Sivut

torstai 4. heinäkuuta 2019

Avoin kirje suomalaisille kustantajille

   
Keskustelimme siskoni kanssa eilen WhatsAppissa Garth Nixin Abhorsen-kirjasarjasta ja kuinka pari sen uudempaa osaa on edelleen suomentamatta. Jäin pohtimaan, että kuinka usein kuuleekaan sanottavan, että tulisipa se ja se kirja suomeksikin, sillä kaikki eivät halua, osaa tai jaksa lukea niitä alkukielellään, vaikka teos olisi englanniksi. Heitin siskolle puoliksi vitsaillen, että pitäisi kirjoittaa adressi jonkin tietyn kirjan suomentamisen puolesta. Heti lähetettyäni viestin sain idean kirjoittaa tästä blogiin.
  
Olen nimittäin itsekin pohtinut vuosien aikana, että harmillisen monen kirjasarjan suomentaminen jää kesken esimerkiksi liian pienen kysynnän takia. Saatetaan suomentaa vain ensimmäinen osa tai pahimmillaan vain viimeinen osa jää käntämättä. On myös aina harmillista, kun jokin englanninkielellä lukemani huikea kokemus jää monelta välistä sen takia, että kirjaa ei ole tarjolla omalla äidinkielellämme. 
   
Pelistreamaaja-puolisolleni olen joskus haaveillen todennut, että olisipa suomalaisilla kustantamoilla esimerkiksi joukkorahoituskampanjoita, joilla heräteltäisiin kiinnostusta jo ennen kirjan ilmestymistä ja siten mitattaisiin ihmisten halukkuuta hankkia teos, taata sen kääntämiselle varat ja antaa kustantamolle vihreä valo kirjan painattamiselle tai levittämiselle sähköisessä muodossa. Joidenkin kirjojen kohdalla olisin varmasti itsekin valmis osallistumaan, vaikka pienituloisena harvoin tulee kirjoja ostettua uutena. Se, että saisi olla mukana kirjan kääntämisen mahdollistamisessa tekisi mielekkääksi myös 30+ euroa maksavan kirjan hankkimisen.
  
Listaan tähän postaukseen teoksia, jotka haluaisin nähdä käännettävän. Osan olen jo lukenut englanniksi (linkit teosnimissä), toiset kuuluvat sarjaan, jonka kääntäminen on lopetettu syystä tai toisesta (esimerkiksi Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjan kanssa kävi aika paha oopsie, kolmantena osana suomennettiin nimittäin samaan maailmaan sijoittuvan erillisen trilogian ensimmäinen osa) ja loput ovat hypetettyjä kirjoja, jotka kuulostavat kiinnostavilta, mutta joihin en ole vielä ehtinyt tarttumaan. 
   
Onko sinulla mielessäsi jokin kirja, jonka pitäisi olla listalla tai tiedänkö jokin mainituista jo suomennetun? Jätä viestisi kommenttilaatikkoon, jospa joku suomalainen kustantaja ottaisi pyyntömme kuuleviin korviinsa.
   
  • Ann Aguirre: Enclave
  • Alexandra Bracken: The Darkest Minds
  • Libba Bray: Rebel Angels 
  • Jennifer Marie Brissett: Elysium
  • Octavia E. Butler: Parable of the Sower
  • Gail Carriger: Soulless
  • Joelle Charbonneau: The Testing
  • Cassandra Clare: Clockwork Angel
  • Marianne Curley: Hidden 
  • Lauren DeStefano: A Curious Tale of the In-Between
  • Diane Duane: A Wizard Abroad
  • Jeanne DuPrau: The City of Ember
  • Claudia Gray: A Thousand Pieces of You
  • Sylvia Louise Engdahl: The Far Side of Evil
  • Rob Ewing: The Last of Us
  • Abigail Gibbs: Autumn Rose
  • Alex Gino: George
  • Seth Grahame-Smith: Abraham Lincoln: Vampire Hunter
  • Mira Grant: Feed
  • Teri Hall: The Line
  • Jenny Han: P.S. I Still Love You - Suomennettu 12/2020: P.S. Rakastan sinua yhä
  • P.D. James: The Children of Men
  • N.K. Jemisin: The Fifth Season - Suomennettu 8/2021: Viiden vuodenaika
  • E. Lockhart: We Were Liars - Suomennettu 8/2021: Me olimme valehtelijoita
  • Pittacus Lore: I Am Number Four
  • Lois Lowry: The Giver
  • Marie Lu: Legend
  • Tahereh Mafi: Shatter Me
  • Isaac Marion: Warm Bodies
  • Melissa Marr: Fragile Eternity
  • John Marsden: Tomorrow, When the War Began
  • Cammie McGovern: Amy and Matthew: A Love Story
  • Marissa Meyer: Cinder
  • Kass Morgan: The 100
  • Patrick Ness: The Knife of Never Letting Go
  • Garth Nix: Clariel
  • Cherie Priest: Boneshaker
  • Susan Price: A Sterkarm Kiss 
  • J.D. Robb: Eve Dallas -sarja (suomennettu 8 osaa)
  • Carrie Ryan: The Forest of Hands and Teeth
  • Neal Shusterman: Unwind
  • Colin Thompson: Space: The Final Effrontery
  • Joan Frances Turner: Dust
  • Catherynne M. Valente: The Girl Who Soared Over Fairyland and Cut the Moon in Two 
  • Chris Weitz: The New Order
  • Scott Westerfeld: Uglies
  • Moira Young: Rebel Heart

23 kommenttia:

  1. Mulla on paljonkin semmosia, mitä toivoisin suomennettavan. Suurin osa YA-kirjallisuutta. Pari sarjaa on jätetty kökösti kesken: C.J. Daughertyn loistavan Night School -sarjan osat 3 Fracture, 4 Resistance ja 5 Endgame. Yks hyvä nuorten scifijännäri jäi myös yhteen osaan, eli Michelle Gagnonin Persefone-trilogian osa 2 Dont look now ja 3 Dont let go pitäis suomentaa. Abigail gibbsin Illallinen vampyyrin kanssa jatko-osa Autumn rose ehdottomasti. Lisäksi Beth Revisin upea scifitrilogia loppuu lyhyeen, kun 3 osa Shades of earth jätettiin suomentamatta. Mur. Nää sarjat pitäs kans:-Ann Aguirren Razorland-trilogia, scott westerfeldin Ugglies-sarja ja ihanaakin ihanampi Claudia Grayn Firebird-trilogia. Myös Lauren Katen Langennut-sarjaan olisi kiva saada suomennettua jatkoa (Torment tais olla toka osa) ja on häpeä, ettei Rainbow Rowellin loistavia kirjoja Fangirl ja Carry on ole suomennettu!!!! Myös koko Holly Bournen tuotanto suomeksi, kiitos (esim Soulmates ja Are we all lemmings & snowflakes). Ugh, olen puhunut ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä onkin näissä tosi paljon samoja (mikä ei kyllä yllätä, kun meillä on niin samanlainen lukumaku)!

      Gagnonin ekan kirja luin itsekin, mutta se ei tainnut saada paljoa huomiota minkä vuoksi harva löysi sen. Tämä onkin paha kompastuskivi, kun ei panosteta mainostamiseen kuin parin sellaisen teoksen kohdalla, jotka möisi muutoinkin.

      Tuo Revisin trilogin päätösosan suomentamattomuus oli kyllä tosi ärsyttävä yllätys. Kun nuorten dystopia tuntui kuitenkin olevan silloin pinnalla niin miksi siitä ei otettu vaikka pientä painosta. Ostin ja luin kirjan sitten englanniksi, mikä ei ainakaan ole suomalaisille kustantamoille lisää rahaa.

      Pidin Fallenista, luin sen pari vuotta ennen kuin suomennettiin ja olen vähemmistössä Suomessa teoksesta pitäneistä. En sitten tiedä suomennoksen tasosta, vaikuttiko mielikuviin. Siitä on ainakin tuo Torment minulla hyllyssä odottamassa sopivaa hetkeä.

