Kirjan ja ruusun päivä puhutti ihmisiä kirjoista ja lukemisesta.
- Kuinka usein sinä tartut kirjaan?
- Kerro miksi luet.
- Ovatko lukutottumuksesi ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana?
- Mistä saat kirjasi?
- Millä kielellä luet?
- Minkä tyylisiä kirjoja luet ja on makusi muuttunut ajan myötä?
Minä pyrin tarttumaan kirjaan päivittäin. Oli sitten kyseessä vapaa-ajan hyvilukeminen tai tiukan asiallinen tutkimuskirjallisuus. Lukeminen ja etenkin scifi/fantasia kirjat antavat minulle tilaisuuden olla joku muu, kokea asioita, jotka olisivat muutoin mahdottomia ja nähdä paikkoja, joita ei ole kirjan sivujen ukopuolella olemassa. En usko, että syy olisi pelkästään todellisuudesta pakeneminen, vaan oman ajattelumaailman ja maailmankuvan avartaminen.
Viimeisen vuoden aikana lukemiseni on joutunut mukautumaan paljon kandin kirjoittamisen vuoksi. Vuoteen 2008 asti luin lähes yhtä paljon kuin söin tai nukuin, se kuului peruselintoimintoihini. Opiskeluiden alussa päätin, etten koske romaaneihin, ennen kuin olen valmistunut. No, eihän se tosiaankaan ollut hyvä idea. Kesällä 2009 sitten "lankesin" uudelleen salaiseen himooni, lukemiseen. Ja sillä tiellä ollaan, koen oloni paljon terveemmäksi, jos saan välillä nollata aivojani oman elämän ulkopuolella. Tosin moni kirja herättää ajattelemaan maailmaa aivan uusin silmin.
Minun kirjani tulevat pääosin kirjastosta. Hankin paljon kirjoja kirppareilta, mutta niillä ei ole yhtä kiire kuin uutuuksilla. Aiemmin sain myös kirjoja lahjaksi, etenkin siskoiltani, mutta nykyisin pyydän lahjat mieluummin käyttöesineitä. Muutamat kirjat olen saanut myös arvostelukappaleina. Lukukieleni on suomi, sillä yritettyäni pariin erään lukea englanniksi, tuskastuin, kun en ymmärtänyt kaikkea ja sanakirjan kanssa lukeminen tuntui tyhmältä. Ainoa miinus tässä on se, että joutuu odottamaan kirjojen suomentamista ja harmillisen moni minusta hyvä sarja on lopetettu, jopa vain yhden kirjan suomentamisen jälkeen.
Yläasteelta rakastuin fantasiaan, oltuani ala-asteella vannoutunut heppatyttö. Scifiä luin jo yläasteella, muutamia satunnaisia teoksia, mutta vasta myöhemmin, viime vuosina, se on muodotunut nykyiseksi suosikikseni. Etenkin dystopia koukuttaa, vaikka sekin ailkaa muodostua trendiksi. Usein välttelen suurta kohua herättäviä teoksia, ellen satu olemaan niiden joukossa, jotka löytävät kirjan ennen suurta yleisöä.
Aloitin kirjablogini pitämisen lähes vuosi sitten ja tänä(kin) aikana olen ehtinyt nauttimaan monesta erinomaisesta ja muutamasta hieman vähemmän onnistuneesta teoksesta. Se, että pystyy lukemaan kirjoja on etuoikeus ja en voi kuvitella mitä sellaisten ihmisten mielessä liikkuu, jotka sanovat, että lukeminen on turhaa ajanhukkaa. Haaveammattini on kirjastonhoitaja, ja toivon, että joskus pystyn unelmani toteuttamaan.
Viralliset tilastot huolestuttavat. Kustantajien julkaisu- ja myyntiluvut liukuvat alaspäin. Kirjastojen lainausluvut laskevat. Koululaisten omaksi iloksi lukeminen väheni 2000–2009 Pisa-tutkimuksen mukaan 11 prosenttia. Vain puolet peruskoulun pojista lukee kirjoja. (Lähde)
Lukeminen on aina kiinnostava aihe! Kirjastojen kohtalo minua huolestuttaa erityisesti. Omassa kaupungissani lainausluvut ovat olleet nousussa ja kirjasto toimii kaupungin palveluista parhaiten. Tästä palkkioksi ollaan lakkauttamassa toisiksi suurinta kirjastoa :/
VastaaPoistaLuen aina. Työhöni kuuluu paljon lukemista ja perehtymistä eri asioihin ja kotona minulla on aina kirja kädessä tai ainakin melkein.
