Sivut

lauantai 23. marraskuuta 2019

Lastenkirjalauantai

"Ylhäältä katsottuna metsäinen alue oli näyttänyt aivan harmittomalta.

Nyt he kohtasivat todellisuuden, melkein taivaisiin asti nousevan puumuurin.

- Onko... onko meidän pakko mennä tuonne? Joni katseli epäröiden puista labyrinttiä, joka auringon laskiessa muuttui synkäksi luolastoksi ennen kuin pimeys nielaisi kaikki yksityiskohdat."
   
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin vuorotellen kirjoittaman ja Pasi Pitkäsen upeasti kuvittaman Kepler62 -sarjan toisen kauden kolmas kirja Kuiskaajien kaupunki pääsi yllättämään. Olin kauhean skeptinen tarttuessani tähän, sillä kaksi edellistä osaa olivat olleet isoja pettymyksiä. Mutta kuinka kävikään? Tämähän oli kauden paras kirja tähän mennessä, ellei peräti koko sarjan paras osa!

Parvelan kirjoittamat osat ovat aina olleetkin minusta parempia. Edellisessä osassa Sortlandin kirjojen päähenkilön, Marien mielenmaailma alkoi olla jo aika hurja: täynnä vallanhimoa ja halua vahingoittaa isäänsä. Parvela puoletaan luotsaa veljeksiä Aria ja Jonia, joista tässä kirjassa jälkimmäinen kulkee kesyttämättömän planeetan arvaamattomassa luonnossa tuoreen hahmon X:n  ja varjoleijona Toivon kanssa.

Juuri tätä minä olen näiltä kirjoilta odottanut: seikkailua oudolla, uudella planeetalla ja menevää tarinaa, jota kuvitus tukee saumattomasti. Lisäksi tässä osassa saadaan kuulla salaperäisen X:n menneisyydestä. Upea comeback tälle sarjalle. Voinkin siis suositella, että vaikka Kaksi heimoa ja Saari olisivat olleet huonompia lukukokemuksia, tämä osa palauttaa Kepler62:n taian! 

Kepler62 e -planeetta muistutti monin tavoin Maata, olihan se koko kosmoksen tavoin rakennettu pitkälti samoista aineksista ja samoin periaattein, vaikka ainesosat olivatkin täällä erilaisessa järjestyksessä. Paperiarkin saattoi värittää miljoonalla eri tavalla, vaikka käytössä olisi vain muutama väriliitu. Täällä niitä liituja oli ollut paljon enemmän. (s. 28)

  
Arvosana:
     
Takakannesta:
Be part of the story.

Maailmanmenestyssarja Kepler62:n tuorein osa vie uudisraivaajalapset Kuiskaajien maille. Koululaisten suosikkisarjan menestys todistaa, että lapset nauttivat kirjansa mieluiten jännittävinä ja koukuttavasti rakennettuina.

Seikkailusarja jatkuu Jonin, X:n ja varjoleijonan koskettavalla vaellustarinalla kohti kuiskaajien kaupunkia.

Toisen tuotantokauden kolmannessa, itsenäisessä osassa Joni on lähtenyt etsimään kadonnutta veljeään, Aria.

Matkallaan he kohtaavat sekä äärimmäistä kauneutta että vastenmielistä rumuutta. Kepler62 e –planeetta paljastaa heille jälleen uudet kasvonsa. Mitä kuiskaajat oikeastaan ovat? Ovatko ne jumalia?
     
185 sivua, WSOY 2019
   
Kuvittanut: Pasi Pitkänen

Sarjassa ilmestyneet:
Ensimmäinen kausi:
  
Toinen kausi - Uusi maailma:
  
   
"- Kävikö varas sittenkin täällä yöllä?
  
- Varastamassa koiran remmin? kummasteli Ti-bot.
  
- No onhan se vienyt muutakin outoa, Kati-e sanoi."

  
Riina ja Sami Kaarlan Pet Agents -sarjan toinen osa Varkaan jäljillä jatkaa suoraan siitä, mihin ensimmäinen Täältä tullaan, lemmikit! jäi. Tavataan tutut hahmot ja jatketaan jokaisen lemmiongelmien ratkomista. Ihastuttavat Kati-e ja Ti-bot joutuvat keskelle mystistä varkauksien aaltoa - itse kultakin heidän tutultaan katoaa asioita, osa arvokkaita, osa vain outoja, kuten grillikinnas.

Lapset odottivat hiljaa. Kuului rapsutusta. Moppikin kuunteli. Se nosti korviaan ja kallisteli päätään. Lisa puri kynsiään, ja muutkin olivat jännityksestä kalpeina, kunnes Ti-bot otti Kati-en kännykkään näköyhteyden leveästi hymyillen. 
- Ei se ole varas, vaan Lotta! Ti-bot ilmoitti. 
Kati-e ja Timi purskahtivat nauruun. 
- Kuka on Lotta? ihmetteli Lisa? 
- Minipossu, Timi sanoi. (s. 112)
 
Kaksikko jakaa näppäriä lemmikkivinkkejä, kuten viimeisillä sivuilla faktaa minipossuista. Esimerkiksi minipossut tykkäävät rapsuttelusta, ne kellahtavat kyljelleen ja röhkivät iloisesti. Olen tämän kokenut tosielämässä, kun kävin kesällä siskon perheen kanssa kotieläinpihassa ja rapsuttelin aivan ihanaa Arska-possua (todistusaineistoa alla).
 
   
Varkaan jäljillä on melkein 50 sivua pidempi kuin ensimmäinen osa ja siinä ehtiikin tutustumaan myös uusiin hahmoihin. Oma suosikkihahmoni sarjasta onkin nyt Shadow-niminen nuorimies, joka pukeutuu mustaan, välttelee aurinkoa ja omistaa karvattoman kissan.

Uskottavan kerronnan (ainakin haluan uskoa, että kirjan New Yorkiin sijoitetun kaltainen, ystävällinen ja yhteisöllinen naapurusto olisi mahdollinen) lisäksi myös kuvitus on loistavaa: dynaamista, värikästä ja nykyhetkessä tiukasti kiinni älypuhelimineen - vaikka Ti-bot onkin aika futuristinen, osaahan se puhua eläimille. Tätä sarjaa suosittelee ilolla! 
   
  
Arvosana:
        
Takakannesta:
Lemmikkisi on turvassa! Pet Agents ratkoo mysteerit.

Scifi-herkkuja ja pörröisiä lemmikkejä yhdistävän sarjan toinen osa koukuttaa kouluikäiset.

Kati-e on itsenäinen nörttityttö, joka rakastaa eläimiä yhtä palavasti kuin elektroniikkaa ja koodausta. Alkuun Kati-e autteli lemmikkiasioissa lähinnä naapureita ja tuttuja, mutta kun apua alettiin pyytää yhä kauempaa, hän päätti rakentaa itselleen lentävän robottiapulaisen, Ti-botin. Pet Agents - lemmikkiagentit - oli syntynyt!

Kati-elle alkaa sadella yhteydenottoja oudoista tapahtumista: lähiseudun kodeista on kadonnut tavaraa. Nokkela parivaljakkomme aloittaa salapoliisityön, joka osoittautuu hurjan jännittäväksi.
    
150 sivua, Tammi 2019
  
Sarjassa ilmestyneet:
  
  
"Mortinalta oli kielletty se, mitä hän toivoi eniten maailmassa. 
Hän ei nimittäin saanut leikkiä ja ystävystyä kylän lasten kanssa."
  
  
Barbara Cantinin kirjoittama ja kuvittama Mortina - Kuoliaaksinaurattava juttu ilmestyi aivan yllättäen. Huomasin kirjan Tammen kevään 2020 tulevien kirjojen katalogista. Kyseessä on hykerryttävä tarina zombi-tyttö Mortinasta.

Tämä sopii niin Halloweenin aikaan (joka ehti juuri mennä ennen sain kirjan kirjaston varauksesta) kuin esimerkiksi Tim Burtonin faneille - ja toki ympäri vuoden! Cantini kertoo hurmaavan kammottavan tarinan zombi-tytöstä, joka haluaisi vain tutustua kylän lapsiin ja leikkiä heidän kanssaan, mutta täti ei anna lupaa. Villa Tuonelassa on elettävä kuin talo olisi autio, sillä kyläläiset eivät välttämättä ottaisi vastaan talon erikoisia asujia.
   
Mortina kuitenkin keksii ratkaisun. Kun lapset ovat Halloweenin aikaan karkkikierroksella, hän lyöttäytyy mukaan, sillä juhlahumussa oikeaa zombia on vaikea erottaa muista - vaikkakin meikatuista - hirviöistä. Ja vaikka Mortinan hyytävä salaisuus lopulta paljastuukin kylän lapsille, se on heistä vain hypersupermahtavaa.
 
Ihastuttava lastenkirjasarjan aloitus! Lyhyt, mutta ajatuksia herättävä tarina kohtaa mainion kuvituksen. Sarjan toinen osa, Mortina ja ällöttävä serkku ilmestyy maaliskuussa 2020. 
     
      
Arvosana:
     
Takakannesta:
Ei aivan tavallinen tyttö, vaan ihan oikea zombi!
  
Pukeutuako noidaksi vai mennäkö ihan omana itsenään, zombityttö Mortina miettii halloween-juhlan lähestyessä.
  
Mortina asuu Tuoni-tädin ja Kaiho-koiransa kanssa aavemaisessa Villa Tuonelassa, jossa seurana ovat myös suvun esi-isät. Mortina haaveilee ikäisistään leikkikavereista, mutta Tuoni-täti on tämän kieltänyt: kylän lapset saattaisivat pahanpäiväisesti pelästyä zombityttöä, ja zombit voitaisiin häätää kodistaan, jota kyläläiset luulevat autiotaloksi. Halloween-juhlan lähestyessä neuvokas ja lannistumaton Mortina kuitenkin keksii mainion keinon ystävystyä toisten lasten kanssa!
     
Suomentanut: Katariina Heilala, 56 sivua, Tammi 2019

Alkuperäinen nimi: Mortina - Una storia che ti farà morire dal ridere (2017)

Sarjassa ilmestyneet:
  • Mortina - Kuoliaaksinaurattava juttu (2019)
  • Mortina ja ällöttävä serkku (tulossa maaliskuussa 2020)
  
Kirja on luettu myös täällä: Luetaanko tämä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti