Sivut

lauantai 29. huhtikuuta 2023

Seikkailukirjoja pojille - ja kaikille muillekin

"Kukaan ei tiedä, mistä azkalorit ovat kotoisin", Farei livertää.
"On kuitenkin helppo kuvitella, millaisia hirviöitä on täytynyt asua siinä maailmassa, 
missä ne kerran kehittyivät."
  
  
Vähän aikaa sitten eräässä maamme suurimmassa mediassa haastateltiin suomalaista kirjailijaa, jolla oli paljon sanottavaa kirjallisuudesta, esimerkiksi kuinka hänen mukaansa pojille ei enää nykyään kirjoiteta seikkailukirjoja. Olin tästä mutulla heitetystä väitteestä aika tyrmistynyt, kun minusta tuntuu, että niitä julkaistaan todella paljon, niin kotimaisia kuin käännöksiäkin. Niinpä kaivelin naftaliiniin hieman uponneen blogini takaisin auringon valoon ja ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa kirjamietteitä tänne. Yritän palauttaa rutiinin kirjoittamiseen, joten toivottavasti lähiaikoina tänne tulee enemmänkin postauksia. 
  
Ensimmäisenä käsittelyssä on pääsiäisen lukumaratonilla aloittamani Imperiumin perilliset sarjan viides osa. Vankilapako on Oskar Källnerin kirjoittama ja Karl Johnssonin kuvittama scifiseikkailu, joka maistuu loistavasti myös aikuislukijalle. Toimintaa riittää hengästymiseen asti. Edellisestä osasta Muistisäilö en ole postannut, joten tässä lyhyesti tapahtumista, jotka johtivat tähän pisteeseen
  
"Miten vanhaksi ihmiset elävät Maassa?"
"No suunnilleen sata vuotta, enintään", Elias vastasi.
                                --
"Miten vanhoiksi alonait yleensä elää?"
"Yleensä suunnilleen 600- tai 700-vuotiaiksi." (s. 59)
  
Muistisäiliössä on paljon loistavia ideoita, vauhtia riittää ja vaarallisia tilanteitakin on. Iso juonikuvio ei paljoa edisty, mutta maailmaan saadaan lisää täyteläisyyttä. Imperiumin perilliset ei todellakaan ole pikkulasten sarja, puhutaanhan tässä esimerkiksi itsemurhasta, yritetään pyyhkiä erään hahmon muisti, joku kuolee ja sormia menetetään (mutta naniittien ansiosta ne kasvavat takaisin). Lisäksi herätetään henkiin muinoin kuolleita eliöitä, jotka vain hetkeä myöhemmin sulavat melko graafisesti takaisin kasaksi luita. Suosittelenkin sarjaa myös yläkoululaisille.
  
"Tämä on viidakkoplaneetta", hän jatkaa. "Luonto on vallannut ikivanhat kaupungit. Sanotaan kuitenkin, että monia raunioita vartioivat yhä koneet, robotit, jotka on ohjelmoitu estämään kaikenlaiset aarteiden varastamisyritykset." (s. 81)
  
  
Vankilapaon idea on jo nimessäkin kerrottu, mutta kuka pakenee ja miksi? Hiljaisuuden kapteeni Brock on viety vankilaplaneetta Feroz II:lle. Miehistö aikoo pelastaa hänet sieltä keinolla ja hinnalla millä hyvänsä. Samaan aikaan ihmetystä herättää aluksen mekaanikko Kapa, jonka menneisyys on arvoitus, ja luurankoja on muidenkin kaapeissa. Alice kamppailee näkymättömän uhan kanssa: hänen mieleensä on ladattu ainakin osa muinaisen johtajan muistoista. "Tuntui kuin joku toinen olisi herännyt eloon hänen sisällään. Niin kuin joku olisi ottanut hänen ruumiinsa haltuun."
  
"Vain koiraat saavat -- lähteä planeetalta. Naaraiden velvollisuus on jäädä kotiin munimaan mahdollisimman paljon munia."
"Mitä?" Alice kiljahtaa. "Mitä seksismiä!"
--
"Tiesin kuitenkin jo nuoresta pitäen, että halusin lähteä pois, jättää kotimaailman taakseni ja näjdä universumia. En kuitenkaan saanut siihen lupaa, koska olin naaras." (s. 36)
  
Tämä on toimintaa täyteen pakattu sarja, jonka parissa ei tule tylsä. Parasta on runsas joukko erilajisia hahmoja ja vierailut toisilla planeetoilla. Jatkoa saadaan luultavasti odottaa hetki, sillä kustannustoimittajan Instagram-sivulta kääntämäni tiedon mukaan on seuraava osa ilmestyy nyt keväällä ja sen jälkeen tulisi enää kaksi osaa. Toivottavasti pääjuonta siis edistetään aikaisempaa nopeammalla tahdilla, vaikka itse voisin lukea vaikka kuinka monta osaa enemmänkin.
  
Jos ihmiskunta onnistuu päättämään päivänsä ilmastokatastrofin, jonkin viruksen tai sodan kautta, Maassakin näyttää ehkä muutaman sadan vuoden päästä tältä. Ei mitään muuta kuin kasvillisuuden valtaamia raunioita. (s. 182)
  
Käännökseen oli jäänyt pari erikoista kohtaa. Mitä tarkoittaa käpistellä? Toinen oli erikoinen sanavalinta lauseessa "koko universumin pilkan esine" miksi ei kohde? Muutoin sanasto on todella laadukkaasti käännetty ja täyssä scifinörttejä kutkuttelevia termejä. 
  
Arvosanat:
         
Takakannesta:
Jännittävä ja värikkäästi kuvitettu avaruusseikkailu koululaisille.
  
Kaapattua äitiään etsivien Alicen ja Eliaksen matka galaksin halki jatkuu. Avaruusalus Hiljaisuuden miehistö on huolissaan paitsi kapteenistaan Brockista myös Alicesta, joka muistonvartijoiden luona käytyään on alkanut kuulla ja nähdä omiaan. He keksivät suunnitelman, jonka avulla Brock saadaan pelastetuksi pahamaineiselta vankilaplaneetalta, mutta sen toteuttaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu.
  
Suomentanut: Leena Peltomaa, 269 sivua, Otava 2023
 
Alkuperäinen nimi: Imperiets arvingar 5: Fängelseflykten (2021)
 
Kuvittanut: Karl Johnsson
  
Sarjassa ilmestyneet:
  
*****
  
"En ole ihan varma, voiko pakoa laskea voitoksi."
"Me taistellaan yliulottuvuuksellista luurankoarmeijaa vastaan"´, Dirk sanoo. 
"Voitoksi lasketaan jo se, jos pysytään kymmenen sekuntia hengissä."
    
  
Max Brallierin kirjoittama ja Douglas Holgaten kuvittama Maailman viimeiset tyypit 7,5: Quintin ja Dirkin sankaritehtävä on nopealukuinen, tapahtumarikas sekä sopivasti jännittävä paketti, joka täydentää zombien ja hirviöiden täyttämässä maailmassa parhaansa mukaan selviytyvien teinien tarinaa.
  
Mustaa öljyistä mönjää valuu pitkin Pussirotta-kuninkaan Pizzateatteriin johtavan kierreportaikon seiniä. Portailla lojuu luita ja aina välillä kuuluu KRÄK, kun luu rusentuu Dirkin saappaan alle. (s. 120)
  
Aivan kuten arvelinkin Junen saatua oman kirjansa, myös Quint ja Dirk pääsivät sooloilemaan. Quint opettelee käyttämään toisen ulottuvuuden magiaa, joka tunnetaan meidän ulottuvuudessamme tieteenä (mutta näyttää silti yhtä vaikuttavalta kuin magia). Hänen loihtimisensa menee kuitenkin hieman pieleen, sillä kaksikko teleporttaa ties kuinka kauaksi muista. He pääsevät suorittamaan omaa sankaritehtäväänsä, sillä pieni toisesta ulottuvuudesta tulleiden luomuviljelijä-hirviöiden yhteisö on joutunut alati kasvavan traakin piinaamaksi.
  
  
Nopealukuinen, tapahtumarikas sekä sopivasti jännittävä paketti täydentää zombien ja hirviöiden täyttämässä maailmassa parhaansa mukaan selviytyvien teinien tarinaa. Eikä vieläkään olla tavattu kuin yksi muu ihminen. Saas nähdä milloin palataan siihen juonilankaan, jossa kuultiin selviytyjien radiolähetys. Ja mahtaako se olla aito vai huijaus kerätä loput henkiin jääneet ihmiset? Toivottavasti lokakuussa ilmestyvä seuraava osa Kielletty linnake nytkäyttää tarinaa reippaasti eteenpäin.
  
Hän haluaa uppoutua siihen kirjaan NYT HETI, ja jos lukee kävellessä, törmää aina liikennemerkkeihin. (s. 59)
  
Arvosana:
    
Takakannesta:
Huippusuositun sarjan nokkelat kaverukset omassa seikkailussaan!
  
Maailman viimeisten tyyppien ystävykset, älykäs Quint ja voimakas Dirk, yhdistävät voimansa maailmanlopun monstereita vastaan ikiomassa kirjassaan.
  
June sai jo oman seikkailunsa, ja nyt on Quintin ja Dirkin vuoro! Juuri kun Tuomiopäivän taistoista on hädin tuskin selvitty, ajautuvat Quint ja Dirk erilleen muusta porukasta. Edessä on uusia monsterituttavuuksia, vaarallinen maailmanlopun sankaruutta vaativa tehtävä – sekä tietenkin taattua menoa, meininkiä ja mättöä jengin hulvattomaan tyyliin!
  
Suomentanut: Aila Herronen, 289 sivua, WSOY 2023
   
Alkuperäinen nimi: The Last Kids on Earth: Quint and Dirk's Hero Quest (2022)
  
Kuvittanut: Douglas Holgate
 
Sarjassa ilmestyneet:
  

*****
  
"Leveä suu ulottui hänen korviinsa asti, jotka puolestaan olivat nyt niin pienet, ettei niitä melkein näkynyt. Iho hohti vihertävänä ja kidukset kaulassa kohoilivat kuin lyhyet siivet."
  
  
Åsa Larssonin ja Ingela Korsellin kirjoittama ja Henrik Jonssonin kuvittama Näkki on varmasti Pax-sarjan vähiten ällökammottava osa. Kirja alkaa koulun ulkolupäivästä. Lapset pääsevät kokeilemaan pelastautumista avannosta naskaleiden avulla. Ei olisi kyllä omassa koulussa tuollaista voinut järjestää, liekö aivan laillistakaan. 
  
"Oma pelko on vahvin vankila." (s. 29)
  
Yksi kohta loppupuolella oli melkoisen graafinen, mutta enemmän tässä oli keskiössä Alrikin ja Viggon äidin vierailu sekä Estridin ja Magnarin veljen Hei-Henryn edesottamukset. Alkoholismin kanssa kamppaileva Yrsa nähdään ensimmäistä kertaa ja kaikki ei mene vierailulla aivan putkeen.
  