      Poista
    2. Hyppään tähän samaiseen keskusteluun mukaan! Ihmettelen itsekin miksi Rainbow Rowellia ei ole suomennettu enempää, mutta toisaalta eipä tuolla Eleanor & Parkilla tainnut olla kovin hyvä myynti täällä Suomessa... markkinointi ainakin oli olematonta. Veikkaisin, että nyt asia vois olla ihan eri kun bookstagram myös yleistynyt, joten toivon todella, että näitä saataisiin lisää Suomeksi!

      Toivon myös, että Jenny Hanin trilogia suomennettaisiin kokonaisuudessaan, ihan vain kun kaikki eivät englanniksi lue.
      Marissa Meyerin Cinder ja sen jatko-osat (tätä olen ihmetellyt varmaan kaikista eniten).
      Neal Shustermanilta toivoisin myös suomeksi kirjoja, samoin Tahereh Mafilta (ensimmäinen tosin tuli just!).

      Olisihan näitä vaikka kuinka.. :D Holly Bournen tilanne tosin näyttää suhteellisen positiiviselta, kun Gummerus on nyt pari vuotta joka kevät/kesä tuonut sitä suomeksi meille luettavaksi! :) Ja vielä sen sanon, että tuohon joukkorahoitukseen olisin jollakin summalla itsekin valmis osallistumaan (Jos kyseessä siis itseäni kiinnostava kirja)!

      Poista
    3. Eleanor & Park saattoi senkin takia jäädä varjoon, kun tuli Viisas elämä -kustantamon (ent. Basam Books) kautta. Jos kustantaja olisi ollut joku iso talo, Tammi, WSOY, Otava, Karisto tms. niin olisi varmasti sanut enemmän huomiota senkin ansiosta, vaikka ei olisi mainostettukaan.

      Suomalainen kirjagram on kyllä viime aikoina paisunut räjähdysmäisesti. Muistan vielä, kun puhuttiin, että on jo melkein tuhat postausta aihetunnisteella ja nyt on ihan pikkuisen enemmän (tänään kun katsoin, oli teoskuvia siellä jo yli 23 tuhatta). Se varmasti lisää kirjojen näkyvyyttä.

      Poista
  2. Anonyymi4/7/19 20:49

    Mun käsittääkseni Ann Rosmanilla on kirjoja joita ei ole suomennettu. Osa on, käsitän että viimeisintä ennen on pari suomentamatonta siellä välissä siis. Kyllä koko sarja pitää suomentaa kun samat henkilöt ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosmanin tuotanto onkin minulle aivan tuntematon. Nopealla googlaamisella päättelen, että kyseessä on dekkaristi ja dekkarit yleensä menestyvät Suomessa hyvin. Omalta listaltani löytyy J.D. Robbin (alias Nora Robertsin) Eve Dallas-dekkarisarja, josta on suomennettu 8/50 osaa. Kysyin sarjan kohtalosta pari vuotta sitten suoraan kustantajalta ja vastaus oli, ettei kääntämistä jatketa, koska ei ole kannattavaa. Sarja oli joitakin vuosia tauolla ja uusimmat osat tulivat pkkkareina, joita ei kuitenkaan mainostettu ollenkaan. Niissä oli myös minun silmääni rumat stokkikuvatkannet, jotka eivät varmaankaan lisänneet myyntiä.

      Poista
  3. Kokonaan toisista genreistä käsin kommentoin, mutta sama peruskysymys mielessä silti.

    Ensinnäkin puolisosi kaipaamaa joukkorahoitusta on jo käytettykin, esimerkiksi Into-kustannus käytti sitä menestyksekkäästi kirjaparin Sankaritarinoita tytöille ja Sankaritarinoita pojille julkaisemisessa. Itsekin osallistuin tuohon ensimmäiseen. Käyttökelpoinen ja ilmeisen toimiva idea, jonka soisi yleistyvän.

