Elokuun lukumaraton (päättynyt)

   

Kirjablogaajien elokuun lukumaratonia vetää Oksan hyllyltä -blogin MarikaOksa. Valitsin lukupinosta mangaa (joista parissa on eräpäivä ensi viikolla), lanua ja yhden selkokirjan. Tavoitteena olisi lukea näistä ainakin kahdeksan. 

  

Maraton alkaa osaltani klo 21:00 Eppu Nuotion kirjoittamalla ja Sanna Pelliccionin kuvittamalla kuvakirjalla Lappukaulatyttö.

  

  

Tämä oli hyvin ajankohtainen teos ja kirjoitettu niin, että pienemmätkin lapset ymmärtävät, kuinka ikävää on jättää oma koti sodan takia. Lukumaraton jatkuu aihetta sivuten; Julia Savtchenkon kuvakirjalla Puolikas, joka oli syntynyt tekijän matkattua isänsä kotimaahan Ukrainaan.

   

  

Puolikas on hurmaava kuvakirja erilaisuudesta. Puolikas asuu maassa, jossa se on isänsä kanssa ainoa, jolla on sinisiä kukkia. Meren toisella puolella kaikki ovat kuitenkin hänen näköisiään. Eräänä päivänä hän päättää mennä meren yli ja kuinka ihanaa onkaan, kun ei erotu joukosta. Puolikas ei kuitenkaan osaa toisten kieltä. Hän löytää joukosta yhden, jolla on punaisia kukkia. He ystävystyvät, vaikkei heillä olekaan yhteistä kieltä. "Mutta minä ymmärsin hänen hymynsä." 

  

Lukumaraton jatkuu Judge-mangasarjan ensimmäisellä osalla.

  

  

Seitsemän kuolemansyntiä kiehtovalla twistillä. Joukko ihmisiä on suljettu outoon vankilaan. He heräävät eläinmaskit päässään. Ja heidän on päätettävä, kuka heidän joukostaan kuolee. Kuin yhdistelmä elokuvia Saw ja Cube. Tätä täytyy lukea lisää ainakin toinen osa. 

  

Seuraavana lukupinosta löytyy Keiko Ishiharan mangasarja Prince Freyan kolmas osa. 

  

  

Tällä kertaa prinssi Edwardia esittävä Freya yrittää pitää sotilaiden taistelumielialan korkealla, kun vihollinen kolkuttelee linnoituksen ovella. Tämä mangasarja jatkuu edelleen kiinnostavana, eli on luettava ainakin vielä yksi osa.

    

Seuraavaksi valitsin lukupinosta Tuomas Kilven selkoscifiteoksen, Avaruusasema Ithal.

  

  

Avaruusasema Ithal on loistavaa selkoscifiä ja sopii myös sujuvasti lukeville. Tämä teos todistaa, että scifiä on mahdollista kirjoittaa ilman tieteellistä jargonia. Esimerkiksi avaruuspukujen exoskeletonmaisuus on selitetty toteamalla, että puvuissa on moottorit auttamassa. Paljon scifiä lukeneelle lopun iso juonikäänne tosin ei tule suurena yllätyksenä.

  

Kivaa, että näitä suoraan selkokielellä kirjoitettuja genreteoksia, etenkin scifiä, on viimein saatavilla. Aiemmin tänä vuonna luin Satu Leiskon selkokielisen Avaruuden rajalla ja tästä tulee mieleen myös Taru Kumara-Moision nuortenkirja Ihmisversoja. 

    

Seuraavaksi luettavana Kirsti Kurosen kirjoittama ja Maria Laakson värikuvittama Hännät.

  

    

Kun seiskaluokkalaisilla Nikolla, Joonaksella ja Heikillä on tylsää, saa Niko yhtäkkiä idean, että hän haluaa hännän. Jaguaarin hännän tarkemmin sanottuna. Heikki ei ideasta innostu, mutta häntä hänellekin tehdään. Niko ja Joonas (majava) ottavat hännät mukaan kouluun ja saavat luokan tyttöjen jakamattoman huomion.

  

Hännistä paisuu kokonainen ilmiö ja kaikki haluavat ottaa siihen osaa. Poikia haastatellaan lehteen ja lopulta ilmiö leviää Helsinkiin, presidentti Niinistökin mainitsee hännistä ja siitä maailmallekin, jopa Ed Sheeran ottaa osaa ja laittaa itselleen jääkarhun hännän kannanottona ilmastonmuutokseen.

  

Jos häntäily olisi oikea juttu, ottaisin siihen ehdottomasti osaa. Minulla on jo kissanhäntä (sekä pörröiset korvat) valmiiksi ja aina kun on tilaisuus pukeutua kissaksi, tartun siihen. Pidin tästä Kurosen kirjasta paljon enemmän kuin Merikki-säeromaanista, vaikka oli tässä välillä vähän tarpeetonta sähläämistä Jyri Paretskoin K-15-kirjasarjan tyyliin. Poikia tällä varmaan yritetään lukijaksi hankkia, mutta en ole ihan varma, kuinka hyvin tämä tavoittaa kohdeyleisönsä. 

  

Seuraavaksi luettavana Kaiu Shirain kirjoittama ja Posuka Demizun mangasarjan The Promised Neverland osat 4 ja 5. 

  

     

Lasten pako painajaismaisesta orpokodista etenee, vaikka Äiti heittääkin kapuloita rattaisiin. Oli kiva kuulla lisää muurien ulkopuolisesta maailmasta. Tässä oli muutama aika yllättävä käänne ja todella koukuttava cliffhanger. Onneksi on osa 5 myös kirjastosta lainassa, pääsee heti jatkamaan. Mietityttää vaan, kuinkahan tarina tästä etenee, kun sarjassa on kuitenkin jotain osaa. 

  

  

No niin, nyt päästiin viimein muurin toiselle puolelle ja tutustumaan ulkomaailmaan. Jännite jatkuu edelleen korkeana, pakko siis lainata lisää osia. Tuntuu, että pohjustusta on nyt tehty niin paljon, että jatkossa varmasti tulee tapahtumaan kaikkea yllättävää nopeassa tahdissa.

  

Luin maratonin aikana juurikin tavoitteeni verran, eli kahdeksan teosta. Olin ottanut varalta kuvat myös kolmesta muusta mangateoksesta, jos olisinkin ehtinyt lukemaan lisää. Oikein tyytyväinen tähän siis olen. Sivuja näistä kertyi 1045.