Sivut

lauantai 26. maaliskuuta 2022

Eläintensuojelua ja hyväntekeväisyyttä kotimaisissa lastenkirjoissa

"Ympärillä oli kaikki sinistä. Kuin olisi siirrytty uneen."
    
  
Riina ja Sami Kaarlan Pet Agents -sarjassa ollaan aina eläinten ja luonnon puolella. Viidennessä kirjassa Pinnan alla huolta aiheuttaa merten muovijätelautat. Aivan ei tämä viides osa päässyt kahden edellisen kirjan tasolle, mutta mitään negatiivista sanottavaa en kirjasta kuitenkaan keksi.
  
Tällä kertaa jopa Kati-en vanhemmatkin mainitaan! En muista kuulleeni heistä mitään ensimmäisen kirjan jälkeen. Isä on kaiketi astronautti ("– Hei isä, Kati-e täällä! Kati-e vilkutti taivaalle. – Tuolla jossain hän menee."). En ymmärrä seuraavassa lainauksessa olevaa keskustelua, siis eikö tosiaan äiti voi tällaisessa poikkeustilanteessa hoitaa tyttärensä eläimiä?
  
 Eläimille pitää järjestää hoitajat loman ajaksi, hän äkkiä muisti. 
 Eikö äitisi voi hoitaa lemmikkejäsi? Timi kysyi Kati-elta. – Kyllä minun äitini ruokkii kalat, jos olen poissa. 
 Ei onnistu. "Jos otat lemmikkejä, ehtona on, että hoidat ne itse", Kati-e matkii äitinsä puhetta. (s. 54-55)
  
Kati-e menee ystävineen merentutkimusalukselle, jonka kapteenina on Juliana Verne. Pienen sukellusveneen nimi puolestaan on Nemo. Lemmikkiagentit pääsevät mukaan tutkittavana olevalle, keskellä valtamerta sijaitsevalle jätesaarelle. "Alue on kohta samankokoinen kuin 300 miljoonaa jalkapallokenttää yhteensä."
  
– Muovisaari on siis kelluva saari ihmisten aiheuttamaa roskaa, Kati-e kauhistui.
--
– Hammasharja! Timi huudahti. 
– Crocs-sandaali, huomasi Lisa. 
– Kertakäyttövaippa ja nuken pää, tunnisti Kati-e. (s. 83 ja 114)
    
Kirjassa oli hauska easter egg kesällä ilmestyvään Nordic Horror -kirjasarjaan.
  
Arvosana:
     
Takakannesta:
Scifi-herkuilla ja pörröisillä lemmikeillä hurmannut agenttikolmikko merellä!
  
Pet Agents -sarjan viidennessä osassa Kati-e, Ti-bot, Timi ja Lisa pääsevät merentutkimusalukselle! Kati-e on päivittänyt Ti-botin vesitiiviiksi, ja kun Lemmikkiagentit sukeltavat pinnan alle ratkaisemaan eläinpulmaa, vedenalainen robottityöpari osoittautuu korvaamattomaksi avuksi.

      

190 sivua, Tammi 2021

 

 Sarjassa ilmestyneet:

   
*****
   
"- Piippari! Ti-bot riemuitsi revittyään lahjapaperin.
- Sillä sinut voi paikantaa. Et mene enää hukkaan, Kati-e ilahtui."
   
  
Lemmikkitietoa ja nörtteilyä yhdistävä Pet Agents -sarja on saanut jo kuudennen osansa Lumen saartamat sekä vahvistusta tekijätiimiin Anders Vacklinin liittyessä Riina ja Sami Kaarlan kaveriksi. Myös tubettaja Paqpa (sekä Herra Puupää) tekee cameoroolin kirjassa pohjoisen noitana, joka suojelee pohjoisen luontoa ja eläimiä. Jaloistaan kiinni jäätyneestä joutsenesta tuli mieleen PMMP:n biisi Joutsenet
  
