Sivut

perjantai 18. tammikuuta 2019

Alexandra Bracken: The Darkest Minds (The Darkest Minds #1)

"The government was never scared of the kids who might die, 
or the empty spaces they would leave behind.
   
   They were afraid of us - the ones who lived."
  
     
Soundtrackini kirjalle: Unsecret Ft. Ruelle: Revolution, The Phantoms: Dark Days, C21 FX: Blood Red RosesTake Me Home, Country Roads, Cliff Lin: This is War, Ruelle: Live Like Legends
  
Tämä postaus Alexandra Brackenin YA-teoksesta The Darkest Minds on jäänyt lojumaan luonnoksiin. Luin kirjan jo kesäkuussa ja se on yksi vuoden 2018 aikana lukemieni kärkijoukkoa. Niinpä ajattelin kirjoittaa tästä jotain blogiin vielä näinkin pitkän ajan kuluttua. Tein teoksen luettuani 12 A4-ruutupaperillista muistiinpanoja, molemmilta puolilta kirjoitettuna, eli se herätti paljon ajatuksia ja talletin arkistooni useita hienoja lainauksia. Hämmentävää, ettei tätä ole vielä suomennettu!
 
The darkest minds tend to hide behind the most unlikely faces. (s. 456)

Miksi en julkaissut tätä postausta aikaisemmin? Koska olin ajatellut käydä katsomassa sen pohjalta tehdyn elokuvan elokuussa. Katsoin trailerin ainakin kymmeneen kertaan ja sain siitä joka kerta kylmiä väreitä musiikin, leikkauksen, näyttelijävalintojen (Amandla Stenberg) ja lupaavan näköisen tarinankerronnan ansioista - kirjaankin itseasiassa tartuin trailerin perusteella. Pääsin sitten yllättäen kuukaudeksi kesätöihin ja leffaan meno siirtyi syyskuulle. Siinä vaiheessa olin kuitenkin kuullut niin negatiivisia palautteita filmatisoinnista, että ajattelin jäädä odottamaa Netflix tai DVD-versiota.
    
If you can hear this, you're one of us. if you're one of us, you can find us. (s. 265)
    
   
Five years feels like a lifetime when one day bleeds into the next, and your world doesn't stretch any farther than the gray electric fence surrounding two miles of shoddy buildings and mud. (s. 26)
   
Teoksen päähenkilö on 16-vuotias Ruby. Hän asuu muutaman muun nuoren kanssa samassa mökissä leirillä, jonka tarkoituksena ei ole pitää hauskaa, kaukana siitä. Rubylla on erikoiskykyjä, jonka takia hänet ja kaikki muut alaikäiset nähdään vaarallisina. Suurin osa Yhdysvaltojen alle 14-vuotiasta on sairastunut ja kuollut outoon tautiin. Jäljelle jääneet ovat muuttuneet ja saaneet noita outoja kykyjä. Hallitus on kerännyt lapset ja nuoret, joskus jopa ilman vanhempien suostumusta, tarkasti vartioiduille alueille, jotka aseenkantajien punaisia hihamerkkejä myöten tuovat mieleen keskitysleirit, ja missä päivät täytetään melko tarpeettomilla ja toisteisilla askareilla.

It wasn't like they had us doing important work, or that we had deadlines to meet. Every task we were assigned was just glorified busywork to keep our hands moving, our bodies occupied, and our minds dead with boredom. (s. 28)
 
Nuoret on luokiteltu kykyjen mukaan eri vaarallisuusasteisiin. Rubyn kyky olisi oikeasti kaikkein vaarallisimmassa kategoriassa, mutta hän onnistuu testauksessa muuttamaan tuloksiaan ja päätyy matalimman vaarallisuuden tasolle vihreäksi. Vihreät on suurin ryhmä, siihen kuuluvilla on matemaattista älykkyyttä ja hyvä muisti, sinisten erikoiskyky on telekinesia, keltaiset pystyvät hallitsemaan sähköä, oranssit (kuten Ruby) pystyvät lukemaan, manipuloimaan ja poistamaan muistoja ja punaiset ovat pyrokineetikkoja.

Abilities. Powers that defied explanation, mental talents so freakish, doctors and scientists reclassified our entire generation as Psi. We were no longer human. Our brains broke that mold. (s. 42)
      
Ruby on ollut leirillä viisi vuotta. Myöhemmin tulleet kertovat huhuista, joiden mukaan olisi olemassa hallitusta vastustava ryhmä, joka haluaa lakkauttaa leirit. Yksi tällaiseen ryhmään kuuluva soluttautuja auttaa Rubyn pakoon. Tästä käynnistyy monipolvinen seikkailu halki monella tapaa muuttuneen Pohjois-Amerikan. Hän tapaa matkalla ryhmän nuoria, joilla on kykyjä. He kertovat Rubylle etsivänsä paikkaa, jossa leireiltä paenneita nuoria elää vapaana.

The earliest kids they had brought in, the first guinea pigs, had been subjected to a whole array of electroshocks and brain-chop-shop terrors. -- The scientists were looking for ways to strip the kids' abilities - "rehabilitate" them - but they had mostly just stripped their will to live. (s. 50)
 
Ensimmäinen osa sarjasta pohjustaa hienosti maailman tilan ja esittelee joukon keskeisiä hahmoja. Loppu on kyllä yksi odottamattomimmista pitkiin aikoihin. Joskin yhdessä kotimaisessa teoksessa on pitkälti vastaava. Suosittelen lämpimästi lukemaan! Muita osia ei harmillisesti oltu hankittu kirjastolle, mutta haluan ehdottomasti josasin vaiheessa jatkaa tämän dystopian parissa, joka ostamalla seuraavan kirjan itselle tai kaukolainaamalla sen. Jatko-osat ovat Never Fade, In The Afterlight ja The Darkest Legacy, joka ilmestyi viime vuonna.

The fat drops were falling too fast for the windshield wipers to keep us up with them, making it look as though we were headed straight into an impressionist's vision of West Virginia. Silver skies were above and a black road was below - and somewhere in between, the luminescent glow of the trees with their new spring coats. (s. 109)

Minusta on erikoista niin tämän teoksen maailmassa kuin vaikkapa Sally Greenin Puoliksi pahassa, että nuorta, jollain tapaa poikkeavaa päähenkilöä pelätään niin paljon, että tätä rankaistaan olemassaolostaan pitämällä tätä vangittuna - aivan kuin tuon oletetun "pahuuden" voisi huonolla kohtelulla saada tästä pois. Ja sitten kummastellaan, kuinka tällaiset hahmot nousevat vangitsijoitaan vastaan. Eikö psi-kykyjä omaavista lapsista olisi voinut vaikkapa kouluttaa uuden sukupolven ammattilaisia: koodaajia, sähköasentajia, psykiatreja jne.?

White husks of former homes and vehicles. Several of the larger, more permanent trailers had entire walls ripped or charred away, revealing kitchens and living rooms with their insides still intact, if not waterlogged and infested with animals and slowly rotting leaves from the trees, it was like a mass grave of past lives. (s. 138)

  
Arvosana:
   
Takakannesta:
When Ruby woke up on her tenth birthday, something about her had changed. Something frightening enough to make her parents lock her in the garage and call the police. Something that got her sent to Thurmond, a brutal government “rehabilitation camp.” She might have survived the mysterious disease that had killed most of America’s children, but she and the others emerged with something far worse: frightening abilities they could not control.
  
Now sixteen, Ruby is one of the dangerous ones. When the truth comes out, Ruby barely escapes Thurmond with her life. She is on the run, desperate to find the only safe haven left for kids like her—East River. She joins a group of kids who have escaped their own camp. Liam, their brave leader, is falling hard for Ruby. But no matter how much she aches for him, Ruby can’t risk getting close. Not after what happened to her parents. When they arrive at East River, nothing is as it seems, least of all its mysterious leader. But there are other forces at work, people who will stop at nothing to use Ruby in their fight against the government. Ruby will be faced with a terrible choice, one that may mean giving up her only chance at having a life worth living.
   
488 s. Hyperion 2013 (1. painos 2012)
   
Kirja luettu myös täällä: Kirjaneidon tornihuone  
  
Samankaltaista luettavaa: Ally Condie: Rajalla, Rick Yancey: 5. aalto, Veronica Rossi: Paljaan taivaan alla, M.R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö, Veronica Roth: Outolintu, Chris Weitz: The Young World - Kaaoksen päivät, Suzanne Collins: Nälkäpeli

4 kommenttia:

  1. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin olisi mennyt ohitse, jos ei olisi tullut elokuvana. Vaikka filmatisointi ei olisikaan maailman paras, niin ainakin se nostaa alkuperäisenkin teoksen puheenaiheeksi.

      Poista
  2. Tää kirja vaikuttaa juuri sellaiselta mistä voisin tykätä! Harmi vaan ettei lähikirjastosta englanninkielisiä teoksi kovin paljon löydy, joten taitaa mennä ostoskoriin jossain kohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa myös hyödyntää kaikolainausmahdollisuutta, niin ei tarvitse ostaa hyllyyn viemään tilaa, jos ei ole ihan must have -kirja (yleensä meillä lukevilla ihmisillä kun hyllymetrit on aika kortilla). Tämä oli kyllä tosi hyvä lukukokemus.

      Poista