Sivut

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Marraskuun luetut ja Scifi-lukuhaasteen puoliväliraportti

  
Niin se vain vuosi on matkalla kohti loppuaan ja kalentereista käännetään esille viimeinen sivu, vain 31 päivää uuteen vuosikymmeneen. Kirjabloggaajien joulukalenteri tulee taas ja ensimmäinen luukku avataan Oksan hyllyltä -blogissa. 
  
Marraskuun aikana listasin kevään uutuuksia ja poimin niistä 10 eniten odottamaani, kirjoitin raportin Helsingin kirjamessuilta ja pohdin englanniksi lukemista. Sain Tuuma-kustannukselta Mitä luen -lukupäiväkirjan, jota olen nyt täytellyt vähän ja voin esitellä sen joulukuun aikana (aika hauska idea vaikka joululahjaksi paljon lukevalle ystävälle tai sukulaiselle, jos ei ole aivan varma minkä kirjan tälle hankkisi). 
  
Kirjallisuuden Finlandia-palkinnotkin jaettiin, onnea voittajille! Pääsarjassa voiton vei Pajtim Statovcin Bolla, lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian sai Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli (ainoa kaikista ehdokkaista, jonka olin lukenut) ja tietokirjallisuuden Finlandian sai Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän Metsä meidän jälkeemme. Kyseisen tietokirjan lainasin kesällä, mutta palautin nopean selaamisen jälkeen, sillä kirjalla oli todella pitkä varausjono. ja halusin antaa sen seuraavalle lukijalle. Se näytti kuitenkin oikein hyvältä, eli täytyy lukea paremman ajan kanssa.
  
Osallistuin marraskuun perinteiseen lukuhaasteeseen, jonka aikana luettiin vähintään 30 sivua päivässä. Luin 12 teosta, yhteensä 2320 sivua, eli keskimäärin ~77 sivua päivässä. Parhaat hetket tarjosivat Harry Potter ja liekehtivä pikari, josta löysin yhä yli kymmenen lukukerran jälkeenkin uusia puolia, Kuiskaajien kaupunki, josta tuli koko Kepler62-sarjan suosikkini sekä ihastuttavat lastenkirjahahmot Kati-e ja Mortina omissa sarjoissaan. Suurin pettymys puolestaan oli Kaltaiseni koneet: kuinka niin kiinnostavasta aiheesta voi kirjoittaa niin tylsän jaarittelun?
  
Näin lukemiseni jakaantui haasteen aikana:
  
1.10. Yukito Kishiro: Gunnm 3 - Teurastajaenkeli
1.-3.10. Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Kepler62 - Uusi maailma: Kuiskaajien kaupunki
3.-4.10. Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa
5.10. Kirsti Kuronen: Merikki
6.-9.10. Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä (postaus tulossa)
10.-13.10. toim. Mia Myllymäki & Anu Korpinen: Metsän kronikka (postaus tulossa)
14.10. Barbara Cantini: Mortina - Kuoliaaksinaurattava juttu ja Tomi Rantala: Metsäläiset
15.-22.10. Ian McEwan: Kaltaiseni koneet (postaus tulossa)
19.10.  Riina ja Sami Kaarla: Pet Agents 2 - Varkaan jäljillä
22.-29.10. J.K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter ja liekehtivä pikari (postaus tulossa)
29.-30.10. JP Ahonen: Villimpi Pohjola 6: Irtiottoja  
     
   
Scifi-lukuhaasteen puolivälikatsaus

Kesäkuussa aloittamani scifilukuhaaste on tullut puoliväliinsä. Tavoitteenani oli, että lukisin haasteen aikana ainakin 12 scifiteosta eli yhden kuukaudessa, ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että olen lukenut kuusi romaania, kuusi lasten- ja nuortenkirjaa sekä viisi sarjakuvaa. Luin myös neljä kirjaa, joista en ole aivan varma, ovatko laskettavissa scifiksi. Niiden kohdalla kysynkin teiltä, määrittelisittekö te listan lopusta löytyvät kirjat scifiksi?

Parhaat scifi-kokemukset ovat tähän mennessä tarjonneet Rotukarja (dystooppinen, ajatuksia herättelevä maailma, tähän mennessä koko vuoden vaikuttavin lukemani), Yön ja päivän välissä (kaikkea muuta kuin ennalta-arvattava, mielenkiintoinen päähenkilö). A Million World With You (multiversumiseikkailua parhaimmillaan) ja Kuiskaajien kaupunki (tasokasta scifiä nuoremmille lukijoille), 
   
Kuinka teidän scifi-lukuhaasteenne ovat sujuneet? Millaisia lukusunnitelmia ja tavoitteita teillä on seuraavan puolen vuoden varalle? 
   
  • Agustina Bazterrica: Rotukarja
  • Gerry B. Ilvesheimo: Ilmestyskirja
  • Ian McEwan: Kaltaiseni koneet
  • Sylvain Neuvel: Ei enempää kuin ihminen
  • Ørjan Nordhus Karlsson: Yön ja päivän välissä
  • Nora Roberts: Toinen koitos
   
   
Lasten- ja nuortenkirjat:
   
   
Scifisarjakuvaa:
  • Yukito Kishiro: Gunnm 1) Ruostunut enkeli, 2) Rautaneito, 3) Teurastajaenkeli
  • Masamune Shirow: Appleseed 1 - The Promethean Challenge
  • Brian K. Vaughan & Cliff Chiang: Paper Girls Volume 4
   
   
Ovatko scifiä?:
   
Joulukuun lukupino

Kuvassa olevien lisäksi lukupinossa on pari vuoden aikana kesken jäänyt kirja sekä muutamia aikaisempien kuukausien lukupinojen lukemattomia, eli valinnan varaa riittää. 
   
  • Toni Adeyemi: Veren ja luun lapset
  • Leigh Bardugo: Varjo ja riipus
  • Matt Haig: Joulupukki ja minä
  • Tatu Kokko: Kävelevien patsaiden kaupunki
  • Jemina Kuisma: Terra Antiqua
  • Nonna Wasiljeff: Tomupoika
 

2 kommenttia:

  1. Minulla on scifi-haaste käynnistynyt vähän vaisummin (2 luettua), mutta keväällä onneksi ehtii vielä lukea tähän. Luin tuosta Wariksen Konetrilogiasta juuri 2. osan, ja vaikka se oli minulle iso pettymys, varmaankin myös päätösosa tulee luettua. Nora Robertsin sarjaa koetin kuunnella äänikirjana, mutta ei se ollut minun juttuni, jätin kesken. Kepler-sarjan uusimmat osat laitan kyllä nyt lukulistalle! Minulla on jäänyt sarjan luku siihen ns. ekaan settiin, vaikka tykkäsin sarjasta sen lievästä epätasaisuudesta huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Konetrilogian lukeminen oli kyllä mielenkiintoinen kokemus. Eka osa antoi odottaa aika erilaista tarinaa kuin millainen sitten kokonaisuus olikaan. Kolmas osa on ehdottomasti sarjan paras, toinen oli vähän liian haahuileva, en saanut kiinni Sazin hahmosta, eikä kirjasta jäänyt paljoa muuta mieleen kuin hiekka.

      Robertsin kirjan haastavuutta kuuntelukokemuksena en yhtää epäile, oli välillä ihan luetussakin muodossa vaikea pysyä perässä. Toinen osa on parempi, se menee puhtaammin fantasiaan, ekassa taikavoimat/taruolennot olivat hieman hämmentävä elementti maailmanlopun keskellä. Kannet ovat niissä kyllä olleet upeita.

      Keplerin epätasaisuus jatkuu ja suorastaan korostuu edelleen. Parvela on vaan niin paljon parempi kirjailia kuin Sortland - näiden perusteella (en ole nimittäin Parvelaltakan mitään lukenut aikaisemmin). Jälkimmäinen kun sortuu liikaan filosofointiin ja väkivaltaan, Parvela rakentaa eheää maailmaa ja täyteläisiä hahmoja. Kannattaa kyllä jatkaa toisen tuotantokauden pariin, sillä kolmas osa, Kuiskaajien kaupunki on nyt suosikkini koko sarjasta.

      Poista