 Tämä myrsky on tehty magiasta, Herra Puupää sanoi. 
 Magiasta? Niin kuin sinutkin? Ti-bot arvasi. 
 Niin. Pohjoisen noita Paqpa on luonut myrskyn niin kuin minutkin. (s. 99)
  
    
Oli hieman huvittavaa lukea joulunseutuun tapahtuva tarina ystävänpäivän maratonilla, lunta oli ulkona kuitenkin aivan yhtä paljon kuin kirjassakin. Nyt postaushetkellä kevät alkaa jo näkyä ulkona lisääntyvänä auringonvalona ja plussa-asteissa sulavana lumena. Ti-bot eksyy taas, mutta onneksi tähänkin toistuvaan ongelmaan saadaan kirjan lopussa viimein ratkaisu. 
  
– Inhoan talvea! Katie marisi Ti-botille -- – On liian kylmä. Aamulla kun herää on pimeää, ja iltaisin pimeä tulee ihan liian aikaisin.
--
– Et taida olla talvioptimoitu, Ti-bot totesi -- 
– En todellakaan! Kati-e huudahti tarpoessaan narskuvassa lumessa. – Taidan olla varsinainen kotikissa talvisin. (s. 9-10)
  
Lemmikkiagenttien on lähdettävä hätätehtävälle Lappiin, sillä rescue-eläinten talo ollaan purkamassa. Taide ei tällä kertaa ollut aivan yhtä upeaa kuin joissakin aiemmissa osissa, mikä on harmi – Lapista kun olisi helposti saanut paljon enemmänkin irti. 
  
    
Kati-en vanhemmista puhuttiin kerrankin vähän enemmän, astronautti isä mainittiin peräti kolmesti ja eläinallerginen äitikin kerran. "- Kun äidillä puhkesi allergia, en saanut pitää enää lemmikkejä, Kati-e sanoi." Aikuisia ei kuitenkaan näissä kirjoissa paljoa nähdä, lapset nimittäin matkaavat keskenään Lappiin (siis junalla kovasti New Yorkin Keskuspuistoa muistuttavasta paikasta Suomen Lappiin, parempi olla jokin futuristinen pikapikajuna).
  
Hänen astronautti-isänsä leijailee nytkin tuolla jossain maata kiertävällä radalla. Välillä Kati-ella on hirmu kova ikävä isää - etenkin näin joulun alla. (s. 11)
    
  

Arvosana:

    
Takakannesta:
Scifi-herkuilla ja pörröisillä lemmikeillä hurmannut agenttikolmikko merellä!
  
Pet Agents -sarjan viidennessä osassa Kati-e, Ti-bot, Timi ja Lisa pääsevät merentutkimusalukselle! Kati-e on päivittänyt Ti-botin vesitiiviiksi, ja kun Lemmikkiagentit sukeltavat pinnan alle ratkaisemaan eläinpulmaa, vedenalainen robottityöpari osoittautuu korvaamattomaksi avuksi.

  

190 sivua, Tammi 2021

 

 Sarjassa ilmestyneet:

    
  Luettu myös täällä: Hiiri kirjahyllyssä
    
   
*****
     
"Kävi ilmi, että Anni oli tänään näkymätön tyttö. 
Kaikki hänen ympärillään käyttäytyivät kuin hänen paikallaan olisi ollut tyhjää ilmaa."

  
Kaisa Paaston lastenkirjasarjan toisessa osassa Anni kaverinkesyttäjä punaisella matolla tehdään elokuvaa, jolla kerätään rahaa hyväntekeväisyyteen. Opettaja näyttää Annin luokalle pätkän uutisista: hirmumyrsky on tehnyt tuhojaan Brasiliassa ja moni lapsikin on jäänyt kodittomaksi. 
  
