tuolloin lempikauppani, enkä varmaan koskaan lähtenyt sieltä kotiin tyhjin käsin. Pricen teoksen muistelen lukeneeni jo uudelleenkin jossain vaiheessa. Liityin Goodreadsiin 2012 ja yllätyin löytäessäni tiedon, että teoksella on myös suomentamaton jatko-osa. Genesiksen ja Vieraan luin muutettuani opiskelemaan tänne Ouluun, vain vähän ennen kuin aloitin blogini. Genesis löytyi Helsingin Akateemisen poistokorista uskomattoman halvalla ja hyvin siistissä kunnossa oleva Vieras kirpparilta.
- Marianne Curley: Muinainen taika (2002)
- Marianne Curley: Nimetyt (2004)
- J.K. Rowling: Feeniksin kilta (2004)
- Albert Sánchez Piñol: Kylmä iho (2006)
Curley on yksi lukioaikaisia suosikkikirjailijoitani mm. Diana Wynne Jonesin, Christopher Paolinin ja Patricia C. Wreden lisäksi. Muinainen taika on kiehtova itsenäinen fantasia teos, jota olin etsinyt useamman vuoden ajan hyllyyni, kunnes eräs kirjabloggaajakollega möi sen minulle muutama vuosi sitten. Nimetyt puolestaan aloittaa trilogian, joka löytyy omasta hyllystä kokonaisuudessaan, sillä ostin sen Kirjatorilta melko pian viimeisen osan luettuani (vieläkin toteutumatonta) uusintakierrosta varten.
Feeniksin killan ostin heti sen ilmestyttyä, mutta vertailin esin eri ostopaikkojen hintoja. Sisäkanteen olenkin kirjoittanut muutamia hintoja ylös. Sarjan aikaisemmat osat olin saanut lahjaksi kolmatta lukuunottmatta, jonka löysin aikoinaan MaxiKodintukun alelaarista. Okklumeus-haaste on oman suorittamiseni osalta nyt kaikkein vaikeimmassa vaiheessa, sillä olen lukenut Pottereiden osat 5-7 vain kerran (vrt. Liekehtivän pikarin olen lukenut varmaankin 10 kertaa).
Kylmä iho tuli luettua vuoden mittaisen kirjastoharjoittelun aikana. En lukenut tuolloin paljoa aikuisten puolelta, mutta tämä kiinnitti huomioni, sillä se oli uutuusteoksena nostettu esille hyllyyn. Työharjoittelun aikana kirjallisuusmakuni ja tietämykseni kasvoi paljon ja hyvä niin. Kun teos asteli lähes ilmaisena vastaan kirpparilla, tiesin, että minun on saatava se omaksikin. Tarinassa on jotain samaan kuin Jeff VanderMeerin Eteläraja -trilogiassa.
Aloitin Salaisen puutarhan muutama vuosi sitten, mutta alku oli jotenkin niin ärsyttävä että jäi silloin kesken. Hyllyssä se kuitenkin vielä on ja odottaa uutta kokeilua. Genesis, Vieras ja Nimetyt olisi kyllä kaikki kiva lukea uudelleen, varsinkin tuo viimeisin ja koko trilogia. Muistan yläasteella pitäneeni niistä todella paljon, mutta muuta en sitten muistakaan. Ah ja Feeniksin kilta onkin kolmosen ohella ihan lempparini Pottereista :)
VastaaPoistaMinun muistikuvani ovat todella hataria, mutta se on jäänyt mieleen, että pidin kovasti tunnelmasta ja nummista. Feeniksin killasta on vielä vähemän mielikuvia. Odotukset korkealla paremman lukukokemuksen suhteen, kun nyt olen vasta kerrannut neljä aikaisempaa Potteria.
PoistaMarianne Curley meni lukulistalle, kun kerran Wynne Jonesin yhteydessä mainitaan. Aivan tuntematon nimi oli tämä, eli kiitos suosituksesta! Wynne Jonesit ovat minulle sellaisia käyttökirjoja, sopivan jännittäviä sunnuntairetkiä, joiden avulla jaksaa taas raahautua töihin maanantaina, pää vielä hieman pilvissä :)
VastaaPoistaOle hyvä vain, toivottavasti tykkäät! En tiedä, onko Curley kirjoittanut noiden lisäksi muuta, mitä ei vaan ole käännetty - voisin kuvitella niin. Jokin hänen tyylissään puhutteli suuresti nuorempaa minua ja kiinnostaa katsoa jossain vaiheessa uudelleen, onko mieli muuttunut. Pitääpä mennäkin nyt samantien tutkimaan Goodreadsia, löytyisikö häneltä laajempaakin tuotantoa.
Poista