VastaaPoistaLuen huvin vuoksi, saadakseni ajateltavaa, oppiakseni, ymmärtääkseni jne. Syitä on enemmän kuin voi edes ajatella. Viime vuosien aikana olen oppinut lukemaan myös kotimaista kaunokirjallisuutta, joka oli aiemmin hyvin rajoittunutta lukupinossani.
Kirjat saan kirjastosta ja osan osta kirppareilta, netistä ja kirjakaupasta. Luen suomeksi, englanniksi, välillä jopa yritän ainakin ruotsiksi ja haluaisin lukea saksaksi Schenkeliä.
Luen nyt paljon fantasiaa, mitä en lukenut ehkä niin paljon nuorempana lukuunottamatta Susan Cooperia ja Maria Gripeä. Romantiikkaa pitää lukea aina välillä ja sitä olen lukenut aina. Loppujen lopuksi kirjamakuni ei ole kehittynyt kovinkaan paljon vuosien varrella, mutta en anna sen häiritä elämääni.
Kirjastoista kuulin tänään iloisen uutisen. Paikkakunnalleni rakennetaan uusi ostoskeskus ja sinne laajennetaan kaupunginkirjastoa ja sen uusia palveluita. Nytkin kirjasto on jo hyvä ja muuttuu vielä entistä paremmaksi.
Minäkin rakastuin ylä-asteen lähestyessä fantasiaan heppatyttöilyn jälkeen. :)
VastaaPoistaItsekin lainaan melkein kaikki kirjat kirjastosta ja kotikaupungistani löytyykin yhdeksän kirjastoa, joista itse käytän kahta ja olen ollut tosi tyytyväinen kirjaston palveluihin.
Minä luen joka päivä, vaikka olisin kuinka väsynyt en voi nukkua ilman muutamaa riviä sen hetkisestä kirjasta! Olen tosin monesti huomannut, etten seuraavana päivänä aina muista mitä edellisenä iltana väsyneenä luin, joten joudun usein palaamaan takaisin.. rutiineista on kuitenkin vaikea irtaantua..
VastaaPoistaLuen juuri sen takia, kuten itsekin sanoit, jotta voin olla "joku muu". Tämä on suuri syy siihen, miksi en kovin paljon tykkää realismistä. fantasia on ihanaa arjesta irtaantumista, kuin myös jonkin sortin "hömppä". Haluan siis pois arjesta, niin ihana kuin se onkin.
Olen book-a-holic ... en voi kävellä kirjamyyntipisteen ohi ilman "pikaista vilkaisua." Olen nyt kuitenkin pyrkinyt käymään myös kirjastossa useammin...voi kuinka ihanaa sekin on, kun voi vain lastata kirjoja koriin ilman suurempaa huolta (lukuunottamatta palautuspäivämäärää).
Luen mielelläni suomeksi, mutta yhtälailla myös englanniksi. Olen huomannut, että alkuperäiskieli päihittää käänöksen, joten pyrin lukemaan joitakin ennemmin englanniksi (jos se on siis alkuperäiskieli.). Olen puoliksi ranskalainen, joten minulta taittuu myös ranskankieli..se tuottaa kuitenkin lukiessa enemmän työtä, joten olen sitä vältellyt ..harmillisesti.
Luen aikalailla kaikkea paitsi realismia tai suomalaista kirjallisuutta. (Suom. kirjallisuus on aivan liian melankolista ja todentuntuista makuuni..syynä se arjesta irtaantumis-juttu).
Lukutottumukset eivät ole muuttuneet, tunnun nukahtavan kyllä helpommin, kuin nuorempana. Enää en voisi kuvitella valvovani yöt lueskellen.
Ps. meillä kirjabloggareilla on mahdollisuus tehdä lukemisesta niin siistiä ja kivaa, harrasteellista ajankulua, että nuoret innostuvat taas lukemaan ja käymään kirjastossa. ;) Uskon siis että jo kirjablogit auttavat nuoria tutustumaan uusiin lukuelämkysiin ja näin ollen kirjalukujen nousuun!
"Iltasaduksi" on tosiaan aina luettava, vaikka rivit sumenisivatkin silmissä. :)
PoistaKirjat on kyllä paras, laillinen "huume". Joskus ihmetyttää kuinka joku fiktiivinen hahmon voi vaikuttaa niin vahvasti tunteisiin. Suomalinen kirlakkisuus on kieltämättä hyvin melankolista ja aneemisia. Poikueksena muutama harva spefi-kirja.
Minun blogistani on viimeisimpien päivien aikana haettu "nyviä kirjoja nuorille" ja "mahtavia kirjoja 14 vuotialle" hakusanoilla. Toivon, että joku blogiini törmäävä nuori löytää kirjojen taian.
1. Yritän lukea aina kun on mahdollista. Syödessä, saunoessa. Kirja kulkee kätevästi käsilaukussa, kun menen esim. päivystykseen. Päivystyksessä kirja on ihanaa seuraa.
VastaaPoista2. Luen koska rakastan kirjoja. Lukeminen avartaa mieltä, antaa uusia näkökulmia ja se on loistava tapa paeta arkea. Lukeminen on myös matkakokemus, sillä minulla perheellisenä on harvoin mahdollisuutta lähteä matkalle eikä siihen kieltämättä ole yleensä varaa. Lukeminen on edullista! Se kehittää mielikuvitusta. Kirjoista voi myös kehittää hienon keskustelun aiheen.
3. Lukutottumukseni ei ole oikeastaan juuri muuttunut vuoden aikana, fantasiaa kuluu edelleen huimat määrät.
4. Kirjat haen kirjastosta lainaan, löydän joko kirppareilta/huuto.netistä/kierrätyskeskuksesta. Kirjakerhoista tilaamisen olen vähentänyt minimiin, mitä nyt muutama kuukauden kirja on eksynyt laatikkoon.
5. Luen suomen kielellä. Haluaisin lukea englanniksi, mutta tällä hetkellä en jaksa keskittyä vieraaseen kieleen.
6. Olen aina pitänyt fantasiasta, mutta viimeisten parin vuoden aikana olen huomannut että lukemiseni koostuu pääasiassa fantasiasta. Luen toki muunlaistakin kirjallisuutta, en ole turhan nirso. Fantasiassa on vain sitä jotakin.
Lukeminen yleisesti on valitettavasti vähenemään päin, mutta itse yritän kannustaa omia lapsiani lukemaan ja käyttämään kirjastoa: esikoinen sai kirjastokortin 5-vuotiaana ja tänä päivänä hän käy aika usein kirjastossa. Pyrin lukemaan kotona vähintään iltasadun pienemmille ja käymme usein kirjastossa. Lainaamme ison kasan kirjoja ja heille taitaa olla isoin juttu se, että saavat käteensä jonkin kirjan.
pst. minunkin haaveammattini on kirjastonhoitaja :). Olisi ihanaa kouluttautua kirjastonhoitajaksi, mutta valitettavasti en ole päässyt edes pääsykokeisiin asti :/.
Minunkin piti vaihtaa käsilaukkuni kokoa suurempaan, jotta sain kirjan mahtumaan mukaan. :) Facebookissa kiersi joskus uutinen, jossa kerrottiin miehistä, jotka toivovat tutustuvansa lukeviin naisiin ja kirjan mukana pitäminen oli heille yksi kriteeri tutustumiseen. :) Itse tosin olen jo kihloissa miehen kanssa, joka nauttii myös fantasia ja scifi-kirjojen lukemisesta.
PoistaIhanaa kuulla sinun lastesi lukukannustuksesta! Minun isosiskoni ovat molemmat opettajia ja hekin pyrkivät tukemaan lastensa lukuharrastusta hankkimalla paljon kirjoja ja olemalla aktiivisia kirjastossa kävijöitä. Onneksi fantasiaa ja scifiä on niin paljon tarjolla, se kun tuntuu uppoavan poikiinkin realismia paremmin.