    Itse olen kaipaillut dekkarisarjojen jatko-osia suomeksi. Joitakin vuosia sitten Otava aloitti C. J. Sansomin historiallisen Shardlake-sarjan suomentamisen, mutta sarjaa ilmestyi muistaakseni vain 2-3 ensimmäistä osaa ja sitten kustantamo ilmoitti, että enempää ei tule. Ilmeisesti kuitenkin lukijapalautetta tuli sen verran, että päätös pyörrettiin ja sarjan suomentaminen on jatkunut. Itse putosin vauhdista, mutta olen hankkinut kirjoja kuitenkin itselleni varmuuden ja vähän kannatuksenkin vuoksi. Aion lukea vielä kirjat.

    Dekkarisarjojen suomennospäätöksistä ehkä ärsyttävimpiä ovat sellaiset, joissa aloitetaan suomentaminen keskeltä sarjaa eli jätetään alkupään kirjat kääntämättä ja julkaisematta. Käsittääkseni tilanne on edelleen tai oli ainakin vuosikausia tällainen islantilaisen Arnaldur Idridasonin suosittujen dekkareiden kohdalla. Ja se on vain yksi esimerkki. Siksi on mukavaa, että esimerkiksi Elly Griffithsin ja Louise Pennyn sarjoja on aloitettu julkaisemaan alusta asti nopealla aikataululla, vaikka sarjat ovat jo ehtineet venyä pitkiksi.

    Kuulun siihen porukkaan, joka mielellään ja osin periaatteestakin lukee kirjansa suomeksi. Kuitenkin juuri parhaillaan kuuntelen BookBeatista kuin kokeeksi tuoreehkoa englanninkielistä dekkaria. Tallensin jo valmiiksi kaksi samasta palvelusta löytämääni islantilaisen Ragnar Jonassonin englanniksi ilmestynyttä äänikirjaa. Hänen tuotantoaan olen odottanut suomeksi parin vuoden ajan, mutta toivoa ei vielä näy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomentamistoivumusten suhteen ei aihetta tosiaan ole rajattu mihinkään genreen, vaikka itse eniten YA:ta tässä nostin esiin. Listaamastani joukosta löytyy mm. Eve Dallas -dekkarisarja. On vaan hyvä saada mukaan muidenkin kirjallisuuden lajien tilannetta, kun niistä en itse tiedä niin paljoa.

      Niin tosiaan, olen tuon Sarkaritarinoiden ekan kirjan lukenut, mutten muistanut joukkorahoitustaustaa. Jokin kuvakirjakin pari vuotta sitten julkaistiin samaisen prosessin kautta. Käännösteoksiin ei kuitenkaan ole vielä sovellettu.

      Pendergast-sarjahan aloitettiin juuri noin keskeltä. Ensimmäisenä suomennettiin sarjan kolmas teos. Onneksi ei haitannut lukukokemusta, että viitattiin aiempiin tapahtumiin ja hahmoihin. Tai Da Vinci -koodi, joka julkaistiin ennen Enkeleitä ja demoneja.

      Tasokkaalle käännöskirjallisuudelle (tasokas viitaten hyvin tehtyyn suomennokseen) on aina tarvetta ja kysyntää. Esimerkiksi Alan Bradleyn kirjojen suomennos on mahdottoman hyvä. Ilahdun aina lukiessani kuinka nerokkaasti ne on käännetty (tietämättä kuitenkaan ollenkaan alkuteoksen sanavalintoja).

      Ihanne tilanne olisi se, että käännösteoksella olisi jo valmiiksi kiinnostusta tai fanikuntaa Suomessa ja siksi näkisin mieluusti käännösten vastaavan kysyntään mieluummin kuin että hanbkittaisiin halvalla käännösoikeuksia tuntemattomampiin teoksiin, jotka eivät välttämättä herätä niin suurta mielenkiintoa. Mutta en tosiaan ole koskaan ollut kustantamossa tai käännösoikeuksia tarjoavassa yrityksessä, niin en tiedä kulissien taakse, mitä kaikkea kääntämisprosessiin kuuluu.

