Sivut

maanantai 8. toukokuuta 2017

Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

"Turvallisuus ei ole kaikki kaikessa.
Elämä on muutakin kuin hengissä pysymistä."
   
  
Arvostelukappale
  
Lukuhaasteissa: Helmet 2017: 20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö, Havaitse harvinaisuus (harvinainen sairaus)
  
Nicola Yoonin YA-teos Kaikki kaikessa ilmestyy Suomessa ensipainoksena leffakannella (ensi-ilta 19.5.2017). Teoksen alkuperäinen kansi olisi miellyttänyt silmääni enemmän, mutta ymmärrän tämän ratkaisun ja pehmeiden kansien pyrkivän houkuttelemaan teoksen kohderyhmää tarttumaan siihen. Tarina toimii myös vanhemmallekin lukijalle, sillä ainakin itse ihastuin Maddyyn, jännitin hänen puolestaan ja pidätin hengitystäni lähes koko lukemisen ajan. Loppu yllättää ja tekee lukukokemuksesta sen vuoksi vieläkin onnistuneemman. 
  
Olen lukenut paljon enemmän kirjoja kuin sinä. Ihan riipumatta siitä, montako olet lukenut. Olen lukenut enemmän. Usko pois. Minulla on ollut aikaa. (s. 7)
  
Kirja kertoo 18-vuotiaasta Madelinesta, joka on allerginen maailmalle. Hänen kotinsa on tarkasti kontrolloitu, ilmatiivis kupla. Ilma käsitellään koneellisesti, vierailijat puhdistetaan ilmalukossa, pintamateriaalit, pesuaineet ja ruoka on tarkasti valittu niin, ettei Maddy saisi niistä hengenvaarallisia oireita. Hän asuu lääkäri-äitinsä kanssa, isä ja isoveli ovat kuolleet auto-onnettomuudessa Maddyn ollessa niin pieni, ettei muista heitä ollenkaan. 
   
Maddyn ainoat kosketukset ulkomaailmaan tapahtuvat hoitaja-Carlan, elokuvien, kirjojen ja internetin kautta. Mutta "puun kuvaus ei ole puu" ja "valju puolielämä ei todellisuudessa ole elämää". Kaikki muuttuu, kun naapuriin muuttaa perhe, jonka lukioikäinen poika Olly kiinnittää heti saapuessaan Maddyn huomion. Rakkaus ei ehkä vie henkeä, mutta sen tavoittelu saattaa hyvinkin vaarantaa terveyden.
 
  
Maddy on ihastuttava nuori nainen, joka rakastaa kirjoja (etenkin Pikku prinssiä) ja kirjoittaa niistä arvioita Tublriin. Hän on sairaudestaan huolimatta tavallinen nuori vaikka elääkin hyvin poikkeuksellista elämää. Hän opiskelee Skypen välityksellä ja haluaa olla isona arkkitehti, vaikka tietääkin, että unelman toteutuminen ei ole kovin todennäköistä. On helppoa verrata tarinaa John Greenen Tähtiin kirjoitettuun virheeseen, mutta sillä on myös aivan omat erikoismausteensa. 
  
Kirjasta voi löytyä elämän takoitus, jos lukee riittävän paljon. (s. 96)
  
Vaikka Yoonin kuvaus SCID-sairaudesta ja "kuplalapsesta" onkin saanut jonkin verran kritiikkiä, minulle Maddyn kokemukset tuntuivat uskottavilta. Miksi sairauden kanssa 17 vuotta elänyt tyttö kertoisikaan päiväkirjamaisessa teoksessa tarkkaan kaikesta sairauteensa liittyvästä? Sivuilla on silti kuvattu kattavasti asunnon erikoisvalmistelusta ja jatkuvista terveydentilan mittauksista, jotta syntyy käsitys sairauden vakavuudesta. Maddyn sairautensa hyväksyminen ja sopeutuminen rajattuun tilaan tuntuu sekin hyvin todenmukaiselta, sillä ihminen tottuu vallitseviin olosuhteisiin ja useimmiten pyrkii tekemään parhaansa niillä korteilla, jotka hänelle on jaettu. 
  
Maddyn nopea ihastuminen naapurinpoikaan on sekin hyvin uskottavaa, sillä kun hänen rajatun maailmansa reunalle ilmestyy yhtäkkiä uusi kirkas taivaankappale, tietenkin hänen kiinnostuksensa herää. Kuka ei katselisi sellaista aikaisemmin samanlaisena toistuneesta arjesta poikkeavaa ilmiötä, joka kaiken lisäksi "liikkuu aivan kuin painovoima ei vaikuttaisi häneen samalla tavalla kuin meihin muihin". Olly on paratiisilintu varpusten asuttamassa autiokaupungissa, vaikka pukeutuukin kokomustaan.

"Oletko kummitus? Se tuli ensimmäisenä mieleen kun näin sinut muuttopäivänä ikkunassa. Olisi niin minun tuuriani että naapurin sievä tyttö ei olisi varsinaisesti elävä." (s. 53-54)
    
Tästä teoksesta on hankalaa blogata paljastamatta liikaa, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan siihen. Ihanaa, kun viime aikoina on ilmestynyt suomeksi todella kovatasoisia YA-teoksia kuten tämä ja Minä, Simon, Homo Sapiens. Jos mahdollista, elokuva vaikuttaa jopa kirjaa paremmalta, sillä jo trailerin perusteella on huomattavissa, että muutama asia on ratkaistu siinä hieman eri tavalla, tehden parista teoksen mahdollisesta ongelmakohdasta loogisempia.

Kun luet tämän, olemme jo tavanneet. Se on sujunut loistavasti. (s. 77)
     
Arvosana:

     
Takakannesta:
Ehkä kaikkea ei voi ennustaa, mutta jotakin voi. 
Kuten esimerkiksi sen, että olen rakastumassa Ollyyn.
Ja siitä tulee lähes varmasti katastrofi.
  
Maddy on tyttö, joka on allerginen koko maailmalle. Hän sairastuu jo pelkästä henkäyksestä ulkoilmaa. Sairautensa vankina hän pysyy kotonaan, puhtaan ilman kuplassa. Eräänä päivänä naapuriin muuttaa poika. Ikkunasta Maddy näkee Ollyn ja Olly Maddyn. Maddy ymmärtää, että eläminen tarkoittaa muutakin kuin hengissä pysymistä. Joskus rakkaus on kaikki kaisessa; Olly on riski, joka Maddyn on pakko ottaa.
  
Suomentanut: Helene Bützow, 316 sivua, Tammi 2017
  
Alkuperäinen nimi: Everything, everything (2015)
  
Maddyn kanssa kuplassa on oltu myös täällä: Tarinoiden syvyydet, Notko, se lukeva peikko, Lukulahnan luola, It's just my life,
  
Samantyylisiä kirjoja: John Greene: Tähtiin kirjoitettu virhe, Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens, Rainbow Rowell: Eleanor & Park, Jennifer Niven: All the Bright Places, Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea

11 kommenttia:

  1. Tämä kirja on lukulistalla :) Kiva että pidit siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä, että teoksen englanniksi lukeneet kotimaiset kirjabloggaajat eivät olleet teoksesta niin vaikuttuneita, mutta minä kyllä tykkäsin. Suomennos oli todella tasokas, normaalin tarinan kerronnan sekaan liitetyt sähköpostit ja piirokset toivat tarinaan lisää tasoja ja lopun juonenkäänteet nostivat tarinan vielä ihan omalle tasolleen. Toivottavasti sinäkin tykkäät tästä. Mahdetaankohan Yoonin "The Sun Is Also a Star" tulla suomentamaan, kiinnostaisi kyllä.

      Poista
  2. Äää aluksi aattelin, ettei Kaikki kaikessa ehkä kiinnosta, mutta taisin muuttaa mieleni tämän luettuani. Täytyy varmaan jostain hankkia tämä! Eiköhän se johonkin väliin mahdu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Minä kiinnostuin kirjasta heti, kun sen katalogista bongasin. Tämän lukee todella nopeasti, eli kannattaa lukea.

      Poista
  3. Tämä kirja on nyt täälläkin taas runsaasti esillä elokuvataltioinnin takia. Kirjaa myydään muutamalla eri kannella kaupoissa. Olen hiplaillut kirjaa, mutta kurkatessani sisälle säikähdin sen tyyliä (päiväkirjamaisuus) ja heivasin takaisin hyllyyn. Ehkä voisin kuitenkin harkita uudemman kerran: vaikuttaa nimittäin kirjoituksesi perusteella kiinnostavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aina pitänyt päiväkirjoista ja romaaneista, jotka hyödyntävät ns. leikekirjatyyliä esim. Johanna Sinisalo tulee ensimmäisenä mieleen, sillä hän hyödyntää usein erilaisten tekstien ja lehtileikkeiden mosaiikkia normaalin kerronnan rinnalla. Toki Kaikki kaikessa on söpö nuortenkirja, mutta minulle siinä oli paljon syvyyttä ja hahmot tuntuivat todella eläviltä.

      Poista
    2. Minäkin tykkään leikkeistä ja muusta "rekvisiitasta" esim. Minette Walters käyttää myös kys. tyyliä. Sen sijaan suoranaiset päiväkirjat, jossa ei ns. muuta muotoa ole, hieman arveluttavat. Mutta tämä on taas minun ennakkoluuloni, joka ei perustu oikeastaan mihinkään eli ei pitäisi antaa sen pelottaa pois kirjan ääreltä. :)

      Poista
  4. Minä näin trailerin vasta bloggausta kirjoittaessani. En itseasiassa edes tiennyt, että tästä on tulossa leffa (ja noinkin pian) ennen kuin näin kannen avattuani kirjekuoren. Olin nähnyt katalogissa erilaisen, alkuperäiskantta muistuttavan version. Oli tosi mukaansatempaavaa viikonloppulukemista. :) Toivottavasti tykkäät! Odotan mielenkiinnolla kommenttejasi. ♥

    VastaaPoista
  5. Selailin tätä kirjaa eilen kirjakaupassa. Taisin miitissä vähän valittaa, että trailerin perusteella tarina vaikuttaa todella epäuskottavalta. Kirja kuitenkin vaikutti lupaavalta, joten laitoin sen kirjaston varaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tätä kirjaakin jossain suomalaisessa blogipostauksessa kritisoitu epäuskottavaksi, mutta minä tykkäsin tosi paljon. Hyvin sujuvasti kirjoitettu teos, jonka päähenkilöstä tykkäsin paljon. Tämäkin on kyllä jakanut lukijoiden mielipiteitä, mutta minä tykkäsin sairaudestaan huolimatta positiivisesta Maddystä ja etenkin hänen Tumblr-kirja-arvosteluistaan.

      Poista
  6. Tämä on mennyt minulta täysin huomiotta syystä tai toiseta, kun viime vuonna pistin tuon harvinaista-haasteen pystyyn. Kiitos mukanaolosta näin jälkeenpäinkin. Kirjan aihe on kiintoisa ja ehkä joskus tämän voisi lukea, jos vastaan tulee.

    VastaaPoista