"Paikka muistuttaa puistoa. Näen lehtipuita, pensaita, suihkulähteitä ja kivettyjä polkuja. Penkeillä ja puiden alla istuu tai makailee ihmisiä. Heitä on kaikenikäisiä ja kaikista maailmakolkista. Ihmiset istuskelevat pareittain tai isoissa ryhmissä, jotkut harvat ovat yksikseen."
Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu Risingshadowssa.
Marja-Leena Tiaisen romaanin Viestejä Koomasta päähenkilönä on yläkoululainen Silva Marras, joka on tehnyt virheitä, kuten juonut siideriä alaikäisenä ja varastanut kaupasta. Vaikka Silvan vanhemmat ovatkin eronneet, tekojen taustalla vaikuttaa enemmän kavereiden joukkopaine, joka eskaloituu pisteeseen, jossa Silva hyppää sillalta veteen loukkaantuen vakavasti.
Tyttö päätyy Koomaan, elämän ja kuoleman välitilaan, missä hän tapaa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on myös muutama suomalainen nuori, jotka ovat vaarassa kuolla, mutta osa heistä pääsee takaisin elämään. Tämä kokemus muuttaa Silvan elämänkatsomuksen. Vanhat ystävät alkavat näyttää uudessa valossa vähemmän aidoilta ja etäisiltä. Aikaisemmin Silva haukkui muiden mukana luokallaan olevaa Inkeriä, joka osoittautuukin luoton arvoiseksi ystäväksi. Kunhan Silva on ensin välittänyt tälle Koomassa saamansa viestin.
Inkeri ei kuitenkaan ole ainoa, jolle Silvalla on viesti kerrottavanaan. Suuren osan teoksesta viekin osuus, jossa Silva selvittää kenelle ja kuinka hän voisi välittää eteenpäin Koomassa kuulemansa, hieman vaikeaselkoisetkin tiedot. Lyhyeen teokseen mahtuu mukaan myös kouluarkea, kahden kodin välillä matkustamista sekä uusi ihastus.
Harmillisesti Viestejä Koomasta jää hieman laihaksi. Idea välitilasta on herkullinen, mutta lukija, joka toivoo aihetta syvemmin ja vakavammin käsittelevää otetta ei välttämättä saa vastinetta aivan kaikille odotuksilleen. Teos soveltuukin parhaiten 13-15-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole lukeneet samaa teemaa käsitteleviä teoksia aikaisemmin. Koomassa vietetystä ajasta kertova osio on kirjoitettu muusta teoksesta poikkeavalla fontilla ja se erottuu joukosta myös mustareunaisilla sivupapereillaan.
Viestejä Koomasta vertautuu suomalaisen nuortenkirjallisuuden kenttällä esimerkiksi syksyllä 2015 ilmestyneisiin Elena Madyn Vaihdokkaaseen ja Satu Mattila-Laineen Parantolaan, mutta erityisesti välitilaan sijoittuvia kertomuksia täytyy hakea enemmän kansainvälisistä romaaneista. Myös Finlandia-palkittu Laura Lindstedtin Oneiron tapahtuu pääosin välitilassa.
Tiaisen luoma Silva on hahmona parhaimmillaan jopa erittäin uskottava, mutta välillä herää kysymys, kuinka hyvin kirjoittaja tuntee nykynuorten elämää, vaikka teoksesta löytyvätkin niin älypuhelimet kuin Instagram. Silvan kasvutarinalla on myös opettavainen pohjavire: älä taivu joukkopainostuksen alla, älä juo alkoholia kun ajat, ja ajatele tekojasi etukäteen, millaisia vaikutuksia niillä on itsellesi ja muille.
Arvosana:
Takakannesta:
Ysiluokkaa edeltävänä kesänä Silvan elämä muuttuu, kun hänen yllytetään hyppäämään sillalta jokeen. Mutta miksi tyttö ei nousekaan heti pinnalle?
Silva havahtuu oudossa paikassa, Koomassa. Hän tutustuu siellä toisiin nuoriin, jotka ovat kaikki kuolemanvaarassa. Silva saa myös tehtäväkseen viedä viestejä eläville. Luokkatoveri Inkerille on sanottava: "Ota kivet pois taskuista". Muutkin viestit ovat tärkeitä, ja ne voivat mullistaa vastaanottajan elämän. Silvan mielessä herää toivo: ehkä hänen onkin tarkoitus jatkaa elämäänsä? Viestithän on saatava perille.
Kun Silva herää sairaalassa hän on ymmällään. Mitä oikein on tapahtunut, oliko Kooma kuvittelua tai unta?
Hienosti rakennetun, vahvan tarina päähenkilöön ja hänen kehitykseensä on helppo samaistua.
Samantyylisiä kirjoja: Elena Mady: Vaihdokkas, Satu Mattila-Laine: Parantola, Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää, Laura Lindstedt: Oneiron
Samantyylisiä kirjoja: Elena Mady: Vaihdokkas, Satu Mattila-Laine: Parantola, Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää, Laura Lindstedt: Oneiron
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti