Takuma Morishige: Pulpettinaapurit 1

"Pulpettinaapurini Seki puuhaa omiaan joka ikinen tunti."

  

  

Arvostelukappale

  

Takuma Morishigen Pulpettinaapurit kertoo Yokoi-nimisestä tytöstä, jonka vieressä istuva Seki-poika keskittyy oppitunneilla kaikkeen muuhun paitsi opetukseen. Seki on mestari keksimään ajanvietettä mm. taittelemalla origameja, pelaamalla gota ja virkkaamalla. Yokoi tuntuu olevan ainoa, joka huomaa Sekin puuhastelut.

  

Yokoi ei voi sietää Sekin leväperäisyyttä ja yrittää ohjastaa tätä keskittymään tunnilla - huonoin tuloksin. Usein käykin niin, että tyttö saa itse tunnilla nuhteet Sekin sijaan. Yokoi ei nimittäin pysty keskittymään opettajan puheisiin vaan jää katsomaan mitä kummaa pulpettinaapuri seuraavaksi keksii.

  

Pulpettinaapurit on mukavan leppoisa manga koululaisten arjesta. Vaikka lyhyissä tarinoissa pääpaino on Sekin erikoisten tempausten seuraamisessa, on sarjakuvassa paljon hienovaraisia viittauksia japanilaiseen kulttuuriin.

  

Tarinoiden idea on yksinkertainen toistuen pienin variaatioin kerran toisensa jälkeen. Sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa (toinen osa suomeksi 3.6.) ja nähtäväksi jää kuinka hyvin yhtä ideaa toistava sarja toimii. Voisin kuvitella yksittäisten tarinoiden toimivan paremmin lehdessä julkaistuina kuin lukea kerralla usea tarina samoista kansista.

   

Toisteisuudesta huolimatta lukeminen ei ole tylsää, vaan koululaishuumori on sopivan kevyttä viihdettä kuumiin kesäpäiviin. Piirostyyli on myöskin hyvin miellyttävä ja tarinan edetessä viivan dynaamisuus kasvaa loppuhuipennukseen asti. Toivoin, että kannessa esitetystä Fuji-vuoren rakentamisesta olisi ollut oma tarinansa, mutta se jäi etu- ja takakansien kuvien kerrottavaksi.

  

Pokkarin viimeisellä sivulla ennen mainoksia on selitetty muutamia erikoisempia kulttuuri- ka kielieroja, kuten hahmojen nimiin liittyvää huumoria ja tuhannen origamikurjen taitteluun liittyviä uskomuksia. Näitä on aina mukavaa lukea, kun joihinkin mangoihin sellainen on loppuun koottu. 

  

Harakan varpaat -blogissa Pulpettinaapureita on verrattu Keiichi Arawin Arki-sarjaan ja Kiyohiko Azuman sarjoihin Azumanga Daioh ja Yotsuba&! Kaikki ovat nimenä tuttuja, mutta itse en ole niitä lukenut. 

    

Kissa koulussa ei ole edes niin outoa. Jopa äitini on pikkutyttönä vienyt kissan repussa kyläkouluun.

   

Takakannesta:
Miksi opiskella, kun koulussa voi myös leikkiä?

  

Yokoi on kiltti ja tunnollinen oppilas, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Hänellä on kuitenkin yksi iso ongelma: naapuripulpetin Seki. Tämä kun käyttää oppitunnit kaikkeen muuhun kuin koulutyöhön. 

   

Dominoa, shakkia, siivousta, kissoja, hiekkaleikkejä... Valikoima on loputon! 

  

Ikäsuositus: 10+

  

Suomentanut: Antti Valkama, 176 sivua, Punainen jättiläinen 2016

  

Alkuperäinen nimi: Tonari no Sekikun (2011)

  

Sekin pulpettileikeistä on luettu myös täällä: Harakan varpaat - Ajatuksia sarjakuvista, AnimeGarden!, Manga Puutarha