      Poista
  4. Neropatin päiväkirjojen valtaisan suosion takia toivon näiden sarjojen suomentamisen jatkamista, koska todella ikävää aina sanoa innostuneelle lapselle että ei, näitä ei ole olemassa tämän enempää... Paitsi englanniksi.

    Rachel Renee Russell: Nolo elämäni -sarja (3 ekaa suomennettu)
    Stephan Pastis: Timi Möhläri -sarja (3 ekaa suomennettu)

    Eräs lapsi oli todella innoissaan tästä fantasiasarjasta, mutta ei sitten voinutkaan lukea sitä loppuun:
    Sarah Prineas: Taikavaras-sarja (3/5 suomennettu)

    Onhan niitä toiveita toki paljon enemmänkin, mutta tuossa ne jotka harmittavat kaikkein eniten...


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neropatit tosiaan ei kauaa ehdi hyllyssä olla, ennen kuin joku ne taas lainaa. Näin ainakin tilanne oli Oulusaa 2017 syksyllä, kun työskentelin koulukirjastoissa. Erikoista, ettei sitten ole käännetty enempää, jos kerran löytyy lisää. ja olen kuullut monista lapsista, jotka omistavat sarjan kirjoja ja lukevat sitten uudestaan ja uudestaan samoja.

      En muuten tiennytkään, että taikavaras-sarja on noin pitkä. omassa hyllyssä odottelee kirpparilta pelastettu eka osa. Yllättää aina, kun sa tietää jonkin yksittäiseksi oletetun kirjan kuuluvan sarjaan tai että sarja on pidempikin kuin mitä suomeksi löytyy.

      Poista
  5. Juurikin tuohon Russellin Nolo elämäni -sarjaan olis ihana saada jatkoa!

    VastaaPoista
  6. Hyvä postaus, hienoa kun nostat tämän asian esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Anneli! Tämä on mielenkiintoinen aihe ja toivoisinkin, että listaamalla ihmisten toivomuksia voisi kerätä mielenkiintoa kstantamoiden suunnasta, että hei, me lukijat haluttaisiin nämä kirjat.

      Poista
  7. Vähän myöhässä hyppään mukaan keskusteluun mutta täällä ollaan xD.

    Itse kuulun siihen kastiin, joka haluaisi lukea kirjoja mm englanniksi, mutta koska olen niin hidas lukemaan, jopa joitakin suomeksi käännettyjä kirjoja, niin engalanninkielisten kirjojen lukemiseen menisi iäisyys. Ehkä takana on hieman periaatekin lukea suomeksi.

    Itseäni harmittaa suuresti ainakin kolmen sarjan kesken jääminen. Libba Brayn Kauhun ja kauneuden valtakunta-sarja oli mielestäni hiomaton timantti, joka erottuu hienosti muista teinimagiasarjoista. Harmittaa niin, kun tästä sarjasta ei olla käännetty kuin ensimmäinen osa.

    Toinen on Laini Taylorin Karou-trilogia. Tämä sarja on niin upea, puhutteleva ja sydäntäraastava. Sarja on onkin yksi lempisarjoistani. Sarja kuuluu kategoriaan "sarjat joista vain viimeinen osa jätettiin kääntämättä". Olin jopa aikoinani vihainen, ettei päätösosaa koskaan käännetty suomeksi.

    Myöskin Yelena Zaltana-sarjasta ei käännetty koskaan sen kolmatta ja viimeistä osaa. Harmi, sillä tämäkin sarja oli young-adult tarinoissa keskiverron paremmalla puolella.

    Sarjoja/kirjoja joita taas haluaisin suomennettavan on todella monia. Mutta ainakin nämä haluaisin ehdottomasti lukea omalla äidinkielellä:
    - Kristin Cashore: Graceling Realm-sarja
    - Rachel Vincent: Soul Screamers-sarja
    - Bree Despain: The Dark Divine-sarja
    - Colleen Houck: The Tiger Saga
    - Alexandra Bracken: The Darkest Minds-sarja
    - Elizabeth May: The Falconer-sarja
    - Maggie Stiefvater: The Raven Cycle-sarja
    - Renée Ahdieh: The Wrath and the Dawn-sarja
    - Holly Black: The Wicked King-sarja
    - Alexandra Christo: To Kill a Kingdom

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä postaus on sellainen, johon toivon, että kommentoitaisiin tulevaisuudessakin, et siis ole ollenkaan myöhässä. :) Asiahan on varmasti kaikkia lukevia ihmisiä koskettava ja keräämällä yhteen paikkaan käännöstoiveita, voimme ehkä joukkona saada aikaiseksi jotakin.

      Epäilin aina, etten voisi lukea englanniksi, mutta sitten tuli vastaan niin kiinnostava teos (Kass Morganin The 100, johon samanniminen tv-sarja pohjaa), eikä sitä saanut suomeksi, että päätin yrittää. Ja nykyään luen useita kirjoja vuodessa englanniksi. Lukisin enemmänkin, mutta aika ei riitä kaikkeen. Yllätyin paitsi lukemisen sujuvuudesta, myös siitä, ettei englanniksi luettujen kanssa mene paljoakaan enempää aikaa kuin omalla äidinkielellä.

      Luin tuon Brayn kirjan, kun olin lukiossa ja äiti vahingossa kasteli kirjastosta lainatun kappaleeni. Onneksi Kirjatorilta löysin edullisesti korvaavan teoksen (sakot olisivat olleeet enemmän) ja sain pitää kastuneen itse. Ei se siis täysin tuhoutunut, mitä nyt osa sivuista vähän ryppyisiä. En kyllä muista enää mitään, mitä kirjassa tapahtui, mutta muistan sen tunnelman, mikä lukiessa tuli. En edes tiennyt, että kuului sarjaan, ennen kuin sittemmin liityin Risingshadow-sivustolle ja huomasin suomentamattomien ja keskeytettyjen sarjasuomennosten postauksen, jossa moni oli harmistunut, ettei saatu sarjasta lisää käännöksiä.

      Karousta minulla on eka pokkarina hyllyssä, muistan odottaneeni sen ilmestymistä kovasti, mutten ole jostain syystä vieläkään lukenut. Täytyisi kyllä. Noiden trilogioiden viimeisten osien kääntämättömyys on kyllä rauivostuttavaa. Esimerkiksi Beth Revisin dystopiatrilogian viimeinen osa ei koskaan tullut suomeksi.

      The Darkest Minds oli upea lukukokemus, täytyisikin jatkaa sen parissa, kirjastoon on vaan hassusti hankittu sarjan ensimmäinen ja neljäs osa. Pitää vinkata puolisolle synttäri/joululahja-toiveena se kakkoskirja. Stiefvaterin Väristys-sarja oli ihana, ja tuo toinen sarja on ollut tarkoitus häneltä lukea jossain vaiheessa.

      Kiinnostaisi tietää, seuraako suomalaiset kustantajat kotimaisten kirjabloggaajien englanniksikin luetuista kirjoitettuja postauksia tai Goodreadsia, vai miten mahtavat päätellä jonkin kirjan kustantamisen järkevyyden. Toki sellainen maailmalla isoksi hitiksi noussut tai palkittu teos on melko varma valinta, mutta nuortenkirjoissa tuntuu olevan tosi paljon tason vaihtelua ja aina mietityttää, onko käännetty siksi, että on ollut halpaa saada oikeudet.

      Poista
    2. Anonyymi5/6/20 16:03

      Harmittavaa tosiaan, kun jokin sarja jää kesken kuten tuossa minittu Kristin Cashoren Graceling Realm-sarja, jostaa suomennettiin aikoinaan tosiaan ensimmäinen osa, mutta ilmeisesti heikon kysynnän takia muiden osien tuonti Suomeen jäi.

      Suomen lukukansa taitaa olla pääasiassa dekkaristeja sekä chick-lit kirjallisuuden faneja. Tämän huomaa hyvin vaikkapa kirjamessuilla, joissa 90% tarjonnasta on dekkareita sekä self-help oppaita/ei kaunokirjallisuutta.

      Poista
  8. Mua harmittaa, kun Laini Taylorin Karou-trilogian viimeistä osaa (Dreams of Gods and Monsters) ei suomennettu. Ja on ollu jokin muukin kirja, joka on hirmuisesti harmittanut kaverin kanssa, mutta ei ole kyllä mitään muistikuvaa, että mikä kirja se oli. Mutta muistaakseni myöskin osa trilogiaa. Se on jotenkin ärsyttävintä ikinä, että viimeinen jätetään kääntämättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla odottaa tuo Karou-sarjan eka osa hyllyssä. On kyllä tosi harmi, että trilogian tai pidemmänkin sarjan viimeinen osa jää kääntämättä.

      Poista
  9. Scott Lynchin Locke Lamoran valheet jäi sarjan ainoaksi suomennokseksi. Kirjalla on todella paljon faneja ja olen monta kertaa keskustellut suomalaisissa nörttipiireissä siitä, kuinka sääli on, ettei kirjasarjan suomennosta jatkettu. Kirjasta taidettiin ottaa vain yksi painos ja se liikkuu tällä hetkellä aika kalliilla divareissa.

    Positiivisena esimerkkinä sarjojen suomentamisesta on pakko esittää Robin Hobb. Hänen kaksi kirjasarjaansa, Näkijän taru ja Lordi Kultainen, suomennettiin joskus 2000-luvun taiteessa. Sarja on kuitenkin jatkunut englanniksi pitkälle sen jälkeen. Fanit lähettivät kustantamolle vuosia kirjeitä, joissa uusien osien suomentamista pyydettiin. Vuosien sinnikkyys palkittiin, sillä ihan vasta on suomennettu sarjan kolman trilogia, Narri ja näkijä, ja juuri on julkistettu, että neljäskin trilogia aiotaan suomentaan. Itse en ole vielä lukenut kaikkia sarjan suomennettuja osia, mutta olen ostanut aina uudet kirjan osoittaaksei kannatukseni käännöspäätökselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä yleisön vaatimuksesta painettuja kirjoja näkee tosiaan välllä. Yksi sellainen on Terry Patchettin ja Neil Gaimanin Hyviä enteitä, josta oli vain yksi painos pokkarina eli on ajan kuluessa myös poistunut kirjastoista, kun hajonneet. Divareissa myytävillä ollut aika paljon arvoa (joskaan ei aivan Walter Moersin Uinuvien kirjojen kaupungin verran). Tv-sarja sitten oli lopulta riittävä porkkana painamaan uudelleen - ja nyt kovakantisena.

      Tästäkin ketjusta näkee, kuinka hajaantunutta mielipiteiden kenttä on käännöksistä. Jos olisi useampia, jotka haluaisivat saman kirjan käännettävän, voisi keskittää energian lähestumällä kustantajia yhden tietyn kirjan kanssa ja isolla henkilömäärällä. Toivottavasti joku iso kustantamo kokeilisi joukkorahoitusta. Jos kirja olisi riittävän kiinnostava niin voisin jopa laittaa rahaa siihen ennakkoon.

      Poista
  10. Toivoisin käännettäväksi Nancy Gardenin "Annie on my mind", nuorten LGBT+ -klassikon. Tämä on mielestäni piristävä ja uraa uurtanut tyttöjen rakkaustarina, jossa on kaiken lisäksi samastuttava ja suloinen. Tavallisia tyttöjen rakkaustarinoita on vielä aika vähän vielä suomeksi, ne ovat helposti fantasiaa. Tekisi mieli myös ehdottaa käännettäväksi Jandy Nelsonin "I'll give you the sun", mutta pelkään ettei käännös tavoittaisi alkuperäistä kaunista kieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annie on my mind kuulostaa kyllä ehdottomasti teokselta, joka ansaitsisi tulla käännetyksi suomeksi.

      Poista
  11. Kauhun ja kauneuden valtakunnan jatko osat rebel angels ja viimeisintä en muista niin olisi ihana saada suomeksi

    VastaaPoista