sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Lastenkirjakimara osa 1 (Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Kepler62 - Uusi maailma: Kaksi heimoa, Riikka Ala-Harja: Kahden perheen Ebba, Juha-Pekka Koskinen: Matilda pelastaa maailman & Leila Saarivirta: Nukkumatin vastaisku)

"Hän itki ihmisten pahuutta ja sitä, että paha tuntui nostavan päänsä 
aina uudelleen ja uudelleen, vaikka sitä yritti kuinka kitkeä."
  
   
Lukuhaasteissa: Jatkumo - Sarjakirjojen lukuhaaste
  
Kun Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin kirjoittaman ja Pasi Pitkäsen upeasti kuvittaman Kepler62 -kirjasarjan ensimmäinen kausi päättyi, jäin todella kiinnostuneena odottamaan jatkoa. Ensimmäiset kuusi kirjaa kun ehtivät vasta raapaisemaan pintaa hahmojen ja uuden planeetan tarinasta. Olinkin iloinen nähdessäni kirjaston varauhyllyssä, että Uusi maailma: Kaksi heimoa on lähes tuplapaksu aiempiin kirjoihin nähden. Seuraavaa kakkoskauden teosta tosin saakin sitten odottaa vuoden, eli Saari ilmestyy syyskuussa 2019. 
   
Kun aloitin kirjan lukemisen, en meinannut päästä kärryille siitä, missä mennään. Luulin unohtaneeni jotain tärkeää kuudennesta kirjasta. Kävi kuitenkin pian selville, että kausien välissä on kulunut jonkin verran aikaa. Ensimmäisinä uudelle planeetalle saapuneet lapset ja nuoret ovat nyt suunnannäyttäjiä ja asetettu johtajien saappaisiin. Kaikki eivät kuitenkaan pidä siitä, mihin suuntaan selviytyjien ryhmä on menossa ja porukka on jakaantunut kahteen heimoon, joista toinen on muuttanut uuteen leiriin. Jäljelle jääneen ryhmän sisälläkin on aatteellisia ryhmiä.

Sisäisten ristiriitojen lisäksi ryhmää uhkaa gangstakaneiksi nimettyjen olentojen rajoittamaton ruokahalu ja lisääntymiskyky. Maasta tuodut syötävien kasvien siemenet uhkaavat loppua kaninkaltaisten tuholaisten popsiessa kallisarvoiset sadot yksi toisensa jälkeen. Tarina kerrotaan Jonin näkökulmasta. Johtajuuden taakka on raskas nuorelle hahmolle, ei heimolle parhaan polun valitseminen ole helppoa. Uusien tulokkaiden joukosta nousee esiin todella kiinnostava hahmo, joka käyttää nimeä X. Hänestä tahdon kuulla lisää seuraavissa osissa.  
    
Joni katseli leikkiviä kyläläisiä. Eri puolilta maapalloa kerättyjä lapsia, jotka olivat paenneet tekoälyä, saaneet paikan tähtienvälisessä nooan arkissa ja uuden mahdollisuuden tällä planeetalla. (s. 121)
  
Siinä missä kirjan paksuus oli plussaa, ei tarinassa ollut aivan samaa tenhoa kuin aikaisemmin. Pidin kyllä aiempaakin synkemmästä juonesta ja takaumien kautta avautuvista kerroksista. Pitkäsen kuvitus oli edelleen kaunista katsella, mutta siitäkin puuttui se terä, joka edellisissä kirjoissa oli niin erityistä. Kokonaisuuten kirja oli kuitenkin ihan ok, vaikka ei täysin vastannutkaan odotuksiani. Laitoin kyllä rastin seuraavaan kalenteriin kirjan ilmestymiskuukauden kohdalle, sillä uskon, että takkuavasta alusta huolimatta, tulee Kepler62:n kakkoskausi olemaan ihan huikea, kunhan kerronta lähtee täysillä vauhtiin.
  
  
Arvosana:
               
Takakannesta:
Kepler62-avaruusseikkailun toinen kausi alkaa!
  
Suosittujen tekijöiden Kepler62-seikkailu vie lukijan jännittävälle matkalle läpi avaruuden. Uudisraivaajina tuntemattomalle planeetalle lähtevien lasten elämää kuvaava sarja on saavuttanut suuren suosion Suomessa ja ulkomailla.
  
Alkuperäisen Kepler62-retkikunnan nuorin jäsen, Joni on saanut harteilleen päällikön tehtävän, joka ei ole helppo. Leirissä on ongelmia: Joku sabotoi vähän kaikkea ja jättää uhkaavia viestejä ja merkkejä. Viljelykset eivät onnistu, sillä Keplerin tuholaiset syövät sadon toistuvasti. Jonin avuksi tulee kuitenkin juureton katutyttö, joka ei ole kotoisin mistään ja on siksi Keplerissä kuin kotonaan.
  
257 sivua, WSOY 2018
  
Kuvittanut: Pasi Pitkänen
    
Samankaltaista luettavaa: William Golding: Kärpästen herra
  
Muualla sanottua: Kirjahilla

"Miksi ne tyhmät erosi. Miksi ne pilasi mun elämän. 
Mä joudun lentämään kahden maan välillä ilman äitiä ja isää.
  
Mä haluaisin rauhalisempaa elämää."
 
 
Lukuhaasteissa: Jatkumo - Sarjakirjojen lukuhaaste
  
Riikka Ala-Harjan Ebba-sarja alkoi viime vuonna kirjalla Kahden maan Ebba. Siinä neljäsluokkalainen Ebba lensi Saksaan isänsä luokse itsenäisyyspäivän tienoilla ja tapasi isän uuden puolison sekä tämän muutaman vuoden nuoremman tyttären. Lentomatkalla Ebba tapasi lisäksi Hansin, jonka kanssa ystävystyi ja on sittemmin lentänyt monta meno-paluuta yhdessä. Kahden perheen Ebba kertoo siitä, kun isä tulee uuden perheensä kanssa Suomeen. Yllättäen myös Hans on tulossa, kun Ebban kaksi perhettä tapaavat. 
  
Haloo isä, mua ei enää kiinnsta mitkään jäätynet prinsessat! -- Mua kiinnostaa tubettajat, pari laulajaa ja yhden sikahyvän telkkarisarjan näyttelijät. (s. 12)
  
Toinen osa sarjaa on tunteiden vuoristorataa. Yksi Ebban ystävistä viettää synttäreitään Korkeasaaressa, eikä Ebbaa ollut kutsuttu. Itse asiassa ystävä oli sanonut ettei aio viettää synttäreitä ollenkaan tänä vuonna ja asia paljastuu vasta kavereiden kuvista. Ebbakin täyttää pian kaksitoista ja tämän kirja isoin juttu on kuukautiset. Mahtavaa, että lastenkirjassa tartuttu tähän normaaliin mutta tabuoituun asiaan ja selittää luontevasti, ettei asia ole maailmanloppu. 
  
Nostan pöntönkannen ylös ja lasken farkut alas. 
Mun pikkareissa on jotain. 
Jotain punaista.
--
Apua.
 
Alkoiko ne nyt? 
Just nyt. 
Täällä. 
Korkeasaaressa. 
Mun kuukautiset. (s. 52)
  
Ebba-kirjoissa on jotain samaa kuin Maria Kuutin Anna ja Elvis -sarjassa, ainoana erona, että pikkuisen vanhemmille suunnattujen Ebbojen pohjavire on paljon synkempi eikä niissä juurikaan ole huumoria. Ebba-kirjoissa käsitellään ajankohtaisia asioita, kuten terrorismia, kiusaamista,  eläintarhojen eettisyyttä, konmarittamista, kasvissyöntiä ja ilmastonmuutosta. 
  
Arvosana:
                 
Takakannesta:
Ebban kaksi perhettä kohtaavat, kun isä tulee käymään Saksasta uuden perheensä kanssa. Vierailu on yllätyksiä täynnä.
  
Viidesluokkalaisen Ebban ei tarvitse tänä keväänä lentää Berliiniin, sillä isä matkustaa Helsinkiin. Mukana tulevat isän uusi puoliso Jolanka ja Jolankan tytär Anna, joka roikkuu koko ajan Ebban kimpussa.
  
Korkeasaaren-retkellä Jolanka auttaa, kun Ebba kaivaa neuvoja hankalassa tilanteessa. ”Ihan kuin Jolanka tajuais mua. Ekaa kertaa kunnolla”, Ebba ajattelee. Lisää yllättäviä asioita on luvassa, kun Ebban kaksi perhettä kokoontuu yhteiselle aterialle.
  
Lue myös Kahden maan Ebba, joka oli Lasten- ja nuorten kirjallisuuden Finlandia- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana 2017.
   
110 sivua, Otava 2018
  
Kuvittanut: Marika Maijala
  
Muualla sanottua:  Kirjakko ruispellossa, Siniset helmet
  
"- Minulla on ollut pitkä päivä, äiti sanoi.
  
- Ei se maailmaa tuhoamalla lyhene, Matilda puuskahti.
  
- Teoriassa voi kyllä lyhetä, jos maailma tuhoutuu nopeasti, isä ehdotti."
    
        
Juha-Pekka Koskisen uutuuslastenkirja Matilda pelastaa maailman sisältää vahvasti vihreän ajatuksen. Päähenkilö on Matilda, jonka elämää seurataan syntymästä parikymppiseksi asti, mutta pääpaino on tytön lapsuudessa. Jo syntymässään Matilda on poikkeava lapsi: hän itkee kuin palosireeni aina, kun vanhemmat vaihtavat hänen kertakäyttövaippansa. Esikoulussa Matilda ei anna heittää mitään pois ja koko rakennus haisee kevyesti eltaantuneelta maidolta, sillä jokainen maito- ja jugurttipakkaus on säästetty.
  
Kun Matilda lähtee kouluun, vanhemmat saavat viestejä koulusta, kuinka ajattelevainen lapsi Matilda onkaan. Hän etsii tietoa, kunnes on lopulta valmis muuttamaan vanhempiensa asenteita. Virtasten perheessä ei ole enää roskaa, vaan kaiken voi kierrättää tai myydä tarpeettomana pois. Vanhempien ei ole aluksi helppoa noudattaa Matildan ohjeita, mutta kun tyttö alkaa puhua siitä, kuinka maailman eläimet kuolevat ja ihmisetkin ovat täynnä muovia, jokin vanhempien ajattelumallissa antaa pikku hiljaa periksi ja he huomaamattaan alkavat noudattaa vihreämpiä käyttäytymismalleja. 
  
Nyt oli Virtasten aika siirtyä nykyaikaan, isä ja äitikin olivat varmasti jo tarpeeksi vanhoja omaksumaan uusia aatteita. Roskia ei enää saanut viskata yhteen ja samaan pussiin, niitä piti lajitella. (s. 15)
  
Teoksen teema on mahtava, olen vihreitä arvoja, kierrättämistä ja uusiokäyttöä kannattava ja harjoittava ihminen. Välillä tekstistä tuli kuitenkin saarnaava ja tuputtava olo, mikä ei tässä maailmanajassa ole kuitenkaan välttämättä liikaa. Onhan viime kesän helteet Suomessa aika selkeä merkki siitä, että ilmastomme muuttuu. Mediassakin puhutaan jatkuvasti hirmumyrskyistä, sulavista jäätiköistä ja mehiläisten kuolemasta. Jos ihmisten tapoja ei muuteta nyt heti radikaalisti, on kohta edessä aika isoja muutoksia halusi tai ei.
  
Matilda on Peppi Pitkätossumainen hahmo, jolla on vahva moraalinen ja ekologinen aate, joiden mukaisesti voisivat ihan kaikki elää. Toivottavasti kirjan ajattelumalli tarttuisi edes jollakin asteella sitä lukeviin lapsiin ja aikuisiin. Meidän pitäisi yhdessä rakentaa parempi maailma. Ja niin kuin aikuiselta Matildalta viimeisessä luvussa kysytään, että kuinka yksi ihminen muka voisi vaikuttaa mitenkään - kun niitä yksittäisiä ihmisiä onkin paljon niin yhteinen panostus alkaa näkymään. 
  
Arvosana:
               
Takakannesta:
Kukaan ei voi yksin pelastaa maailmaa. Niin ajattelevat myös Juhani ja Hanna Virtanen, kunnes heille syntyy pieni Matilda-tyttö. Kun Matilda kasvaa, Virtasten jokapäiväinen huoleton elämä pakkauspahvien, muovipullojen ja tyhjien säilykepurkkien maailmassa saa uuden käänteen. Miksi keittiössä on yhden roska-astian sijaan kolme ja lastentarhassa alkaa haista hapan maito? Uskaltaako äiti ja isä enää syödä mitään, etteivät jääkarhut näänny ja linnut putoile taivaalta? 
  
Maailmassa ei todellakaan ole enää roskaa, kaiken voi käyttää uudestaan! Hauska ja tärkeä tarina toimeliaasta Matildasta on todellinen koko perheen kirja. Valloittavan kuvituksen on tehnyt lupaava nuori kuvittaja Paula Mela.
    
45 sivua, Karisto 2018 
  
Kuvittanut: Paula Mela
  
Muualla sanottua: Lastenkirjahylly

"Aikuiset ovat unohtaneet, kuinka tehokasta eliksiiriä uni on. He etsivät 
terveyttä vitamiinipurkeista, tehoa aivoihin älypeleistä ja kimmoisuutta 
ihoon kalliista voiteista, vaikka unipyörteeni voittaa ne kaikki."
  
  
Arvostelukappale
  
Luin bloggaajakollega Leila Saarivirran esikoislastenkirjan Nukkumatin vastaisku jo huhtikuussa, mutta ohkainen kirja oli hukkunut työpöydän paperikasaan. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
  
Teos kertoo Nukkumatista ja siitä, kuinka hän ei enää ole top 10 suositumpien fantsujen eli fantastisten hahmojen listalla, toisin kuin Joulupukki ja Hammaskeiju. Nukkumahti tästä tuohtuneena yrittää etsiä uusia kanavia tuoda itseään esille ja perustaa puikulaperunan muotoisen ystävänsä Pahkuran kanssa YouTube-tilin. Hän myös jakaa hyviä nukahtamisvinkkejä. 
    
"Onnen ja suosion etsiminen kannattaa aloittaa itsestä. Fanittakaamme siis aivan ensimmäiseksi itseämme ja heti sen jälkeen ystäviämme", Louna pamautti. Kuuntelin suu ammollaan, niin järkeviä lauseita soljui korviini. (s. 88)
  
Nukkumatti rikkoo neljättä seinää puhuttelemalla suoraan lukijoita ja kertomalla kuinka kirjoitti omaa kirjaansa. Minä en yleensä ole kyseisen kerronnan keinon fani, niinpä se ei uponnut. Moderni satu Nukkumatista noin muuten kylläkin. Hauska päivitys hahmon imagoon: parrakkaasta, sininuttuisesta tonttu-ukosta nuoreksi, sinitukkaikseksi pojaksi, joka hiekan sijaan nukuttaa unipyörteellä.

Arvosana:
             
Takakannesta:
Herätys! Nukkumatti bloggaa, tubettaa ja somettaa. Nykypäivän satuhahmossa on särmää ja hersyvää huumoria.
  
Nukkumatti huomaa järkytyksekseen tipahtaneensa Huippuhahmot-äänestyksessä häntäpäähän, kauas Joulupukin, Hammaskeijun ja jopa Tonttu Toljanterin taakse. Ihmiset ovat selvästi unohtaneet Nukkumatin ja unen tärkeyden.
  
93 sivua, Otava 2018
  
Kuvittanut: Pentti Otsamo
  

24 kommenttia:

  1. Matilda-kirjassa kiinnostava kansi (ja varmaan muukin kuvitus) ,kun taas ehkä aikuisena lukijana valitsisin näistä Ebba-sarjan. Hyvä,että jotkut meistä aikuisista bloggareista jaksamme ruotia myös lasten kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli kovat odotukset Matildan suhteen. En saanut ihan sitä mitä halusin, mutta tämä voisi olla tosi hyvä kirja peruskoulun ekoille luokille, kun puhutaan ympäristöteemoista. Lastenkirjat ovat hyvää vaihtelua ja välillä aivan huikeita lukukokemuksia. Harmillisen vähän vaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta mediassa esillä, niin näistä on kiva infota.

      Poista
  2. Noista Keplereistä tulee mieleen Remnants-sarja jota luin joskus teininä pari osaa. Niissä oli muistaakseni nuortenkirjoiksi aika nihilistinen ote. Pistinkin tästä bloggauksesta innoittuneena nyt kyseisen sarjan ekan osan varaukseen kirjastosta, en ole sitä jostain syystä aikanani edes lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keplereitä on tullut nyt pari-kolme vuotta, ja ne ovat nousseet Parvelan tunnetuimpien teosten joukkoon. Remnantsit tuli luettua yläasteen ja lukion aikana. Tykkäsin tosi paljon ja luin koko sarjan. Päättyi kyllä aika erikoiseen tilanteeseen. Luin pari vuotta sitten ekan osan uudelleen, kun näissä Keplereissä tosiaan on vähän samaa, ainakin alkuasetelmissa. Yllättävän tuore oli edelleen.

      Poista
  3. Kiitos tästä todella mielenkiintoisesta ja ainakin minulle hyödyllisestä bloggauksesta. Itselläni on kaksi lastenlasta, 3-vuotias ja 8-vuotias, ja on niin kiva kun blogeista löytyy heille lukuvinkkejä. Kiva saada näitä vinkkejä kirjamessuostoksia varten. Näistä kirjoista minua kiinnostaa tuo Riikka Ala-Harjan kirja sekä Matilda-kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tästä sait vinkkejä. :) Lastenkirjallisuus tägin takaa löytyy lisää: http://kirjakissa.blogspot.com/search/label/lastenkirjallisuus Suosittelen erityisesti Magdalena Hain kirjaa Kurnivamahainen kissa, josta en ole blogannut, mutta luin sen ahmien.

      Poista
  4. Osuimme kuopuksen kanssa Turun kirjamessuilla kuuntelemaan tuota Kahden perheen Ebbaa kirjailijan itsensä lukemana. Ihan tuntui alku kiinnostavan, mutta saattaa tarina ehkä kirjoittamasi perusteella olla vielä ekaluokkalaiselle pojalle vähän turhan aikaisin. Onneksi on muitakin kirjoja, joita keritään lukemaan ennen kuin palataan tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se eka osa (jos ette ole jo lukenut) Ebba-sarjaa sopii nuoremmallekin lukijalle ja hyvä, jos lastenkirjan kautta pojillekin puhuttaisiin enemmän kuukautisista. Tämä oli todella lempeä kuvaus sen osalta, hienoa kun ovat kirjoittajat ottaneet tämän tabun purkaakseen (mm. Sini Helminen teoksessaan Veden vallassa kuvaa myös onnistuneesti kuukautisten alkamista). Ja se on totta, että luettavaa kyllä riittää, vaikeampaa onkin rajata teoksia pois.

      Poista
  5. Kepler62 -kirjasarja on aivan mahtava! Uusin kirja on minulta vielä lukematta, mutta otan sen heti lukuun, kun nykyiseltä kirjapinoltani selviän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keplerin eka tuotantokausi oli kyllä raikas tuulahdus lastenkirjallisuuden kentälle. Toivottavasti tämä toinenkin tuotantokausi heräilee jatko-osassa, nyt ei vielä ollut sitä samaa lumoa.

      Poista
  6. Ihan kiinnostavaa lukea näistä kirjoista, vaikka en kohderyhmään kuulu enkä oikein jaksa innostua lasten- tai nuortenkirjoista. Näistä tosin tuo Kahden maan Ebba voisi kiinnostaa ihan luettavaksi asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjablogistanian monimuotoisuus on kyllä ihanaa. Etenkin kun törmää teoksiin, joita ei itse ole osannut etsiä tai kaivata. Ja vaikka ei niitä koskaan aikoisikaan lukea, niin tietää vaikkapa vinkata kyseistä kirjallisuuden lajia lukevalle. :) Minä innostun eniten nuortenkirjoista, vaikka luenkin paljon ns. aikuisten kirjallisuutta. Oikeastaan lastenkirjallisuutta lukuunottamatta, en lähtisi kauhean tiukasti ikäluokittelemaan. YA:ta esimerkiksi lukee suuri "yli-ikäisten" ryhmä, siis kolmekymppisiä naisoletettuja, vaikka eihän se toki ole kaikille mieleistä.

      Poista
    2. Nuortenkirjoilla tarkoitan itse ehkä jotain teini-ikää. Young adult on mielestäni sitten eri asia kuin nuortenkirja. En ole minäkään tarkkoja ikärajoja ajatellut, koska ikää merkittävämpää on tosiaan ne omat intressit ja mieltymykset. YA-kirjoja luen joskus. :)

      Poista
    3. Tuosta puhuttiin Hel-YA:ssa, että kirjaston nuortenosasto on haastava, kun siellä on skaalaa teosten kohderyhmistä ja teemoista esiteineistä parikymppisiin. Joskus luetaan sitten liian vanhoille suunnattuja teoksia. YA on vähän hassusti useimmiten luokiteltu 14-18 vuotiaille, mutta minusta sille voisi kyllä antaa reipaasti korkeamman "yläikärajan", vaikka itse en sellaisesta pidäkään. Olisi vaan niin paljon parempi, jos aikuisten ei tarvitsisi häpeillä YA:n lukemista. Kirjoittelin aiheesta Nörttityttöjen blogiinkin: http://geekgirls.fi/wp/blog/2018/09/24/aikuiset-3-ya-miksi-nuortenkirjat-viehattavat-varttuneempaakin-lukijaa/

      Poista
  7. Ainoa, jonka voisin ajatella lukevani on tuo Ebba - sen verran keski-ikäinen jo olen. Plus lapseton & lapsenlapseton tietysti. Mutta kiva tietää, millaisia lastenkirjoja nykyisin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen vapaaehtoisesti lapseton ja nuorin siskojen lapsistakin on jo yli viidentoista. On kuitenkin kiinnostavaa kurkistaa, millainen nykylasten maailma on. Joskus löytyy todella hienoja teoksia, kuten Parvelan kepler62 -sarja sekä Magdalena Hain tuotanto, joista nauttii aikuisenakin.

      Poista
  8. Tämä postaus herätti minussa halun sukeltaa jälleen lastenkirjojen maailmaan! Joskus blogini alkuvuosina minulla oli tapana useammin lukea ja blogata lastenkirjoja, myös kuvakirjoja, mutta myöhemmin se on jäänyt, mikä on hyvin sääli!

    Tuo Matilda-kirja kuulostaa tosi hyvältä, heräsi halu myös itse lukea! Itse olen herännyt ekologisempiin arvoihin ihan viime aikoina ja tuntuu, että mennyt kesä oli hyvä, konkreettinen muistutus siitä, että ilmastonmuutos on todellisuutta ja sen eteen pitäisi alkaa toimia. Mahtavaa, että lastenkirjallisuuden avulla yritetään herättää myös lapsia ajattelemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenkirjoissa on ihan omanlaisensa tunnelma, vaikka tietystikään kaikki eivät voi olla jokaiselle täydellisiä lukukokemuksia. Suosittelen kyllä tarttumaan välillä lastenkirjoihin. :) Matildassa on mainio, ajankohtainen teema, joka toivottavasti saa lukijansa ajattelemaan ja toimimaan arjessaan paremmin.

      Poista
  9. Nukkumatin vastaiskun olemme lukeneet lasten kanssa ja pidimme kovasti. Myös Ebba- ja Matilda-kirjat kiinnostavat, ainakin itse voisin ne lukea, lapset eivät ehkä vielä innostuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäi kiinnostamaan, mahtaako Nukkumatista tulla sarja vai jääkö yksittäiseksi. :) Matildaa täytyykin vinkata siskoille, jotka molemmat ovat peruskoulun opettajia, toinen ykkös-kakkosen ja toinen vaihtelevasti eli alakoululuokkien kanssa. Heillä voisi olla sille käyttöä.

      Poista
  10. Olen lukenut viime aikoina todella vähän lastenkirjoja ja nekin ovat tainneet kaikki olla oman lapsuuteni teoksia. Nämä kaikki vaikuttavat kyllä kiinnostavilta, etenkin Ebba ja Kepler62 kiehtovat minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän tarkkailla lastenkirjallisuuttakin, ainakin jos on itseä kiinnostavia genrejä tai jotka nousee mediassa usein esille. Minulla on lukupinossa vanhempaa kirjallisuutta ja muutamia tosi erikoisia lastenkirjoja, esim. yksi jonka nimi on Kun Hitler varasti vaaleanpunaisen kanin.

      Poista
  11. Luin juuri Matildan ja olen samaa mieltä siitä, että kirja oli paikoin hieman saarnaava, mutta aihe on tärkeä. Lisäksi toivoisin, että tätä luettaisiin yhdessä lasten kanssa, kuolevat delfiinit sun muut olisivat ainakin itseäni jääneet pienenä ahdistamaan.

    Keplerin sain juuri kirjastosta ja odotan kiinnostuksella, miten tarina jatkuu! Nukkumatin puolestaan kuuntelin äänikirjana (äh, bloggaamatta!) ja siihen formaattiin tuo lukijan puhuttelu sopi hyvin.

    Minä en innostunut Kahden maan Ebbasta kauheasti, mutta tämä toinen osa kiinnostaa juurikin aiheen puolesta joten ehkä, ehkä.

    Kiva kimara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matildassa hienointa tosiaan on se, että saattaa vaikuttaa lukijansa ajatusmaailmaan, olipa tämä lapsi tai aikuinen - hyvässä lykyssä molempiin. Koskinen on kyllä osannut ottaa hyvin ajankohtaisen teeman teokseensa.

      Kamalaa odottaa vuosi seuraavaa Kepleriä! Ehti niin tottua siihen kerran puolessa vuodessa tahtiin.

      Kahden maan Ebba ei minullekaan maistunut niin hyvin kuin tämä, mutta nyt kun jatkuu sarjana, osaan olla armollisempi ekallekin osalle. Se esittelee hahmot ja nostaa esiin ajankohtaisia ja ajatuksia herättäviä teemoja.

      Tässä kuussa tulee kimaran toinen osa, jossa tulee Halloween teemaan sopivia teoksia. :)

      Poista