Sivut

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Maaliskuun luetut ja huhtikuun lukupino

Kuvia luetuista kirjoista Instagram tililtäni sekä Seitsemän päivää, seitsemän kirjaa
ilman selityksiä -haasteesta (kuvat 4, 5 ja  7),  jonka sain Twitterissä Maria Kuutilta. 
  
Luin maaliskuussa koko blogini olemassaolon aikana eniten sivuja, lukemaani 28 teosta olivat yhteispituudeltaan 5175 sivua! En tiedä kuinka siinä onnistuin, mutta arvelen lisääntyvän valon vaikuttaneen myönteisesti. Joukossa oli mm. 11 sarjakuvateosta, viisi tosisatukirjaa, neljä dystopiaa, kaksi teosta, jotka saivat lukijansa kyseenalaistamaan aivan kaiken, kaksi klassikkoa sekä yksi hyvän mielen kirja. 
  
Bloggausjonoa kerkesi kasautua aika paljon, sillä en julkaissut muista kuin Minna Canthin juhlaviikolle lukemistani, mutta yritän huhtikuussa purkaa sumaa. Onneksi pari teoksista (Valkoinen kaupunki, Aurigon pimeä puoli) arvostelen seuraavaan Tähtivaeltajaan, niin niistä ei välttämättä blogin puolelle tule omaa juttua. Maaliskuussa tosiaan vietettiin Minna Canthin juhlaa kun kirjailijan syntymästä tuli kuluneeksi 175 vuotta. Jo perinteeksi muodostuneen Minna Canth -lukuhaasteeni kooste löytyy täältä. Osallistuin myös Nörttityttöjen lukumatoniin
  
Parhaat hetket tarjosivat Resident Evil -manga, maaliskuun lukupiirikirjana ollut Suojaan metsän siimekseen, Viimeinen illuusio -sarjan aloittava Menetetyt, kiehtovasti rakennettu Auringon pimeä puoli ja eeppinen Siegfried -sarjakuva. Täytyy mainita myös Ensimmäinen vuosi, joka oli viihdyttävä kokemus, kunhan muistaa lukevansa Nora Robertsin kirjaa eli osaa odottaa tietyn tyylistä kuvailua teoksesta toiseen ja ei pety, jos kirja on anniltaan hieman keveämpi.
  
Joukossa oli myös pari yllättäjää. Siskoni on suositellut Yllä meren, alla kiven minulle varmaan jo yläasteajoistani saakka ja olin kuvitellut sen olevan todella eeppistä fantasiaa, joka sijoittuu jonnekin kuvitteelliseen maailmaan, mutta todellisuus olikin enemmän Viisikkoa höystettynä kuningas Arthurin legendalla. Voima puolestaan yllätti olemalla todella ahdistava roolit kääntävällä miehet kyykkyyn -asteellaan, ei siis ihan niin feministinen kuin olin odottanut, ajatuksia herättävä kokemus kylläkin. Se on aina kiehtovaa, kuinka kirjasta voi muodostaa aivan erilaisen mielikuvan takakannen ja kuulopuheiden perusteella kuin mitä kirja oikeasti on.
   
Kaikki maaliskuussa lukemani kirjat:
     
    
Huhtkikuun lukupinossa:
  • Sarah Crossan: Yksi
  • Sini Helminen: Maan povessa
  • Laura Lähteenmäki: Yksi kevät
  • Josh Malerman: Lintuhäkki
  • Frederik Pohl & C. M. Kornbluth: Avaruuden kauppamiehet
  • Mila Teräs: Kadonnut kaupunki
  • Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää

2 kommenttia:

  1. Voi hurja, miten paljon olet ennättänyt lukea maaliskuussa. Tuon määrän joku lukee koko vuoden aikana. Hyvä lukukuukausi sinua odottaa tuosta lukupinostasi päätellen. Tuo Mila Teräksen Kadonnut kaupunki taitaa olla uusi kirja, vai mitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan kyllä innolla kuukauden lukupinon antia, parhaillaan luen Netflix-leffaksikin taipunutta Josh Malermanin Lintuhäkkiä. Kadonnut kaupunki on helmikuussa ilmestynyt toinen osa Teräksen Salainen kirjasto-lastenkirjasarjasta, jonka ensimmäinen osa Noitapeili ilmestyi muutama vuosi sitten.

      Poista