Viggo on oma ärsyttävä itsensä, joka toistuvasti pyytää Alrikia katsomaan temppujaan. Veljeksillä on nahinaa Iriksen kanssa, etenkin Alrikin pelastamasta Freja-koirasta. Riitelyllä on vakavampiakin seurauksia, sillä salaisen kirjaston maaginen suojaus murenee, jos sen käyttäjät eivät tule toimeen keskenään. Ja suojausta ei voi edes uusia, sillä kirjaston aiempi suojelija, Estridin ja Mgnarin äiti ei koskaan kertonut loitsuja.
  
– Kaikki kalaihmiset näyttävät tuiki tavallisilta ihmisiltä ollessaan poissa veden alta, Estrid sanoo. – Ainoa tuntomerkki ovat punaiset hiukset. Joskus heillä on huono iho, koska eivät kestä kuivalla maalla elämistä pitkään. (s. 40-41)
  
Tällä kertaa maagisena pahiksena on näkki, eli suomalaisestakin kansantarustosta tuttu hahmo, joka viettelee ihmisiä vetiseen hautaansa. Se ei kuitenkaan ole niin kammottava vastus kuin moni aiempi. Kiinnostavinta on, kun Pax-maailman "maagisen poliisin" eli Blekhin toiminnasta saadaan lisää tietoa.
  
– Täytyy muistaa, että suurimmassa osassa meitä on hieman kalaihmistä. Kauan sitten vallitsi rauha ihmisten, noitien, kalaihmisten, susinaisten ja kaikkien mahdollisten välillä. Siihen aikaan kävi useammin niin, että he saivat lapsia keskenään. (s. 41)
  
Pohdin yhden hahmon kohdalla, mitä jos tämä olisi jotain muuta kuin annetaan olettaa ja olin oikeassa, ei siis kaikkein yllätyksellisin juoni tässä. Lisäksi ennakointia käytettiin hieman liikaa tehokeinona: "Jos Alrik olisi tiennyt, niin hän olisi jäänyt sisään. -- Viggo ei kuitenkaan tiennyt, miten väärässä hän oli. Kovin, kovin väärässä."
  
Kuinkahan mahtaa veljeksille käydä, enää neljä osaa sarjasta jäljellä, mutta paljoa ei ole ehtinyt tapahtua ison juonikaaren osalta. Käännökseen on jäänyt yksi kukkanen: teoksen maailmassa torstait ovat noitapäiviä, mutta myöhemmin Alrik kommentoi, ettei nyt ole tiistai ja noitapoliisi tulee hakemaan vääränä päivänä taikomisesta. Myös jään "elänteet" oli minulle uusi ilmaisu, varmaankin jotain murretta. Millainen mahtaa olla "aito matto"? Tarkoitetaankohan tässä itämaista käsintehtyä mattoa? 
  
Hetken kuluttua Viggo nukahti. Se kävi yhtä nopeasti kuin joku olisi kiskaissut pistokkeen seinästä. (s. 69)
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Nuorten kauhusarja koukuttaa ja karmii myyttisine hirviöineen.
  
Jokin menee pahasti pieleen, kun Mariefredin koulu järjestää teemapäivän järven jäällä. Iris väittää, että tapahtumien takana on näkki – vedenhenki, joka hukuttaa uhrinsa huvin vuoksi. Vaikka Viggo ja Alrik pitävät Iristä universumin rasittavimpana tyyppinä, he uskovat hänen olevan oikeassa. Alrikin ja Viggon on uhmattava pahimpia pelkojaan hoitaakseen tilanteen, mutta riittääkö se? Kaiken lisäksi poikien äiti on ilmaantunut kaupunkiin… mukanaan yllätys!
  
Pohjoismaiseen mytologiaan pohjaava nuorten kauhusarja Pax on yhtä koukuttava kuin Harry Potter ja yhtä raaka kuin Nälkäpeli. Näkki on sarjan kuudes osa.
      
Suomentanut: Sirpa Alkunen, 203 sivua, Otava 2022
  
Alkuperäinen nimi: Näcken (2016)
   
Sarjassa ilmestyneet osat:

keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

Syksyn 2023 tulevia kirjoja

  
Ensimmäinen syksyn kirjakatalogi osui silmiini 7.3. Ja siitä alkaen näitä onkin tupsahdellut niin kuin niitä kuuluisia sieniä sateella. Tällä kertaa mukana on aivan uunituore kustantamo Hertta, joka tarjoillee mielettömiä herkkuja spefin lukijoille. Mukana syksyn julkaisuohjelmassa on mm. Tällä tavalla hävitään aikasota, jonka luin viime vuoden puolella englanniksi. 
  
  • Satu Leisko: Ihmisenhaltija (elokuu)
  
  • Nicholas Binge: Nousu (elokuu)
  • Rupert Holmes: McMastersin murhaopas 1: Näin murhaat pomosi (syyskuu)
  • Agnes Imhof: Nerokas kapinallinen (lokakuu)
  • Kate Thompson: Kirjasto sodan keskellä (syyskuu)
  
  • Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (heinäkuu)
  • Sarah J. Maas: Maan ja veren huone (kesäkuu)
  • Estelle Maskame: Kun menetin sinut (toukokuu)
  • Anni Kuu Nupponen: Sydänmeri (kesäkuu)
  • Taylor Jenkins Reid: Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä (toukokuu)
  • Lucy Score: Sinuun en ainakaan rakastu (elokuu)
  • Gabrielle Zevin: Huomenna, huomenna ja huomenna (lokakuu)
  
  • Amal El-Mohtar & Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota (lokakuu)
  • Marcus Rashford, Alex Falase-Koya & Marta Kissi: Aamupalaporukan tutkimukset 1) Peto aidan takana (elokuu)
  • Anna Sewell: Uljas musta (lokakuu)
  • Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat 2) Keinotekoinen olotila (lokakuu)
  
  • Risto Isomäki: Viimeinen erämaa (kesäkuu)
  • Anna Stuart: Auschwitzin kätilö (heinäkuu)
  
  • N.K. Jemisin: Kaupunki joksi tulimme (joulukuu)
  
  • Emilia Henry: Rakkautta rivien välissä (kesäkuu)
  • Johanna Hulkko: Geoetsivät ja megakätkö (syyskuu)
  • Tiffany D. Jackson: Minne katosit, Monday? (lokakuu)
  • Tiina Tuppurainen: Elvi ja Ebba (toukokuu)
  
  • Laura Ellen Anderson: Amelia Kulmuri ja konnakommellukset (elokuu)
  • Helena Immonen: Jakov Korina ja kultainen naamio (syyskuu)
  • Ursula Mursu: Myrtti ja nuuskiva kinuski (elokuu)
    
  • Tittamari Marttinen: Tähdet syntyvät sattumalta (lokakuu)
  • Maami Snellman: Kuun lapsi (heinäkuu)
  • Harri Veistinen: Alienin muistelmat osa 1 (lokakuu)

  • Alexandra Helm & Ruby van der Bogen: 101 yksisarvista - Ja kaikki mitä olet ikinä halunnut niistä tietää (heinäkuu)
  
  • Hugh Howey: Hiekan poikki (kesäkuu)
  • Michelle Min Sterling: Nollaleiri (syyskuu)
  
  • Anu Holopainen: Iik! 10: Kasvoton  (elokuu)
  • Heidi Korkiakangas: Riparisäätöä, Aatu Sorsa (syyskuu)
  
  • Rasaliina Jänö: Hehkumaa (lokakuu)
  • Heli Koskinen & Mari Luoma: Zeta: Paras peli voittakoon (lokakuu)
  • Lars Mæhle & Lars Rudebjer: Hirmuliskojengi ja halloweenjuhlat (elokuu)
  
  • Pip Bird & David O'Connell: Yrmeä yksisarvinen - Halloweenyllätys (syyskuu)
  • Dhonielle Clayton, Tiffany D. Jackson, Nic Stone, Angie Thomas, Ashley Woodfolk & Nicola Yoon: Whiteout (syyskuu)
  • Jim Cobb: Varaudu pahimpaan - Näin selviydyt kriiseistä (elokuu)
  • Siri Kolu: Tämä liukasteleva sydän (syyskuu)
  • Åsa Larsson, Ingela Korsell & Henrik Jonsson: Pax 7: Pesta (elokuu)
  • Veera Salmi: Aina ponoi (lokakuu)
  • Alex T. Smith: Ärjyli ja kauhean kammottava joulu (lokakuu)
  • Dustin Thao: Älä mene, Sam (elokuu)
  • Helena Waris: Kimeerit (syyskuu)
  
  • Anja Portin: Sumupuiden kirja (elokuu)
  
  • Elly Griffiths: Lukittu huone (syyskuu)
  • Maria Gripe: Salaisuus varjossa (heinäkuu)
  • Kristin Harmel: Unohdettujen nimien kirja (syyskuu)
  • A.R.S. Horkka: Nordic Horror - Musta kupla (syyskuu)
  • Jukka Itkonen, Arto Halonen & Lotta Taarasti: Antero Varovainen ja Onnenkivi (elokuu)
  • Riina ja Sami Kaarla & Anders Vacklin: Pet Agents 9 - Viidakon valtiaat (joulukuu)
  • Riina ja Sami Kaarla & Anders Vacklin: Pet Agents - Lemmikkifrendit 4: Mir (marraskuu)
  • Elina Lappalainen & Mitja Mikael Malin: Tornihuoneen salaseura: Rahan jäljillä (syyskuu)
  • Jari Mäkipää & Jii Roikonen: Etsiväkerho Hurrikaani ja kurpitsakostaja (syyskuu)
  • Liina Putkonen & Nora Surojegin: Revontuulen ratsastajat: Monen mutkan tonttumatka (lokakuu)
  • Alice Oseman: Yksinpeli (elokuu)
  • Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän: Tarinoita Tuulenpesän metsästä (lokakuu)
  • A.F. Steadman: Skandar ja aaveratsastaja (lokakuu)
  • Terhi Tarkiainen: Peto irti (heinäkuu)
  • Martin Widmark & Emil Maxén: Kauhuagentti Nelli Rapp: Frankensteinin kummajainen (marraskuu)
  
  • R.F. Kuang: Babel - Mystinen kertomus (lokakuu)
  • Alexandra Salmela: Puu (syyskuu)
  • Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Tove! - Tove Janssonin matka vapauteen ja maailman ääriin (syyskuu)
  
  • Max Brallier & Douglas Holgate: Maailman viimeiset tyypit: Kielletty linnake (lokakuu)
  • Ali Hazelwood: Shakkimatti (marraskuu)
  • Mari Luoma: Ihan tavallinen hirviöperhe (syyskuu)
  • Mari Luoma: Romeo & Hirviöt: Augustuksen arvoitus (elokuu)
  • Anniina Mikama: Tulen ja tuhkan tyttäret (syyskuu)
  • Kiyash Monsef: Olipa kerran (heinäkuu)
  • Timo Parvela & Mari Luoma: Melkein mahdoton tehtävä: Verkon valtias (lokakuu)
  • Elina Pitkäkangas: Naraka (syyskuu)
  • Adam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat (syyskuu)
  • James L. Sutter: Darkhearts (elokuu)
  • Thomas Taylor: Mermedusa (marraskuu)
  • Miska Valos: Sisäsiisti (elokuu)
    
    
Top 10 odotetuimmat:
  • Dhonielle Clayton, Tiffany D. Jackson, Nic Stone, Angie Thomas, Ashley Woodfolk & Nicola Yoon: Whiteout
  • Nicholas Binge: Nousu 
  • Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe 
  • Hugh Howey: Hiekan poikki 
  • R.F. Kuang: Babel - Mystinen kertomus
  • Satu Leisko: Ihmisenhaltija
  • Anniina Mikama: Tulen ja tuhkan tyttäret
  • Adam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat 
  • Terhi Tarkiainen: Peto irti 
  • Helena Waris: Kimeerit

Pääsiäisen lukumaratonin fiiliksiä

  
Vedin pääsiäisen lukumaratonin viime viikonloppuna. Luin yhteensä 13 teosta, suurimman osan perjantaina ja aloittelin vielä yhtä maanantain puolella, jota en kuitenkaan ehtinyt saamaan loppuun. Tässä kooste maratonilla luetuista. 
  
  
Roope Lipastin kirjoittama ja Mari Luoman kuvittama helppolukuinen Aavepartio yksin kotona (WSOY 2021) tarjoaa kylmiä väristyksiä äskettäin lukemaan oppineille. Lyhyestä kirjasta löytyvät kaikki kauhun klassikkohahmot eli ihmissusi, kummituksia, muumio ja vampyyri. Lapsikolmikon täytyy yhdessä aran villakoiran kanssa keksiä, kuinka päihittää kammotukset lumimyrskyn saartaessa heidät kotiin. Puhelinverkkokaan ei toimi ja vanhemmat ovat poissa. Ysäriklassikkoleffa Yksin kotona tulee mieleen muutenkin kuin nimen osalta.
  
  
Aihe tässä kummittelevasta kesäkahvilasta kertovassa Tiina Hautalan kirjoittamassa ja Marjo Nygårdin kuvittamassa lyhyessä teoksessa Kanttorilan kumma vieras (Haamu 2021) on todella kiinnostava, harmillisesti tarinankuljettaminen ei ole aivan samalla tasolla. Kerronta pyrähtelee moneen suuntaan ja juonenpäitä jää leijumaan ilmaan. Saiko Hanna koskaan nähdä kuvaa, johon kummitusten sanottiin ikuistuneen?

Olisi ollut kiinnostavampaa, jos kummitustytöstä olisi saanut tietää enemmän tai koko kesän kattavan kerronnan sijaan olisi keskitytty tiiviimmin yhteen päivään. Sisarusten välinen keskustelukaan ei tuntunut kovin luontevalta.
  
  
J.S. Meresmaan kirjoittama ja Emma Rautalan kuvittama Hirviöhoitola - Kartanon kummajaiset (Karisto 2023) oli aivan loistava sarjan avaus, joka varmasti saa koukutettua kirjallisuuden pariin vähän heikommin lukevankin. Täytyy lukea seuraavakin osa!

Sisarpuolet Lotta ja Lili ovat Elviira-tädin luona vanhempien ollessa häämatkalla. Tädin talo ei olekaan aivan tavallinen vaan sen asukkaisiin kuuluu mm. aave nimeltään Viktoria ja hänen melkoisen kamala lemmikkinsä, mäyräkoiran ja sokeritoukan risteytykseltä näyttävä otus. Muita ötököitä en kammoa, mutta sokeritoukat menevät ihan alle, onneksi eivät kirjaimellisesti.

Rautalan kuvitus oli ihastuttavan dynaamista. 5/5 lukukokemus, jatkoa innokkaana odotellen!
  
  
Wau! Miila Westin Myyttiset-sarjan aloittava Loputon talvi (S&S 2023) on aivan ykkösluokkainen sarjakuva. Tässä on paljon samaa kuin Malin Falchin Pohjantuli -sarjakuvissa: pohjoismainen mytologia ja nykyajassa elävä päähenkilö kohtaavat. Kuvituksesta tulee mieleen Hayao Miyazaki (etenkin Tapion hahmosta) ja Tove Jansson (Otson hahmosta).

Sarjakuvan nimeen ja ihastuttavan päähenkilö Eevin turhautuneeseen purkautumiseen "Olen niin kyllästynyt tähän talveen ja näihin pitkiin kalsareihin!" on helppo samaistua. Vasta nyt alkaa täällä pohjoisemmassakin Suomessa näkyä ensimmäisiä kevään merkkejä... Westin maailmassa talvi pitää pintaansa kuitenkin vielä kesäkuussa. Tarinan alussa syyksi annetaan ilmastonmuutos, mutta Eevi päätyy seikkailuun luonnonhenkien kanssa ja saa kuulla sään takana olevan juonittelevan Louhen.

Eevin ukki on kuollut. Kun tyttö saa kuulla, että kesä voi alkaa vasta, kun eräs luonnonhenki on vapautettu Tuonelasta Louhen vankeudesta, hän on ensimmäisenä lähdössä seikkailuun. Hän on paitsi kyllästynyt talveen, pääsee hän mahdollisesti näkemään ukkinsa Tuonelassa ja tuomaan tämän takaisin (kuten klassisessa kreikkalaisessa tarussa). Mutta matka ei ole koskaan niin helppo kuin sen lähtiessä ajattelee olevan.

