"Taivastila oli kallista ja ihmishenget halpoja Soheba Cityssä."
Risingshadow-novellikilpailun vuonna 2013 voittaneen Jaakko Markus Seppälän esikoisteos Lemen on kunnianosoitus kyberpunkin vanhoille mestariteoksille. Tällaisia ovat muiden muassa Masamune Shirowin manga Ghost in the Shell, jonka mies itsekin mainitsee kiitoksissaan sekä William Gibsonin Neurovelho, josta Wachowskit saivat suuntaviivoja The Matrix-elokuvalle ja Philip K. Dickin Palkkionmetsästäjä, joka toimi inspiraationa myös Ridley Scottin elokuvalle Blade Runner. Seppälän luoma maailma onkin hyvin samannäköinen kuin kyseisissä teoksissa, mutta siinä on myös omaperäisyyttä.
Seppälän käyttämä värikäs kieli on hyvin elastista ja leikittelevää. Nopeatempoisessa, tummasävyisessä teoksessa se muotoutuu hahmojen suissa persoonallisiksi ääniksi, jotka sopivat heidän ympäristöönsä. Esimerkiksi anglismit ja hakkerien käyttämä erikoistunut sanasto luovat syvyyttä, vaikka osan lukijoista ne varmasti vievätkin vieraalle maaperälle. Kirjoittajan koodaustausta tulee tässä hyvin esille.
Lemenin päähenkilönä seurataan Ninaa, kovaksi keitettyä yksityisetsivää, joka tekee niitä tehtäviä, joihin poliisi ei jaksa vaivaantua. Hänen tulee löytää 17-vuotias Melinda Lee. Tämä vaihe osoittautuu kuitenkin jokseenkin helpoksi, mutta tuo mukanaan kasoittain ongelmia, joista yhtenä suurimpana on pakeneva tekoäly. Karannut konetietoisuus, Lemen, kiinnostaa monia Soheba Cityn valtaapitäviä ja sen entiset omistajat, niin armeija kuin monikansalliset yrityksetkin yrittävät vangita sen. Nina saa tuntea nahoissaan tämän ihmishenkiä vaativan kilpajuoksun.
Soheba Cityn kadut olivat ihmistehtaita, joissa valmistettiin raaka-aineita zaibatsuille. Suuryritysten siistiksi järjestämää korttipakkaa sotki kuitenkin muutama epävarmuustekijä, jotka korporaatiot olivat hyvin mielellään siirtäneet pois. Pakassa piilotteli jokereita. Salaisuuksien paljastajia. Sääntöjen kierrättäjiä. Häkistä karanneita. Hakkereita. (s. 82)
Muutoin tyylipuhtaassa romaanissa on vain yksi heikkous. Kirjailija sortuu paikoin infodumppaukseen; kesken toiminnan saattaa tulla maailman nykytilanteeseen johtanutta historiaa luettelomaisesti. Näin saatu uusi, mielenkiintoisesti kerrottu tieto on kuitenkin yleensä tiukasti sidoksissa tapahtumiin, eivätkä nämä jaksot katkaise sulavasti etenevää kerrontaa liikaa. Romaanin loppupuolen toimintarämistelyn vuoksi uhraa mielellään parit yöunet.
Sen lisäksi, että Seppälä on panostanut teoksensa maailmassa sitä "mille näyttää", hän on myös tuonut vahvasti esille Soheba Cityn hajut ja maut, unohtamatta tuntoaistia. Lemen tarjoaakin siis kokonaisvaltaisen, aistillisen kaupunkikuvan lähes inhorealismiin saakka, unohtamatta lähes käsin kosketeltavaa kybermaailmaa. Ihmisiä kuhisevassa tulevaisuuden kaupungissa on nähtävillä ihmisyyden koko kirjo, joskin teoksessa esille nousee parhaiten spektrin pimeämpi puoli.
Seppälän teoksesta voisi povata tulevaa kulttiklassikkoa ja olisi mielenkiintoista, jos siitä tehtäisiin joskus peli tai elokuva. Nähtäväksi jää, palaako kirjailija Kwantangin savuiseen maailmaan - jatkoa Lemenille ei ainakaan vielä ole tiedossa.
Arvosana:
Takakannesta:
Kuumeinen teknotrilleri lähitulevaisuuden maailmasta
Soheba City. Hohtavan neonkaupungin kadut ovat ihmistehtaita, joissa valmistetaan raaka-ainetta korporaatioille. Yhtiöiden ylivaltaa sotkee kuitenkin epävarmuustekijä: pakassa piilottelee jokereita, salaisuuksien paljastajia.
Nina, katujen koulima freelancer, saa toimeksiannon etsiä kadonnut Melinda Lee. Hän jäljittää naisen suuryrityksen tehtaalle ja pelastaa tämän turvallisuusjoukkojen kynsistä. Samalla hän ajaa itsensä umpikujaan, jonka toisella laidalla odottaa nimetön hauta, toisella kahdeksan vuoden vankeus. Kiihkeä kujanjuoksu johtaa Ninan syvälle Soheba Cityn alamaailmaan ja kyberverkkojen rinnakkaistodellisuuteen, jota tekoälyt hallitsevat.
Samantyylisiä kirjoja: William Gibson: Neurovelho, Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä, Masamune Shorow: Ghost in the Shell,
320 s. Like 2015
Muita kokemuksia kirjasta: Risingshadow, Helsingin Sanomat, Savon Sanomat, Savannilla, Dysphoria,
Kirjailijan haastatteluja: Auki - Pohjoisin sanoin, Yle
Nina, katujen koulima freelancer, saa toimeksiannon etsiä kadonnut Melinda Lee. Hän jäljittää naisen suuryrityksen tehtaalle ja pelastaa tämän turvallisuusjoukkojen kynsistä. Samalla hän ajaa itsensä umpikujaan, jonka toisella laidalla odottaa nimetön hauta, toisella kahdeksan vuoden vankeus. Kiihkeä kujanjuoksu johtaa Ninan syvälle Soheba Cityn alamaailmaan ja kyberverkkojen rinnakkaistodellisuuteen, jota tekoälyt hallitsevat.
Samantyylisiä kirjoja: William Gibson: Neurovelho, Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä, Masamune Shorow: Ghost in the Shell,
320 s. Like 2015
Muita kokemuksia kirjasta: Risingshadow, Helsingin Sanomat, Savon Sanomat, Savannilla, Dysphoria,
Kirjailijan haastatteluja: Auki - Pohjoisin sanoin, Yle
Minulla odottaa tämä hyllyssä, ostin tämän itselleni jokin aika sitten. Kiitos todella mielenkiintoisesta ja hyvästä bloggauksesta Niina, tämän ansiosta kirja nousi korkeammalle lukupinossa. <3
VastaaPoistaAluksi meni hetki, ennen kuin pääsin kirjaan sisälle, mutta sitten kun toiminta pääsee kunnolla käynnistymään, on kirja helppoa lukea. Minulla meni vain muutama ilta sohvannurkkaan käpertyneenä tämän kanssa. Kirjanhan luin jo helmikuussa, heti tuoreeltaan, mutta bloggaus tuli vasta nyt, kun odottelin Risingin postauksen ensin. Toivottavasti tykkäät, Krista, sillä minusta tässä oli varsin hyvä esikoisteos, joka saa toivomaan herra Seppälältä lisää. :)
PoistaTämä odottelee lukulistallani kesän parempia lukuhetkiä. En ole aikoihin lukenut suomalaista kirjallisuutta ja tilanne pitäisi Lemenillä korjata. Kaimani päähenkilönä on myös omiaan lisäämään kiinnostustani tätä teosta kohtaan :D
VastaaPoistaPäähenkilön nimi oli minustakin miellyttävä. ;) Minä luen paljonkin suomalaista spefikirjallisuutta ja kyllä sitä vaan täälläkin osataan hienosti. Esimerkiksi yksi suosikkiteoksiani dystopian saralla on Johanna Sinisalon Auringon ydin. Viime aikoina tosin olen lukenut paljon englanniksi, kun uusia YA dystopioita ei kotimaisella kielellä ole nyt tarjolla. Toivottavasti tykkäät Lemenistä! Minulla lukupinossa odottelisi Philip K. Dickin Palkkionmetsästäjä, sillä täytyy katsoa kuinka paljon nämä muistuttavat toisiaan.
PoistaVaikuttaa kyllä todella mielenkiintoiselta teokselta! On aina hienoa ja kiinnostavaa, jos kirjailija osaa käyttää muuta osaamistaan fiktiossa.
VastaaPoistaOnneksi mieheni on myös harrastanut koodaamista, niin pysyin edes jotensakin kärryillä paikoin vaikean ammattihargonin kanssa. Toivoin kirjalta paljon ja joissakin kohdissa se jopa pääsi yllättämään olemalla enemmän kuin osasin kuvitellakaan.
Poista