"Mä olisin vaan sellainen sieppari ruispellossa."
Heinäkuun lukupiirikirja
Lukuhaasteissa: Helmet 2016: 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
Lukuhaasteissa: Helmet 2016: 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
J.D. Sallingerin Sieppari ruispellossa kertoo 16-vuotiaasta Holden Caulfieldista. Teos kuuluu niihin klassikoihin, joita yleensä luetaan jo peruskoulussa ja lukiossa, mutta omalta kohdaltani se on jäänyt aikaisemmin lukematta. Nyt tämä klassikko ja 60-luvun teinien kulttiteos tuli vastaan lukupiirissä ja tartuinkin teokseen vailla mitään ennakkokäsitystä.
Sieppari ruispellossa on jakanut lukijansa kahteen leiriin, sillä se koetaan joko todella hauskana tai kauhean tylsänä. Mielipide-erot voivat osin johtua myös kahdesta toisistaan paljon poikkeavasta suomennoksesta. Ensimmäinen, Pentti Saarikosken suomennos ilmestyi 1961 ja se on kirjoitettu Helsingin slangilla. Vuonna 2004 ilmestyi tämä lukemani painos Arto Schroderuksen suomentamana yleiskielellä kirjoitettuna painoksena.
Tajusin vasta jonkin matkaa luettuani, että uusi suomennos tosiaan eroaa merkittävästi vanhemmasta. Olikin ehtinyt hieman ihmettelemään yhden lukupiiriläisen kommenttia "se on kirjoitettu kokonaan slangilla". Luin sitten muutamista blogeista (mm. Sallan lukupäiväkirja) vertailuja uuden ja vanhan käännöksen välillä. Ero oli aikamoinen ja syystäkin vanha suomennos on herättänyt paljon keskustelua.
Tämä uusi suomennos on erittäin helppolukuinen, mutta se tuntuu korostavan Holdenin angstia ja sopeutumattomuutta ärsytykseen asti. Holden on jälleen kerran saanut potkut koulusta ja nuori miehenalku seilaa sen jälkeen edestakaisin New Yorkissa kuin kaarnavene virran mukana. Teoksen tapahtumat sijoittuvat muutaman päivän ajalle hieman ennen joulua. Lisäksi Holden kertoo takaumien kautta lapsuudestaan ja muista kouluistaan.
Holden pitää lähes kaikkea ja kaikkia kornina (mauton, tyylitön) tai falskina (teennäinen), etenkin elokuvat, niissä olevat näyttelijät ja niitä katsomaan menevät ihmiset. En voinut olla pohtimatta oliko hänellä ADHD, sillä sen verran vaikeaa pojalle oli keskittyä yhteen asiaan. Eniten nautin hänen kirjallisista viittauksistaan.
Luen paljon klassikkoja, niin kuin esimerkiksi Paluu nummelle ja vastaavaa, pidän niistä, ja luen paljon sotakirjoja ja salapoliisitarinoita, mutta en minä jaksa niistä hirveästi innostua. parhaiten innostun sellaisista kiroista, että kun ne saa luettua loppuu, sitä toivoisi että kirjailija olisi tosi hyvä ystävä, jolle voisi soittaa milloin huvittaa. Niin ei tosin käy kovin usein. (s. 30)
En aivan tavoittanut sitä kirjan syvintä ominaisuutta, joka tästä tekee klassikon, sillä lukukokemuksen päällimmäisin tunne oli tylsistyminen ja sivut kääntyivät vain pakotettuna eteenpäin. Olen toki tyytyväinen, että olen jälleen tutustunut yhteen klassikkoon ja lisännyt siten kulttuurista pääomaani, mutta jäin miettimään olisinko viihtynyt slangi-version parissa paremmin. Vahvimmin lukukokemuksesta mieleeni jäivät korvaläpällinen metsästäjänlakki ja ihmettely, minne Keskuspuiston sorsat menevät talvella.
Arvosana:
J. D. Salingerin romaani on Yhdysvaltain nykykirjallisuuden eläviä klassikkoja, kuuluisa Odysseys-tarina 16-vuotiaasta Holden Caulfieldistä, joka on saanut potkut koulustaan, koska on osoittautunut välinpitämättömäksi, eikä ole menestynyt. Holden karkaa koulusta kotikaupunkiinsa New Yorkiin ja elää siellä pari levotonta vuorokautta ”omaa elämäänsä” haluamatta ja uskaltamatta kohdata vanhempiaan.
Kirja on ”mieletön juttu” harhailusta suurkaupungissa, jazz-klubeissa, yökerhoissa, museoissa, hotelleissa, kaduilla; täynnä hauskoja ja ei-niinkään-miellyttäviä kokemuksia.
Suomentanut: Arto Schroderus, 289 sivua, Tammi 2004 (1. suomenkielinen painos 1961 Pentti Saarikoski, uusi suomennos 2004)
Alkuperäinen nimi: The Cathcer in the Rye (1951)
Mielipiteitä jakava klassikko on luettu mm. näissä blogeissa: Oksan hyllyltä, Booking it some more, 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä, Amman lukuhetki, Pilkkuun asti, Lukuisat kissanpäivät
Minä luin tämän opintoja varten viime vuonna. Luulin nimen perusteella tarttuvani jonkin sortin trilleriin tai kauhukirjaan :D Pettymys oli suuri, kun kirja paljastui näin tylsäksi. Tai no alkuun sitä luki ihan mielellään, mutta sitten kun mitään ei tapahtunut vaikka kuinka jatkoi eteenpäin ja tosiaan kaikki oli kornia ja falskia niin alkoi kyllästyttämään sama toisto. Huoh.
VastaaPoistaMinulle nimi loi mielleyhtymän baseballiin sekä Maissilapsiin. Kun kuulin tämän olleen 60-luvun teinien kulttiteos, arvelin tässä olevan paljon alkoholia, seksiä ja huumeita, mutta tässä oli lähinnä vain ensimmäistä (sen suhteen en tiedä petyinlö vai olinko ilahtunut, kun ei ollutkaan niin törkyinen kuin mielikuva). Holden ei ole kovinkaan kummoinen naistenmies vaan aika reppana ja nykyään häntä varmasti kutsuttaisiin syrjäytymisvaarassa olevaksi nuoreksi.
PoistaTämä lukeutuu omiin lemppareihini! :) Muhun vetoaa nuoruuden epämääräinen haahuilu ja Holdenin persoona.
VastaaPoistaYksi lukupiiriläinenkin oli juuri tästä puolesta pitänyt. :)
PoistaLuin tämän joitain vuosia sitten. Teinielämään en oikein siinä vaiheessa osannut enää samastua, mutta pidin paljon siitä kuvasta, jonka Sieppari ruispellossa antoi Yhdysvalloista. Ei kirja ehkä oma lemppari ole, mutta olen tyytyväinen että tätä minulle suositeltiin ja että sen sitten jopa luinkin.
VastaaPoistaMinä en olisi teininäkään löytänyt Holdenista samaistumispintaa, mutta ajankuvaus (se vähä mitä rivien väleistä tihkuu) on tosiaankin onnistunut ja kiinnostava. 1950-luku on kiehtova ajanjakso, uudelleenrakentaminen niin kaupungeissa kuin ihmismielissä juuri toisen maailmansodan jälkeen. Klassikon lukeminen ei koskaan ole hukkaan heitettyä aikaa, vaikkei siitä paljoa mukaansa voisikaan ottaa.
PoistaLuin tästä sen vanhemman slangisuomennoksen, ja tykkäsin siitä tosi paljon. En yleensä innostu murteellisista teoksista, mutta tähän kirjaan slangi sopi hyvin. Hassua oli, että kirjassa oli ihan slangisanasto mukana (löysin kappaleeni kierrätyshyllystä). :) No, varmaan siihen aikaan stadin slangi ei ollut niin tunnettua ympäri Suomen.
VastaaPoistaBlogissani on sinulle haaste. Kiva, jos ehdit vastaamaan! http://oksanhyllylta.blogspot.com/2016/08/liebster-award-tunnustus.html
Yksi lukupiiriläinen luki vuonna 2000 julkaistun painoksen slangiversiosta ja sanasto oli siinäkin mukana, vaikka tosiaan nykyään hyvin tunnettua se slangi, mitä teoksessa esiintyy.
PoistaKiitos haasteesta. :)