Odotan mielenkiinnolla mitä sarjassa jatkossa tulee tapahtumaan, en edes tiedä jatkavatko tutut hahmot siinä seikkailuaan (luulen kyllä niin, Otson tarina jäi vielä kesken). Suuri suositus tälle! 5/5 teos tämäkin.
  
  
Carbonen kirjoittama ja Gijén kuvittaman sarjakuvasarja Soittorasian toinessa osassa Cyprianin salaisuus (Story House Egmont 2023) Pandorientin maailman lore syventyy, mutta tämä jatko-osa oli hieman tapahtumaköyhä. Nola auttaa Cyprianin, sillä kiusakörmyt kiristävät häntä varastamaan isänsä puutarhasta erilaisia maagisia yrttejä. Nola ystävineen onnistuu estämään kuninkaan salamurhan. Cyprian ei kuitenkaan tiedä Nolan olevan toisesta maailmasta, ja hän onkin hyvin epäileväinen tytön suhteen. En muista toimiko soittorasian maaginen portti myös toiseen suuntaan, pystyisikö Cyprian seuraamaan Nolaa tämän maailmaan?
  
  
Lucy Rowlandin kirjoittama ja Mike Byrnen kuvittama Yksisarvonen, joka ei tykkää kimalteista (Mäkelä 2023) on hauska lisä epätavallisista yksisarvisista kertovien kirjojen joukkoon. Tällä kertaa yksisarvinen ei voi sietää kimalletta eli glitteriä. Erittäin ymmärrettävää. Se ei myöskään pidä väreistä (ainoastaan mustasta), makeasta (ainoastaan parsakaalista) ja kuunteleekin vain hevimusiikkia. Riimittely ei uponnut.
  
  
Marc-Uwe Klingin kirjoittama ja Astrid Hennin kuvittama YksisarvEInen ja pitkäskyy on hauskempi kuin ensimmäinen YksisarvEInen-kirja, sillä tässä ei riimitellä. Riidan päätteeksi YksisarvEInen lähtee kiukustuneena pois ja päätyy alueelle, missä ei ole ennen ollut. Siellä hän tapaa pitkäskyyn, joka on pitkästynyt. Kun uusi tuttavuus ei halua tehdä mitään, jatkaa YksisarvEInen matkaa lumihuippuiselle vuorelle, josta on kauniit maisemat. Sivuilta voi etsiä kadonneita tonttulakkeja.
  
  
Kenta Shinoharan Astra - Avaruuden haaksirikkoiset (Sangatsu Manga 2021-2022) on yksi parhaista lukemistani mangasarjoista, jolle antamani keskiarvo on 4,4. Luin osat 3-5 perä perää ja hyvä niin. Tarina alkaa vähän haparoiden, mutta toisessa osassa olin jo aivan sen imussa. 

Osassa kolme saadaan kuulla, että yksi nuorista on intersukupuolinen sekä muunsukupuolinen. Hengenvaarassa ollaan tuttuun tapaan parillakin eri planeetalla. Planeettojen flooraan, faunaan, ympäristöön ja sääolosuhteisiin tutustuminen onkin yksin sarjan isoimpia plussia.

On yhä suurempi arvoitus, miksi nuorten joukko haluttiin hengiltä ja kuka on joukkoon soluttautunut murhaaja. Paljastuu, että ei yksi vaan useampi hahmo onkin jotain muuta kuin mitä on aluksi kertonut, luurankoja jos jonkinlaisia löytynee jokaiselta.

Neljännessä osassa asioita paljastuu lisää ja aikamoisia pommeja pudoteltiin. Etenkin Polinan yllätys lopussa vei koko potin. Todella koukuttava mangasarja, joka toimii parhaiten kun pystyy lukemaan osat yhteen pötköön.

Sarjan päätösosa oli vähän muita osia pidempi ja hyvä niin. Asiaa mahtui tähän todella paljon, vaikka varsinaisia tapahtumia olikin vähän aiempaa vähemmän. Neljännen osan paljastuksia käydään läpi syväluotaavasti ja maailman historia avautuu aivan uudella tavalla.

Astra on todella näppärän pituinen sarja, vaikka ekan osan luettuani mietin, kuinka kummassa tässä ehditään käydä läpi kaikki oleellinen. Pakko sanoa, että todella hyvin. Oli kyllä mainio reissu! Jos avaruuteen sijoittuva scifiseikkailu, jossa on elementtejä dystopiasta kiinnostaa, suosittelen lämpimästi ottamaan tämän viisiosaisen manga-sarjan luettavaksi.
  
  
Minna Canthin klassikkonovelli scifisarjakuvaksi sovellettuna? Mielenkiintoni on herätetty. Alkuteosta en ole vielä lukenut, en siis voi vertailla versioita toisiinsa. Huomasin jonkun #minullaoncanthia -haasteeseeni osallistuneen lukeneen  Pentti Otsamon Välittäjä - Kauppa-Lopo kaukana, kaukana Kuopiosta (Suuri Kurpitsa 2021), mutta en halunnut jättää tätä ensi vuoden haasteeseen. Niinpä laitoin varauksen vetämään kirjastoon.

Rähjäinen Kauppa-Lopo on kiertelevä kauppias, niin kuin nimikin jo kertoo. Hänen elämänsä on mennyt hieman surullisia polkuja, eikä naisparka sylje kuppiin. Tarina alkaa sellistä ja päättyy siihen, että ollaan matkalla takaisin sinne. Välissä ehtii tapahtua jos jonkinlaista säätöä ja surulliseksi kaiken tekee se, että päähenkilö yrittää edes jossain määrin parantaa tapansa, lähteä takaisin Tellukselle lapsensa luokse, joka lienee jos ei aikuinen, niin ainakin paljon vanhempi tässä vaiheessa.

Olisin ehkä laajentanut tarinaa vielä enemmän, Canthin luoman välähdyksen ulkopuolelle. Toki tästä saa käsityksen mitä on tapahtunut ennen ja millainen loppu Lopolla tulee olemaan, mutta nyt ei mikään muu kuin miljöö tunnu muuttuneen. Aineksia merkittävämpäänkin sarjakuvateokseen olisi ollut.

Otsamo on tehnyt toisenkin sarjakuvan Canthin teoksen pohjalta, kokoelmaan Minna & miehet - Minna Canthia sarjakuvina. Kuoleva lapsi onkin ainoa tuon kokoelman sarjakuva, jonka muistan, ja josta olen Goodreadsissa kommentoinut. Toisin kuin tuo kokoelma, tämä sarjis on kokonaan värillinen ja hyvin mielenkiintoisesti muistuttaa vahvoilla kontrasteillaan ja retroscifimäisellä hengellään Moebiusta sekä Valerian-sarjakuvia, jotka on mainittu tekijän loppupuheessakin vaikuttajina.
  
  
Jadzia Axelrodin kirjoittama ja Jess Taylorin kuvittama Galaxy: The Prettiest Sta on lähimmäksi supersankarisarjakuvaa koskaan päässyt lukemani teos. Eletään kuitenkin samassa todellisuudessa kuin Teräsmies ja yksi hahmoista on jopa kohdannut hänet jouduttuaan onnettomuuteen. Päähenkilö on niin ikään kotoisin toiselta planeetalta, mutta on maanpaossa toisen kansan hyökättyä hänen kansaansa vastaan. Taylor on käytännössä oman kansansa prinsessa, tosin oikea sana ei varsinaisesti käänny Maan kielille.

Hänet on naamioitu ihmispojan kehoon, joka ei tunnu lainkaan omalle. Teoksessa onkin vahvasti sama fiilis kuin transnuoren näkökulmasta kerrotuissa tarinoissa (jälkeenpäin luin, että Axelrod on itse transihminen, mikä selittää uskottavan tunnelman). Kun Taylorille paljastuu, että laite, jolla hänet ja muut pakolaiset on saatu näyttämään ihmiseltä on edelleen olemassa. Hän päätyy testaamaan laitetta, olla edes hetken aikaan todellisen minänsä kehossa.

Kun kaupunkiin muuttaa uusi tyttö, Kat, Taylor huomaa pitävänsä tästä. Ongelmana vain on, ettei tuo tyttö pidä pojista. Mutta Taylor ei pohjimmiltaan ole poika, ja hän aikoo näyttää sen uhraamalla kaiken.

Todella koskettava sarjakuva erilaisuudesta. Sen lisäksi, että Taylor on violetti, sarvipäinen muukalainen ihmispojan kehossa, Katilla on jalkaproteesi ja olin koko teoksen ajan aivan ihastuksissani tästä laajasta representaatiosta ja allegorioista. Oli myös tärisyttävää, että Axelrod jakoi Instagrampostaukseni stooreissaan! 5/5 lukukokemus.
  
  
Trung le Nguyenin The Magic Fish on tyrmistyttävän hieno sarjakuva pian 13 vuotta täyttävästä pojasta, joka on homo. Hänen vanhempansa ovat Vietnamista, mutta hän ei itse ole koskaan käynyt tuossa kaukaisessa, merentakaisessa maassa, jossa isoäiti ja muut sukulaiset edelleen elävät. Tiến ei tiedä, kuinka kertoa homoudestaan äidille, sillä hän ei tiedä oikeita vietnaminkielisiä sanoja. Äidin ja pojan yhteisenä harrastuksena on lukea ääneen toisilleen. Sarjakuvan kerronta vaihtelee kerrottujen satujen ja arjen välillä.

Tiến on ihastunut ystäväänsä, mutta koulun tanssiaisissa tämä kertoo, ettei ole homo, mutta se ei muuta mitään heidän välillään. Tiếnin opettaja puolestaan on ällöttävä, sillä hän kutsuu papin puhumaan pojan kanssa siitä, kuinka homous on väärin. Niin järkyttävää käyttäytymistä, ja Tiến ei pääse itse tulemaan ulos kaapista (niin turhauttavaa, että LGBTIQA+ ihmiset edes joutuvat käyttämään koko kaappi-ilmaisua ja siellä olemista tässä cishet-normatiivisessa maailmassa).

Kuvitus oli aivan upeaa! Tämäkin oli 5/5 teos. 
  
  
Aloittelin Oskar Källnerin kirjoittaman ja Karl Johnssonin kuvittaman Imperiumin perilliset sarjan viidettä osaa Vankilapako viimeisen maratonpäivän aikana, mutta en ehtinyt lukea tätä loppuun ennen kuin tiistain puolella. Oli kyllä mahdottoman hyvä!

lauantai 1. huhtikuuta 2023

Maaliskuun luetut

  
Maaliskuuhun mahtui vallan paljon kaikkea kirjavaa. Kirjasome äänesti vuoden parhaat kirjat. Kuopuksen tulos ja linkit muihin vastuublogeihin löytyvät tästä postauksesta. Samana viikonloppuna, kun äänestys päättyi oli myös ensimmäinen kirjabloggaajamiitti sen jälkeen, kun pandemia alkoi. Oli aivan ihanaa nähdä ihmisiä livenä niin pitkän tauon jälkeen. 19.3. oli Minna Canthin päivä ja siihen liittyvä lukuhaasteeni #minullaoncanthia
  
Kuukauden viimeisenä sunnuntaina oli Discrodissa vetämäni lukupiirin miitti. Tällä kertaa käsittelimme Rick Riordanin Salamavarkaan, joka on odotellut kirjahyllyssä varmasti 10 vuotta (ja yllätykseni tykkäsin siitä!). Arvostelin Magdalena Hain Sarvijumalan Tähtivaeltajaan 2/2023. Viime vuoden syyskuussa alkanut #luontosivuilla22 -lukuhaaste päättyi ja sain luettua siihen yhden kirjan yhtä lukuunottamatta jokaiseen ruutuun. Minun Ihana susi -lukuhaaste puolestaan päättyy 10.5. ja siihen olen ottamassa huhtikuun aikana loppukirin ja tulossa on myös lukumaraton. Myös pääsiäisenä lukumaratoonataan, lisää tietoa täällä
  
Luin maaliskuussa 19 kirjaa, joista kahdeksan oli sarjakuvaa, kolme tietokirjaa, YA:ta neljä ja lastenkirjoja kolme. Parhaat lukuhetket tarjosivat Cheer Up! Love and Pompoms, Amari ja taikureiden peli, Käärmeenlumooja, Salamavara ja In Real Life
  
Kaikki maaliskuussa luetut: (3837 sivua)
  • Mona Bling: 23 transmyyttiä - Totta ja tarua transihmisistä
  • Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit - Katso silmiin ja ihastu!
  • Miguel Guerrero: Opas kriisitilanteisiin
  • Annukka Salama: Käärmeenlumooja
  • Minna Canth: Ompelija ja muita kertomuksia
  • Minna Canth & Henri Joela: Pikku-Heikin merkillinen matka
  • Crystal Frasier & Val Wise: Cheer Up! Love and Pompoms 
  • Laura Gao: Messy Roots - A Graphic Memoir of a Wuhanese-American
  • Kaiu Shirai & Posuka Demizu: The Promised Neverland 7 & 8 
  • Tatsuya Endo: Spy x Family 5 
  • Rick Riordan: Salamavaras
  • Magdalena Hai: Sarvijumala
  • Yoshiki Tonogai: Judge 2
  • Sara Valta: Monisuhdetta: Päiväkirjamerkintöjä polyamoriasta
  • Cory Doctorow & Jen Wang: In Real Life
  • B.B. Alson: Amari ja taikureiden peli
  • Timo Parvela & Mari Luoma: Melkein mahdoton tehtävä 1) Merkitty lapsi 2) Savuna ilmaan
  
    
Kirjahankintoja:
  
11.3. kirjabloggaaamiitistä tarttuivat mukaan kirjavaihtareina Osuuskumman steampunk-novellikokoelma Messinkiä ja morsiamia sekä Ilkka Aurein Noidankiro, joka jatkaa Domowik-sarjaa. Kate Mortonin pokkarit Hylätty puutarha, Kaukaiset hetket ja Paluu Rivertoniin löytyivät pari päivää myöhemmin kirjaston vaihtohyllystä. Sergei Lukjanenkon Yöpartio on Kontti-löytö 2,50€. 
  
18.3. oli kirjagramissa kirjojenkierrätys tempaus ja sitä kautta sain Nanna Johanssenin sarjakuvan Vitsaa säästämättä ja Katie Lowen Jumalten verta suonissamme. Kuukauden viimeisinä päivinä huomasin erään kirjagrammaajatutun olevan myymässä kirjoja ja sieltä bongasin peräti kolme lukulistalla olevaa, Natasha Nganin Girls of Paper and Fire, Jay Kristoffin LIFEL1K3 ja Alex Whiten A Big Ship at the Edge of Universe  
    
Helmet-lukuhaasteessa suoritetut kohdat:
  
9. Kirjan kirjailija kuuluu vähemmistöön, ja kirja kertoo tästä vähemmistöstä - Laura Gao: Messy Roots - A Graphic Memoir of a Wuhanese-American 
10. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja - Miguel Guerrero: Opas kriisitilanteisiin 
23. Kirja on iso - Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit - Katso silmiin ja ihastu!
24. Kirja kertoo urheilijasta - Crystal Fraser & Val Wise: Cheer up! - Love and Pompoms 
29. Kirjassa on minä-kertoja - Rick Riordan: Salamavaras 
30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi - Annukka Salama: Käärmeenlumooja 
33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun - Magdalena Hai: Sarvijumala 
37. Kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole - Minna Canth: Ompelija ja muita kertomuksia 
40. Kirjassa hylätään jotain - Timo Parvela & Mari Luoma: Melkein mahdoton tehtävä 1) Merkitty lapsi 
41. Kirjan kirjailija on syntynyt 1990-luvulla - Mona Bling: 23 transmyyttiä - Totta ja tarua transihmisistä 
49. Kirja on julkaistu vuonna 2023 - B.B. Alston: Amari ja taikureiden peli 
  
Huhtikuun lukupinossa:
  • Esko Holm: Valpuri Kyni - Pako
  • Helena Immonen: Näkymätön Milanna ja sisimanteri
  • Holly Jackson: Kiltin tytön murhaopas
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät
  • Siri Kolu: Hereiset - Aamun kauhut
  • Päivi Tuulikki Koskela: Operaatio IlmastoAreena
  • Oskar Källner & Karl Johnsson: Imperiumin perilliset 5) Vankilapako
  • Åsa Larsson, Ingela Korsell & Henrik Jonsson: Pax 6) Näkki
  • Lauri Lattu: Susiraja
  • Charlotte McConaghy: Täällä oli susia
  • Sarah Penner: Myrkynkeittäjä
  • Mirjami Sirén: Kaupunki ilman koteja