Sivut

torstai 24. syyskuuta 2015

12 kirjaa syysiltoihin

Blogeissa kiersi kesän kynnyksellä 12 kirjaa riippumattoon -haaste. Valitsin listalleni kirjoja joita en ollut vielä lukenut. Nyt syyskuun lopun jo häämöttäessä olen ehtinyt lukemaan noin puolet kesäkirjalistastani. Lopuillekin on jo lukusuunnitelmia, vaikka osa siirtyy ensi vuoden puolelle.
   
Kesken:
  • Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä
Lukematta:
  • Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
  • Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen (lukupiirimme lokakuun kirja)
  • J.D. Salinger: Sieppari ruispellossa (valitsemani teos klassikkohaasteen toiseen osaan)
  • George Orwell: Vuonna 1984
  • Sean Stewart: Matkijalintu
  • Douglas Preston & Lincoln Child: Ihmeiden kabinetti
   
Loppuvuoden luetut on suunniteltava tarkkaan, sillä enää ei ole kauan vuoden vaihteeseen. Onkin siis mietittävä, mitkä uutuudet haluaa lukea heti tuoreeltaan ja onko aikaa klassikoille ja muutaman vuoden vanhoille kirjoille. Toki on, mutta tiukkaa karsintaa on suoritettava siitä huolimatta.
   
Ullan luetut -blogin postauksesta sain idean listata 12 kirjaa, jotka ovat täydellisiä syksyn pimeneviin ja viileneviin iltoihin. Nyt etsitään siis täydellistä kumppania, jonka kanssa voi käpertyä huovan alle kuuman kaakaomukin kanssa. Valitsen teokset jälleen lukemattomien pinostani. Näistäkin osa saattaa siirtyä keväällä luettaviin. Merkitsen tähdellä (*) ne teokset, jotka suurimmalla todennäköisyydellä luen.

  
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Sielut kulkevat sateessa
Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset *
Anna Lihammer: Kun pimeys peittää maan *
John Ajvide Lindqvist: Kuinka kuolleita käsitellään 
Emily St. John Mandel: Station Eleven *
Cormac McCarthy: Tie *
Mia Vänskä: Valkoinen aura 
   
  
Kate Atkinson: Elämä elämältä *
Laurie Frankel: Ikuisesti yhdess@ 
Siri Kolu: Metsänpimeä 
Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
Seita Vuorela: Karikko *

10 kommenttia:

  1. Sielut kulkevat sateessa on minulla edelleen lukematta. Mihin väliin sen nyt tunkisin? Apua!

    Erityisesesti odotan, mitä pidät Station Elevenistä. Itse tykästyin siihen aika lailla. Ilahdutta nähdä listallasi myös Karikko, joka minusta oli todella hieno teos. Hyvin vaikuttava. Tien luin ennen blogiaikaani ja se ei unohdu koskaan. Vänskän kirjaa aloitin, mutta rupesi pelottamaan. Elämä elämältä -romaania lienevät suunnilleen kaikki rakastaneet. Paitsi minä, joka en pitänyt sitä kovin erikoisena tai siis jotenkin niin, että se juttu, mikä siinä on kiehtovaa, on minusta melko lailla itsestään selvä.

    Mukavia syksyn lukuiltoja toivottelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Station Eleven jumittaa tällä hetkellä sivulla 10, mutta tarkoitus olisi jatkaa jossain välissä. Olen kuullut todella paljon hyvää siitä. Karikko ollut lukupinossa siitä saakka, kun kuulin kirjailijan kuolemasta. Hyllyssä odottanut pari vuotta jo. Tien olen nähnyt leffana, joka ei vakuuttanut, toivottavasti kirjana maistuisi paremmalta. Atkinsonia en ole koskaan ennen lukenut, mutta tämä alkoi kiinnostaa blogistania-palkinnon saatuaan. Katsoin teoksesta hauskan esittelyvideonkin: https://www.youtube.com/watch?v=9nuy3ynajlI

      Täytyy toivoa, että näistä löytyisi mieleenpainuvia lukukokemuksia. :) Mitä sinun syksyn lukemistoon kuuluu?

      Poista
  2. Pistitpä pahan kysymyksen. En yleensä suunnittele kovinkaan paljoa lukemisiani etukäteen, koska kuitenkin käy niin, että alan lukea jotain muuta, mitä olen suunnitellut. Ajattelin kyllä tempaista tässä piakkoin Irene Nemirovskyn Ranskalaisen sarjan ja kun nyt tämän sanon ääneen, niin mitenköhän käy. Kirjastosta on tulollaan Vuosisadan matkustaja ja Korkea-ahon Paha kirja. Ne varmaan tulee luettua. Sitten ostin juuri Pettina Gappahin uuden teoksen, jota syyhyän päästä lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahasta kirjasta mitä olen kuullut, niin se on ilmeisesti varsin hyvä. Yllättänyt joitakin lukijoitaan. Minullakin on se TBR-listalla, joskin loppupuolella "sitten kun ehdin". Vaikka kaikkea ei harmiksi voikaan itse lukea, voi sentään tutustua teokseen toisten lukukokemusten kautta. Jäänkin siis odottelemaan mietteitäsi siitä.

      Poista
  3. Sielut kulkevat sateessa on varmasti nappivalinta pimeisiin ja sateisiin syysiltoihin. Itse luin sen keskikesällä, ja pidin kyllä lukemastani todella paljon. Mielenkiintoisia kirjoja olet listallesi valinnut, monta on omallakin lukulistalla, kuten Karikko, Tie, Routasisarukset ja He eivät tiedä mitä tekevät. Eniten itseäni kiinnostaa tuo Station eleven, jotenkin tosi kiinnostavan oloinen kirja. Kuin surmaisi satakielen ajattelin itsekin lokakuussa vihdoin lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin postauksestasi Leen kirjan. Minulla on samalla kannella pokkarina. Station Eleveniä olen jo kahdesti aloittanut lukemaan ja alku tuntuu tahtmaavan kovasti, mutta olen valmis antamaan sille vielä mahdollisuuden osoittaa, että on saamansa ihastuksen arvoinen.

      Poista
  4. Sielut kulkevat sateessa on jo nimensäkin perusteella syyskirja. Se on ollut hyllyssäni jo pari vuotta, ja nyt syksyn alkessa olen taas katsellut sitä ja pohtinut, voisinko lukea sen.

    Luin taas Kate Atkinsonin Elämä elämältä viime syksynä ja se oli täydellinen syyskirja. Lähes täydellinen kirja nyt muutenkin, mutta se sopi syksyyn, sillä syksyisin minulle iskee halu lukea kunnon brittiläisiä kirjoja. :D

    He eivät tiedä mitä tekevät on kaveriltani lainassa. Toivon, että saan sen luettua säädyllisessä ajassa, jotta kaverini ei hermostu pitkästä laina-ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin Sielut ovat odotelleet hyvää lukusaumaa jo tovin. Kirja löytyi kirpparilta, kun tajusin pyytää arvostelukappaletta liian myöhään. Atkinsonin teos oli jäänyt kokonaan huomiotta, ennen kuin kanssabloggaajat sen nostivat käännösten kärkeen. Sen verran kiehtovan oloinen teos, että pakkohan se on lukea. Kaverini kävi esittelemässä Valtosen teoksen pääkirjastolla vähän ennen Finlandiavoittajan valintaa ja hän kehui sen olevan todella hyvä ja uskoi vahvasti sen voittoon, vaikka ei kaikkein mainstreameinta olekaan.

      Poista
  5. Houkutteleva lista. :) Siri Kolun ja McCarthyn kirjoja voisin kokeilla. Kolulta olen lukenut vain Rosvolat, ja tykkäsin niistä kovasti. McCarthy taas on roikkunut ties miten pitkään tutustumislistallani, kun hänen kirjojaan on niin kehuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestaan en ole Kolun Rosvoloita lukenut ollenkaan, ainoastaan teokset Pelko ihmisessä ja Ihmisen puolella. McCarthyn Tie on ollut elokuvan ilmestymisestä saakka lukulistalla. Filmatisointi ei vakuuttanut, mutta kirjalta odotan paljon. Melankolinen varmaan sekin on.

      Poista