sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 12 | Robert C. O'Brien: Tohtori L - Vieras kuolleesta maailmasta

"Oi maa, planeetta onneton, vihitty kuolemaan."
     
  
Lukuhaasteissa: Kirjabloggaajien klassikkohaaste 12, Helmet 2021: 1. kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa 
    
Kirjabloggaajien klassikkohaaste on saavuttanut jo 12. kierroksensa, vetäjänään tällä kertaa Jotakin syötäväksi kelvotonta -blogin Gregorius. Tohtori L - Vieras kuolleesta maailmasta ei ole ensimmäinen Robert C. O'Brienilta lukemani kirja. Pari vuotta sitten luin hänen lastenkirjansa Hiirirouva ja ruusupensaan viisaat lukupiirissä. Pidin tästä dystopiasta (muutamine kliseineenkin) enemmän kuin tuosta toisesta suomennetusta teoksesta. Molemmille teoksille on kuitenkin yhteistä, etteivät ne aliarvioi lukijaansa. 
  
Näiden lisäksi kirjailijan tuotantoon kuuluu kaksi suomentamatonta teosta The Silver Crown (1968) ja A Report from Group 17 (1972). O'Brienin oikea nimi oli Robert Leslie Carroll Conly ja hän kuoli kaksi vuotta ennen kuin Z for Zachariah julkaistiin. Hänen vaimonsa Sally ja tyttärensä Jane viimeistelivät kirjan, joka sai vuonna 1976 Edgar-palkinnon parhaana nuortenkirjana, vaikka O'Brien oli tarkoittanut kirjan aikuisille. Seuraava lainaus selittää kirjan nimen: 
  
Opin aakkosetkin kuvakirjasta, jonka nimi oli "Raamattu-aapinen". -- Viimeisellä sivulla oli "Z niin kuin Zakarias", ja koska tiesin että Aatami oli maailman ensimmäinen ihminen, kuvittelin pitkän aikaa että Zakarias on viimeinen. (s. 65)
  
Olen nähnyt Z for Zachariah-leffan (2015), joten tarinan alkuasetelma oli tuttu. Onneksi filmatisoinnin näkemisestä on aikaa ja olin pitkälti unohtanut sen, muistin ainoastaan, että tuntematon mies tulee laaksoon ja ui saastuneessa joessa. Tämä tapahtuu kirjassa hyvin alussa. Tarina pääsi siis yllättämään, etenkin lopun käänteissä. Nyt kiinnostaisi katsoa filmatisointi uudelleen, vaikka IMDb:ssä antamani arvosanan perusteella en ollut adaptaatiosta kovinkaan paljoa pitänyt. 
  
Viikon kestäneen ydinsodan jälkeen harmaassa, pölyisessä maailmassa on jäljellä yksi vihreä laakso. Siellä asuu 15-vuotias Ann, joka hoitaa kanojaan ja lehmiään ja viljelee maata. Hänen koko perheensä ja naapurinsa kuolivat yrittäessään etsiä vastauksia puhelinten hiljenemiseen laakson ulkopuolelta. Vuoden kuluttua kaikki radiotkin ovat hiljentyneet ja Ann jää kokonaan yksin. Kunnes eräänä päivänä hän näkee vieraan, joka on tullut kuolleesta maailmasta.
  
Joku on tulossa -- savu näkyy. Olen nähnyt sitä jo kolmena päivänä -- joka kerran lähempänä. (s. 5)
  
Ann kirjoittaa päiväkirjaa, jotta pysyisi edes suurin piirtein kartalla siitä, mikä päivä tai edes kuukausi on. Muutoinhan päivillä ei olisi merkitystä, mutta on tiedettävä, milloin on kylvettävä vilja ja kasvimaa uutta satokautta varten. Toisaalta Ann haluaisi myös tietää, milloin on 15. heinäkuuta, koska tuolloin hän täyttää kuusitoista. Hän rakastaa kirjoja, ja harmittelee, ettei voi koskaan saada niitä lisää. "Olin antanut mielikuvitukseni lentää -- niin pitkälle että tänne oli -- syntynyt kokonainen kotikirjasto.
  
Ann toimii suurimman osan aikaa kirjasta ikäistään kypsemmin. Hän suree, ettei hänestä koskaan tule mitään: hän ei koskaan muuta pois kotoaan, opiskele opettajaksi tai mene treffeille kenenkään kanssa.  Hän ei koskaan voi toteuttaa unelmaansa, että käyttäisi koko ensimäisen vuoden palkkansa kirjoihin. Mutta eräässä asiassa hän on varsin lapsenomainen, kuten ikäiselleen sopiikin: hän haaveilee laaksoon tulevasta muukalaisesta ja siitä, kuinka tekisi tämän kanssa lapsia. Kun Tohtori L sitten saapuu, Ann on jo suunnittelemassa heidän häitään. 
  
Olen ollut täällä yksin melkein vuoden. Toivonut ja rukoillut, että joku tulisi -- Minä uneksin että se olisi mies, niin että joskus tulevaisuudessa -- laaksossa olisi lapsia. (s. 33)
  
Tämä kirja menee kategoriaan äärimmäiset maailmanloput: eloonjääneistä on todella vähän, heidän on lähes mahdotonta etsiä toisia selviytyjiä tai ottaa heihin yhteyttä, paitsi ihmiset, myös suurin osa eläimistä ja kasveistakin on kuollut ja liki kaikki puhdas maaperä ja elämisen kannalta tärkeä on sijoittunut yhteen laaksoon, sillä lukijalle ei anneta varmutta, että mitään muuta olisi enää olemassa. Tästä huolimatta tarinassa ei ole esimerkiksi Cormac McCarthyn Tiestä tuttua melankoliaa, vaan taustalla on koko ajan toivoa tai ainakin suunnitelmallisuutta tulevaisuuden suhteen.
  
Kirjan lukeminen näin toisena koronakeväänä oli yhtä aikaa ahdistavaa kuin myös terapeuttista ja toivoa valavaa: jos teoksen maailma on näin tuhoutunut, mutta nuori tyttö herää jokaisena aamuna tekemään töitään (vaikka vain estääkseen itseään ajattelemasta kaikkea sitä, mikä hänen elämästään puuttuu ja kuinka synkkä hänen tulevaisuutensa voi olla), kyllä mekin pärjäämme koronan aiheuttamien paineiden ja surullisten tapahtumien kanssa. Viime aikaisten tapahtumien valossa etenkin tässä kohdassa oli jotakin ravisuttelevaa: "Muistan -- isäni usein sanoneen, että suurilla tapahtumilla on monesti vaatimattomat puitteet. Ne tulevat kuin varkain ja ovat jo ohi ennen kuin ne tajuaakaan."
   
Oma pelkoni näytti väistyvän ja minä tunsin itseni rauhalliseksi - melkein kuin olisin ollut vanhempi meistä kahdesta. Tullut vahvemmaksi sitä mukaa kun hän heikkeni. Luulen että juuri siksi lääkärit ja sairaanhoitajat jaksavat tehdä työnsä hirvittävien epidemioiden aikana. (s. 85-86)
  
Kirjan suurin miinus oli sen sisältämien käännös- ja kirjoitusvirheiden runsas määrä. Esimerkiksi kirjan alussa Ann ilmoittaa syntymäpäiväkseen 15. heinäkuuta, mutta myöhemmin hän pohtii, kuinka "ensi vuoden kesäkuussa täyttäisin seitsemäntoista". Tässä on varmasti tapahtunut jokin ajatusvirhe june/july akselilla ilmeisesti kääntäjän osalta, sillä nopean googlaamisen perusteella june 15 on oikein. Myös teitittelyssä on hieman kömpelyyttä: "- Olette jo paljon parempi." kuulostaisi ainakin omaan korvaani mielekkäämmältä muodossa: "- Voitte jo paljon paremmin." Tässä voi toki olla kyseessä jokin käännösajankohdan käytäntökin.
  
Ruokatarvikkeiden säilyvyys on yksi isoimpia osia selviytyjän maailmassa ja tässä kirjassa se tuntui harvinaisen uskotavalta. Ann kyllä harmittelee, ettei hänen äitinsä tee ollut enää aivan tuoretta, mutta se ei sentään eltaantunut vuodessa niin kuin Jean Heglandin teoksessa Suojaan metsän siimekseen. Teelaadusta riippuen se tavara nimittäin pysyy hyvänä jopa vuosikymmeniä. Tätä kirjaa toivoisi luettavan enemmänkin. Teoksen loppupuoleen voi tosin antaa varoituksen, että Annin oman kehon koskemattomuutta loukataan ja tämä voi olla joillekin lukijoille triggeröivää. 
    
Nyt kun traktori oli kunnossa, saatoi katsoa silmästä silmään tosiasiaa, jonka aikaisemmin olin yrittänyt karkottaa mielestäni liian masentavana: kauppa oli pelkkä harhakuva. 
Se näytti varsinkin aluksi sisältävän loputtoman varastot lähes kaikkea mitä tarvitsin. Mutta tosiasiassa tiesin, ettei niin ollut. Säkeittäin vehnäjauhoja, muita jauhoja, maissia, sokeria, suolaa ja laatikoittain ruokasäilykkeitä. Mutta suurin osa tuosta kaikesta ei säilyisi ikuisesti sokeria ja suolaa ehkä lukuunottamatta, vaikka en käyttäisikään itse niitä loppuun. Ne olivat jo vuoden vanhoja; laskin että viidessä vuodessa suurin opsa olisi pilalla (vaikka jotkut säilyketölkit ehkä voisivat pysyä hyvinä kauemmin, en ole siitä varma). (s. 81-82)
  
    
Klassikkohaasteeseen lukemani kirjat:
   
William Golding: Kärpästen herra
L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet
George Orwell: Vuonna 1984
C.S. Lewis: Velho ja leijona
Tove Jansson: Näkymätön lapsi
Arthur C. Clarke: Lapsuuden loppu
Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi
Minna Canth: Papin perhe
Kate Chopin: Herääminen
Octavia E. Butler: Aamunkoitto
Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut
     
Arvosana:
     
Takakannesta:
Jännityskuvitelma suuren atomihävityksen jälkeisestä maailmasta. 16-vuotias eloonjäänyt Ann Burden elää yksinään turvapaikassaan. Tänne saapuu omituisesti käyttäytyvä tohtori Loomis. Voiko Ann luottaa tähän merkilliseen mieheen?
  
Suomentanut: Pirkko Lokka, 208 sivua, WSOY 1978 (2. painos)
  
Alkuperäinen nimi: Z for Zachariah (1975)
     
Teos on luettu myös täällä: Taikalyhty
  
Samankaltaista luettavaa: Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen, Cormac McCarthy: Tie, Brian K. Vaughan: Y: The Last Man

tiistai 19. tammikuuta 2021

Blogistanian kirjallisuuspalkinnot 2020 - Äänestysohjeet

Kirjabloggaajat,  kirjavloggaajat ja kirjagrammaajat (myöhemmin osallistujat) äänestävät vuoden 2020 parhaista kirjoista neljässä eri kategoriassa. Kategoriat ovat:

  • Blogistanian Finlandia

  • Blogistanian Globalia

  • Blogistanian Kuopus

  • Blogistanian Tieto

    

Äänestykseen osallistuvat julkaisevat antamansa äänet käyttämällään alustalla lauantaina  13.2.2021 klo 10.00, tarkemmat äänestysohjeet löytyvät kategoriakuvauksista. Tulokset julkaistaan ääntenlaskijablogeissa sunnuntaina 14.2.2021 klo 10.00.

  

  

Blogistanian Finlandia 2020

  

Blogistanian Finlandia 2020 -palkinto nostaa esille kirjabloggaajien arvostamia kotimaisia kirjoja. Äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia ja runokokoelmia sekä sarjakuvia. Blogistanian Finlandia -äänestys järjestetään kymmenettä kertaa. Finlandian ääntenlaskusta on vastuussa Kirsin Book Club -blogi. 

  

Aiemmin palkitut:

   

2019 - Pajtim Statovci: Bolla (Otava)

2018 - Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)

2017 - Rosa Liksom: Everstinna (Like)

2016 - Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus)

2015 - Laura Lindstedt: Oneiron (Teos)

2014 - Anni Kytömäki: Kultarinta (Gummerus)

2013 - Pauliina Rauhala: Taivaslaulu (Gummerus)

2012 - Aki Ollikainen: Nälkävuosi (Siltala)

2011 - Katja Kettu: Kätilö (WSOY)

   

  

Blogistanian Globalia 2020

   

Blogistanian Globalia 2020 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia käännöskirjoja. Äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alun perin ulkomailla ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Blogistanian Globalia -äänestys järjestetään kymmenettä kertaa. Globalian äänenlaskusta on vastuussa Kirjamies -blogi. 

  

Aiemmin palkitut: 

   

2019 - Margaret Atwood: Testamentit (Otava, suom. Hilkka Pekkanen)

2018 - Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi, suom. Kristiina Rikman)

2017 - Hanya Yanagihara: Pieni elämä (Tammi, suom. Arto Schroderus)

2016 - Sadie Jones: Kotiinpaluu (Otava, suom. Marianna Kurtto)

2015 - John Williams: Stoner (Bazar, suom. Ilkka Rekiaro)

2014 - Kate Atkinson: Elämä elämältä (Schildts & Söderströms, suom. Kaisa Kattelus)

2013 - Haruki Murakami: 1Q84 (Tammi, suom. Aleksi Milonoff)

2012 - Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi (WSOY, suom. Päivi Kivelä)

2011 - Sarah Waters: Vieras kartanossa (Tammi, suom. Helene Bützow)

   

  

Blogistanian Kuopus 2020

   

Blogistanian Kuopus 2020 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia lasten- ja nuortenkirjoja. Äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa kustantajien lasten-, nuorten- ja YA- eli young adult -kirjoiksi määrittelemiä teoksia: romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Myös lasten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa. Blogistanian Kuopus -äänestys järjestetään yhdeksättä kertaa. Kuopuksen äänenlaskusta on vastuussa Yöpöydän kirjat -blogi. 

  

Aiemmin palkitut:

   

2019 - Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY)

2018 - Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava) ja Maria Turtschaninoff: Maresin voima (Tammi, suom. Marja Kyrö)

2017 - Angie Thomas: Viha jonka kylvät (Otava, suom. Kaijamari Sivill)

2016 - Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (Otava)

2015 - Siiri Enoranta: Surunhauras, lasinterävä (WSOY)

2014 - Jenna Kostet: Lautturi (Robustos)

2013 - Aino ja Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta (WSOY)

2012 - Annukka Salama: Käärmeenlumooja (WSOY)

   

   

Blogistanian Tieto 2020

   

Blogistanian Tieto 2020 -palkinto nostaa esille kirjabloggaajien arvostamia tietokirjoja. Äänestys koskee kotimaisia vuonna 2020 julkaistuja tietokirjoja sekä vuonna 2020 suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä tietokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa tietokirjallisuuden lisäksi myös esseekirjallisuutta, elämäkertoja, asiaproosaa, pamfletteja ja erilaisia oppaita. Lasten- ja nuortentietokirjoista äänestetään Blogistanian Kuopus -kategoriassa. Blogistanian Tieto -äänestys järjestetään kahdeksatta kertaa. Tiedon ääntenlaskusta on vastuussa Todella vaiheessa -blogi. 

   

Aiemmin palkitut: 

   

2019 - Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen (Otava, suom. Elina Lustig)

2018 - Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava)

2017 - Koko Hubara: Ruskeat tytöt – tunne-esseitä (Like)

2016 - Mari Manninen: Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (Atena)

2015 - Bea Uusma: Naparetki – Minun rakkaustarinani (Like, suom. Petri Stenman)

2014 - Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth (Otava)

2013 - Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta (Tammi)

  

Äänestysohjeet

  

Äänestyksen edellytys on, että osallistuja on lukenut äänestämänsä teokset ja kirjoittanut niistä arvion blogissaan, Instagram-tilillään tai kuvannut niistä videon kanavallaan. Osallistuja voi äänestää yhdessä tai useammassa kategoriassa. Jokaisessa kategoriassa voi äänestää kolmea eri kirjaa siten, että paras kirja saa kolme (3) pistettä, toiseksi paras kirja kaksi (2) pistettä ja kolmanneksi paras kirja yhden (1) pisteen. Ääntenlaskennan vuoksi on tärkeää, että pisteet merkitään teoskohtaisesti. Pelkkä listaus yhdestä kolmeen ei riitä, koska listan paremmuusjärjestyksen voi tulkita olevan nouseva tai laskeva.

  

Mikäli osallistuja haluaa asettaa ehdolle vain kaksi kirjaa, menee pisteytys seuraavasti: parempi kirja saa kolme (3) pistettä, seuraava kirja kaksi (2) pistettä. Jos osallistuja asettaa ehdolle vain yhden kirjan, saa se kolme (3) pistettä.

  

Osallistuja julkaisee blogissaan, Instagram-tilillään tai kanavallaan 13.2.2021 klo 10.00 Suomen aikaa (GMT +2) postauksen, jossa on listattu äänestetyt kirjat ja niiden saamat pistemäärät. Blogeissa ja videoalustoilla osallistuvien on linkattava pisteitä saavat kirjat niistä aiemmin julkaistuihin postauksiin. Instagramissa osallistujat tägäävät äänestyksessä mukana olevien kirjojen ennen äänestyspäivää julkaistut arvostelupostaukset aihetunnisteella #blogistanianäänestys2020. Samaan äänestysjulkaisuun voi koostaa kaikissa kategorioissa annetut pisteet tai kunkin kategorian pisteistä voi julkaista erilliset juttunsa. Tärkeintä on, että kaikki annetut pisteet julkaistaan 13.2.2021 klo 10.00.

  

Osallistujat linkittävät pisteet sisältävät postaukset tai -videot kunkin äänestettävän kategorian ääntenlaskijablogin ääntenkeräyspostauksen kommenttikenttään. Keräyspostaukset julkaistaan jo viikkoa ennen itse äänestystä (6.2.2021). Halutessaan osallistuja voi ajastaa juttunsa julkaisun. Etukäteen ajastetusta äänestyspostauksesta tai -videosta voi ilmoittaa ääntenlaskijablogin keräyspostauksen kommenttikentässä etukäteen. Ajastaminen riippuu käytetyn julkaisualustan asetuksista. Jos käyttämäsi alusta ei mahdollista ajastetun postauksen linkin kopioimista ja jakamista, voit ilmoittautua mukaan linkkaamalla blogisi tai vlogisi pääsivun tai Instagram-profiilisi. Myöhästyneitä pisteitä ei huomioida eikä pisteitä saa julkaista etukäteen.

  

Äänestyksen voittaja

  

Äänestyksen voittaja on teos, joka saa eniten pisteitä. Mikäli kaksi tai useampi kirja on kärjessä samoilla pisteillä, ratkaistaan voittaja vertaamalla kirjojen saamia sijoituksia. Tasatilanteessa voittaa siis kirja, jolla on eniten kolmen pisteen sijoituksia. Tarvittaessa verrataan myös kahden pisteen sijoituksia. Jos voittaja ei tälläkään keinolla ratkea, palkinto jaetaan saman pistemäärän saaneiden kesken.

  

Järjestelyt

  

Blogistanian kirjallisuuspalkintoja organisoivat kotimaiset kirjabloggaajat. Äänestys on epäkaupallinen ja järjestetään vapaaehtoisvoimin. Kirjallisuuspalkinnon voittajille myönnetään tunnustuksena kunniakirja.

  

Palkinnon järjestely- ja tiedotustoiminnasta tai ensi vuoden ääntenlaskuvastuusta kiinnostuneet voivat ilmaista osallistumishalukkuutensa lähettämällä viestin Facebookin Kotimaiset kirjablogit -ryhmän postilaatikkoon. Ääntenlaskijoiden tulee nykymuotoisten järjestelyjen vuoksi olla bloggaajia, mutta tiedottamiseen ja muuhun toimintaan otetaan mielellään mukaan kaikki halukkaat käytetystä alustasta riippumatta. 


torstai 7. tammikuuta 2021

Joulukuun luetut ja vuosikooste 2020

   
Tämän postauksen kirjoittamiseen kului aivan liikaa aikaa siihen nähden, mitä se sisältää, kiitos Bloggerin päivittyneen editorin, joka kaatuu Chromessa joka ikinen kerta, kun linkitän jotain tai copy/pastetan tekstin osia eri paikkoihin (tässä isoin syy siihen, miksi bloggasin viime vuonna vähemmän kuin aiemmin ja miksi bloggaamattomat kirjat keikkuvat työpöytäni nurkalla pelottavan korkeana pinona), joten jouduin käyttämään linkityksiin Firefoxia, jossa Bloggerilla on sitten taas ihan omat ongelmansa. Lisäksi hiireni rulla päätti ottaa lopputilin... RIP
  
Harvoin on vuoden vaihtumisesta iloittu niin paljoa kuin nyt, kun vuosi 2020 on takana. Samat ongelmat pandemian kanssa toki jatkuvat vielä niin kauan kunnes kaikki on rokotettu (talouden elpymisestä yms. puhumattakaan), mutta valoa on jo nähtävissä tunnelin päässä - ainakin toive päivänvalon lisääntymisestä, kun menemme taas kohti kesää. Sitä ennen on nautittava lumesta ja kylmimmäksi povatusta talvesta kymmeneen vuoteen! 
  
Ja ennen kaikkea koota joulukuun ja koko vuoden 2020 kirjalliset kuulumiset. Joulukuussa luin kymmenen kirjaa (2316 sivua). Parhaita lukuhetkiä tarjoilivat Monstress-sarjakuva, Myrskynvartijan saari, Domowik ja Yöjuna
  • Karin Erlandsson & Peter Bergting: Yöjuna
  • Hilkka Liitsola: Kajonsaari
  • Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari
  • Hannele Lampela: Talventaian tarinoita - Lumikuningattaren lumous
  • Vuokko Hurme: Tiukun salaisuus
  • Ilkka Auer: Domowik
  • Kore Yamazaki: Velhon morsian 12
  • Kirste Paltto: Luohtojärven merkillinen maailma
  • Marjorie Liu & Sana Takeda: Monstress vol. 2 - The Blood & Monstress vol. 3 - Haven
  
Kirjavuosi 2020 oli vallitsevasta maailmantilaasteestakin johtuen erityinen. Luin yhteensä 153 kirjaa, joista peräti kuudelle annoin täydet 5/5. Edellisen kerran olen antanut kirjalle saman arvosanan 2018, kun luin Holly Bournen Mitä tytön täytyy tehdä? Ehkä upposin tavallistakin syvemmin kirjojen tarjoamaan eskapismiin tai sitten luin vain poikkeuksellisen hyviä kirjoja. Tein jossain vaiheessa vuotta havainnon, että olen lukenut todella paljon ja hyvää suomalaista kirjallisuutta, etenkin lastenosastolta.
 
Osallistuin lukuisiin lukuhaasteisiin, kuten kirjabloggaajien klassikkohaasteen kierroksille 10 (Octavia E. Butler: Aamunkoitto) ja 11 (Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut) sekä Klassikkokesä -haasteeseen Instagramissa. Osallistuin myös kahteen sarjakuvahaasteeseen (Kesän 2020 sarjishaaste ja #sarjakuvasyksy2020), jotka nostivat luettujen kokonaismäärää, kun luin sarjakuvia haasteiden ulkopuolellakin - kaikki yhteenlaskettuna huimat 42 teosta.
  
Tähän mennessä parhaiten sujuneen Helmet -lukuhaasteen kooste löytyy täältä (sain haasteesta merkittyä 46/50 kohtaa luetuiksi). Lisäksi vuoteen mahtui Joka päivä on naistenpäivä -haaste, dekkariviikko, naistenviikko, YA-lukuhaaste, kirjabloggaajien joulukalenteri (joka on kyllä ehkä enemmin tempaus kuin haaste) ja Popsugar reading challenge, jota suoritin siskojeni kanssa. Lukumaratoneja kertyi viisi. 
  
Vedin vuosittain toistuvat Minna Canth -lukuhaasteen, Pride -lukuhaasteen (joka oli tänä vuonna vielä tärkeämpi, koska kulkueita ei järjestetty. Tein haasteen tiimoilta yhteistyötä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa vinkkaamalla sateenkaarevaa luettavaa Zoomissa, Kallion kirjastossa järjestettiin kirjanäyttely top 20 LGBTQ+ lemppareistani ja myös lähikirjastosta täällä Oulussa bongasin sateenkaarikirjahyllyn, missä mainostettiin haastettani) ja Halloween-lukuhaasteen. Scifi-lukuhaasteeni päättyi ja pidin muutaman kuukauden taukoa ennen kuin julistin uuden vuoden mittaisen lukuhaasteeni eli Kirja, jota en halunnut lukea (päättyy elokuun 2021 lopussa).
  
Lukupiiri joutui pandemian takia tauolle, kunnes syksyllä elvytin sen virtuaalimuodossa Discord-ryhmänä. Luin siis vuoden aikana vain viisi lukupiirikirjaa (keväällä Rainbow Rowellin Eleanor & Park ja Judith Kerrin Kun Hitler varasti vaaleanpunaisen kanin, syksyllä Maja Lunden Sininen, Laura Ingalls Wilderin Pieni talo suuressa metsässä ja Colin Greenlandin Harmin tiellä, joka tosin minulla on vielä vähän kesken). Äänestin myös Blogistanian kirjallisuuspankintoehdokkaita ja toimin Blogistanian Kuopuksen ääntenlaskijana. Palkintojenjakoa ei viime vuonna sattuneesta syystä tehty.
  
Kuten viimeksikin, "virallisen" Top nine -listan sijaan valitsin tänäkin vuonna omat yhdeksän suosikkiani kirjakuvista, joita vuoden aikana julkaisin Instagram tililläni. 
  
  

Vuoden parhaat kirjat 

  1. Marja Aho: Puunhalaaja
  2. Vuokko Hurme: Kiepaus
  3. Kim Liggett: Armonvuosi
  4. Hilkka Liitsola: Kajo, kuunvalo ja kolmikolkka
  5. Mikki Lish & Kelly Ngai: Taikuuden talo
  6. Anniina Mikama: Tinasotamiehet
  7. Beth O'Leary: Kimppakämppä
  8. Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan
  9. Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
  10. Ruta Sepetys: Harmaata valoa
  11. Neal Shusterman: Scythe
  12. Jen Wang: The Prince and the Dressmaker
  

Suomikumma -haaste 2020

  1. Kirjassa esiintyy kissa - Jemina Kuisma: Terra Antiqua
  2. Kirjan henkilöillä on erikoisia kykyjä tai voimia - Maria Turtschaninoff: Maresi
  3. Kirja on luokiteltu fantasiaksi - Aila Meriluoto: Vihreä tukka
  4. Kirja on novellikokoelma - Magdalena Hai: Haiseva käsi
  5. Kirjassa joku kuolee - Salla Simukka: Lukitut
  6. Kirja kirjailijalta, jota fanitat - Anniina Mikama: Tinasotamiehet
  7. Kirjassa ollaan avaruudessa - Taru Kumara-Moisio: Ihmisversoja 
  8. Kirjassa sukulaisuus tai vanhemmuus ovat tärkeitä - Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain
  9. Kirja on dystopia - Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan
  10. Kirjassa on homo-, lesbo-, bi- ja/tai panseksuaalisuusteemoja - Joona Koiranen (toim.): Äänellä jonka kuulet - Spekulatiivisia novelleja sukupuolen moninaisuudesta 
  11. Kirja on luokiteltu lasten- tai nuortenkirjaksi - Vuokko Hurme: Kiepaus
  12. Kirjassa on ihmissusia - Ilkka Auer: Domowik
  13. Kirjassa käsitellään suomalaista kansanperinnettä - Sami Makkonen: Kalevala - Sampo
  14. Kirja on osa jotain sarjaa - Sari Luhtanen: Isadella - Sydän murskana
  15. Kirjassa ollaan aavikolla
  16. Kirjassa on seksikohtaus tai useampia - Susanna Hynynen & Dess terentjeva: Neonkaupunki
  17. Kirja sijoittuu Nyky-Suomeen - Hannele Lampela: Lumikuningattaren lumous
  18. Kirja on vaihtoehtohistoriallinen - Briitta hepo-Oja: Suomea lohikäärmeille
  19. Kirjassa kuvataan tiedettä ja tutkimusta - Anniina Mikama: Huijarin oppipoika
  20. Kirja kuvaa ilmastonmuutosta - Piia Leino: Yliaika 
  21. Kirjassa ollaan metsässä - Vuokko Hurme: Kaipaus
  22. Kirjan on julkaissut pienkustantamo - Liliana Lento: Koivu ja pihlaja
  23. Kirjassa käsitellään sukupuolirooleja - Anne-Maija Aalto: Korento
  24. Kirjassa on yliluonnollista kauhua - Hertta Vierula: Kuollut tyttö ja muita tarinoita Maatuvanlaaksosta
  25. Kirjassa eläimillä on tärkeä rooli - J.S. Meresmaa: Dodo
  26. Kirjassa on rakkaustarina - Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut

Ei-valkoisten ja ei-miesten kirjoittamat kirjat -haasteen kooste

  
Luin haasteeseen sopivia teoksia peräti 17. Suurin osa on sarjakuvia, mutta joukkoon mahtui myös kuvakirja, lasten- ja nuorten romaaneja, novellikokoelma, uutuuksia ja klassikoita, suomeksi ja englanniksi. Parhaita lukemiani olivat Monstress-sarjakuva, Harmaata valoa, The Prince and the Dressmaker, Persepolis 1 ja Taikuuden talo
  
Tulkitsin haastetta niin, että rodustetuksi voivat tulla myös esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyneet kirjailijat, joilla on yksi tai useampi aasialainen vanhempi. Rodullistamisessa kun on kyse siitä, kuinka joku tulkitsee ihmisen ulkonäköä, eli aasialaisia piirteitä omaavat ihmiset ovat mitä luultavimmin, harmillisesti kohdanneet rasismia jossain määrin ulkonäkönsä takia. Mukana on myös niin juutalaisia, saamelainen, israelilainen, iranilainen kuin trans- ja muunsukupuolinenkin kirjailija, sillä haasteeseen sopivat hyvin monenlaiset ihmisryhmät.
  

  

Kauneimmat kannet 2020

  • Anne-Maija Aalto: Korento
  • Marja Aho: Puunhalaaja
  • Leigh Bardugo: Saarto ja myrsky
  • Karin Erlandsson & Peter Bergting: Yöjuna
  • Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki
  • Anniina Mikama: Huijarin oppipoika
  • Margaret Rogerson: Kirjojen tytär
  • Brian Selznick: Wonderstruck
  • Ruta Sepetys: Harmaata valoa
   

Tilastoja vuoden 2020 luetuista:

  • Luin 62 suomalaista, 73 käännettyä ja 20 englanniksi kirjoitettua teosta
  • Klassikoita luin 12, vuonna 2020 ilmestyneitä 70 joista arvostelukappaleena olin pyytänyt tai saanut 38 teosta
  • Kirjastosta lainasin 110 teosta ja omasta hyllystä luin 7 kirjaa, tosin näistä vain neljä oli hyllynlämmittäjiä
  • Vanhimmat teokset olivat Minna Canthin novelli Hanna (1886), Aili Somersalon lastenkirjaklassikko Mestaritontun seikkailut (1919) ja Tove jansson muumikirja Taikurin hattu (1948)
  • Teoksista 59 oli suunnattu lapsille ja 39 oli nuortenkirjoja tai YA:ta
  • Fantasiaksi luokittelin oli 26 kirjaa ja 23 oli scifiä tai dystopiaa (sarjakuvista en näitä laskenut), dekkareita luin kaksi ja kauhua peräti 9, suurimman osan halloweenina, novelleja tai novellikokoelmiakin kertyi 4, säeromaaneja luin yhden ja sarjakuvia 42
  • Top kotimaiset kustantamot olivat WSOY (18 teosta), Otava (15 teosta), Tammi (11 teosta), Punainen Jättiläinen (7 teosta), Karisto (7 teosta) ja S&S (6 teosta), mikä kattaa jo melkein puolet vuoden luetuista. Luin kaksi tai useamman kirjan myös seuraavilta kustantamoilta: Arktinen Banaani, Atrain & Nord, Aula & Co, Aurinko kustannus, Bazar, Egmont, Gummerus, Jalava, Kumma kustannus, Lasten Keskus, Like, Myllylahti, Mäkelä, Nemo, Sangatsu Manga, Sitruuna ja Teos. Lisäksi luin yhden kirjan 21 muulta kotimaiselta entiseltä tai nykyiseltä kustantamolta. 
  • Luin kaksi tai useamman kirjan 19 kirjailijalta, joista suomalaisia oli 9. Sarjakuvapuolelta luin 6 teosta Nagabelta, 4 Yukito Kishirolta ja 3 Marjorie Liulta. Kirjoista eniten luin Vuokko Hurmeen tuotantoa 4 teoksen verran ja Magdalena Hailta 3. 
  • Arvostelin yhden teoksen Nörttitytöille (Kassandra Montag: Tulvan jälkeen), neljä Tähtivaeltajaan (Anne-Maija Aalto: Korento, Magdalena Hai: Kuolleiden kirja, Susanna Hynynen & Dess Terentjeva: Neonkaupunki, Liliana Lento: Koivu ja pihlaja) ja yhden Risingshadowlle (Karen Thompson Walker: Ihmeiden aika)
    

   

Luetut #hyllynlämmittäjä -haasteen teokset

  • Julie Murphy: Dumplin
  • Rainbow Rowell: Eleanor & Park
  • Mats Strandberg & Sara B. Elfgren: Piiri
  • Maria Turtschaninoff: Maresi
   

Kirjahyllyn aarteet 2 -haasteen kooste:

  • Colin Greenland: Harmin tiellä - Tämän luin lukupiirissä. Kirja jää omaan hyllyyn, mutta ei siksi, että lukukokemus olisi ollut niin hyvä, vaan muistoksi tästä vuodesta. Ostin sen nimittäin kirpparilta keväällä juuri ennen kuin meni koronan takia kiinni. 
  • Aila Meriluoto: Vihreä tukka - Tämänkin olen ostanut kirpparilta, mutta Helsingistä, kun Hel-YA järjestettiin toista kertaa. Kirja etsii uutta kotia.
  • Julie Murphy: Dumplin - Tämän ostin Helsingin kirjamessuilta, kahden euron osastolta 2019. Kirja ei jää omaan hyllyyn. 
  • Rainbow Rowell: Eleanor & Park - Samaan aikaan kuin löysin Dumplinin ostin tämänkin. Ei saa pysyvää paikkaa hyllystä.
  • Mats Strandberg & Sara B. Elfgren: Piiri - Ja vuoden 2017 Kirjamessujen 2€ laareilta tämäkin. Ei ole tämäkään jäämässä hyllyyn. 
  • Maria Turtschaninoff: Maresi - Tämän ostin kirpparilta 2019 Helsingin kirjamessujen aikaan, mutta en Messukeskukselta vaan Fidasta. Tämä on siirtynyt jo seuraavalle lukijalle. 
  • Laura Ingalls Wilder: Pieni talo suuressa metsässä - Tämäkin on kirppariostos, jonka tein kaksi vuotta sitten uudenvuoden vaihteessa käydessäni vierailemassa Kuopiossa äitini ja siskoni perheen luona. Tämä jää omaan hyllyyn muiden tyttökirjaklssikoiden kanssa. 
     

Tammikuun lukupino


Vuoden ekassa lukupinossa on joukko viime vuoden lukupinoista lukematta jääneitä ja mm. klassikkohaasteen teos.
  • Max Brallier & Douglas Holgate: Maailman viimeiset tyypit - Kosminen kauhu
  • Ørjan Nordhus Karlsson: Peilin takana
  • Robert C. O'Brien: Tohtori L - Vieras kuolleesta maailmasta
  • Chris Rylander: Gregin kohtalo
  • Christal Snow: Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku
  • Thomas taylor: Gargantis
  • Ilona Tomi: Muuria ei ole
  • Evie Wyld: Me olemme susia