– Minusta te olette sen ikäisiä, että teidän tulee jo olla tietoisia siitä, mitä maailmassa tapahtuu.
--
Uutiskuvissa näytettiin runneltua maisemaa, jossa oli sekaisin palmuja, lautakasoja, värikkäitä vaateriekaleita ja autonromuja. (s. 10)
  
10-vuotias Anni haluaa tehdä ihan kaiken itse, eikä jaa mitään parhaan ystävänsä Riian kanssa - ja sitten pinkkitytötkin tunkeutuvat kuvioihin mukaan. Stina ja Julia kaappaavat Annin projektin, tai sille ainakin tuntuu, kun tytöt tekevät omine päineen julisteen tapahtumasta ja haluavat leffaan romanttisen juonen kysymättä Annin mielipidettä. 
  
– Helppoa sanoa. Mä en vain taida olla mikään johtajatyyppi. 
– Et olekaan, mutta nyt sinun on vähän pakko, Riia sanoi. (s. 115)
  
Anni katsoo Riian kanssa 5-Minute Crafts -videoita. Niistä on ollut paljon puhetta YouTuben reaktiovideoilla, että mille ikäryhmälle ne on tarkoitettu. Aluksi askarteluvideoiksi tarkoitetut pätkät ovat muuttuneet vuosien varrella käsikirjoitetuksi komediaksi, mutta jos joku tekisi sketseissä esiteltyjä "askarteluja" on olemassa todellinen riski loukkaantumiselle (esim. juomatölkistä näperrelty popcornia valmistava koje menee tähän kategoriaan). Siksi en pidä kauhean hyvänä ilmiön mainitsemista kirjassa, vaikka lapset niitä katsovat muutoinkin. 
  
Hänet oli vallannut kauhea tunne, että juna oli lähdössä asemalta. Eikä hän ollut sen kyydissä. (s. 52)
  
Samastuin paljon Annin äidin huoliin, kun perheessä on vain yksi palkkaa saava aikuinen, miten saada rahat riittämään ruokaan, kun tiskikone hajoaa, mistä saada töitä, kun bloggaaminen ei avannutkaan rahaisaa polkua. "- Ollaanko me yhtäkkiä köyhiä tai jotain? Anni kysyi." Onneksi loppu on onnellinen.
  
– Onko joku hätänä? Anni kysyi. 
– Ei mitään ihmeellistä, äiti sanoi. – Ei mitään, mistä sinun tarvitsisi huolestua. 
Anni tuijotti heitä edelleen kysyvästi. 
– Vain näitä rahahuolia, isä sanoi. – Aikuisten juttuja. Ei sen vakavampaa. (s. 73)
  
Todella mainioita ajatuksia ystävyydestä, vastuun jakamisesta ja toisten auttamisesta sekä siitä, kuinka tunnistaa luotettava uutinen. Annin isoveli Aleksi on loistava tyyppi, joka auttaa pikkusiskoa leffaprojektissa. ♥ Lisäksi kirjassa viljellään muutamia sivistyssanoja, kuten eksistentiaalinen kriisi ja synergia, joita ei sen kummemmin avata. 
  
Perheen minipossu Vaappu.
  
Arvosana:
   
Takakannesta:
Jos hyvän tekeminen olisi helppoa, kaikkihan sitä tekisivät!
  
Anni haluaa tehdä hyvää, mutta maailma asettuu poikkiteloin. Riia pyytää mahtavaan elokuvaprojektiin ihan vääriä ihmisiä – Julia ja Stina tuntuvat kaappaavan kokonaan Annin keksimän hyväntekeväisyyshankkeen.
  
Jos haluaa olla elokuvaohjaaja, on pakko ottaa ohjat. Anni vain ei ole oikein johtajatyyppiä. Onneksi omat tukijoukot, Akseli, Vaappu-possu ja naapurin Mansteeni, auttavat Annia aukomaan solmuja.
  
152 sivua, Tammi 2021
  
Kuvittanut: Mari Ahokoivu
  
Luettu myös täällä: Lastenkirjahylly, Kirjavinkit, Lue meille äitikulta, Viihdevintiöt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti