tiistai 3. joulukuuta 2024

Marraskuun luetut

  
Vuoden viimeinen kuukausi on täällä. Miten kummassa kokonainen vuosi on kohta taas vilahtanut loppuun? Marraskuun aikana kävin mm. Silent Book Clubissa ja Botnia-palkinnonjaossa, voitin EMP:n Halloween-arvonnassa, luin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaita ja hankin uuden puhelimen Black Friday -tarjouksesta (jospa tällä saisi vähän parempia kuvia kuin edellisellä perunalla). 
  
Marraskuun aikana meni rikki viime vuonna luettujen kirjojen rajapyykki, 230 kirjaa. Luetuista sarjakuvaa oli 13 teosta, lastenkirjoja seitsemän, nuorille ja varttuneempaan makuun kolme kumpaakin. Parhaat lukuhetket tarjoilivat The Apothecary Diaries 12Hopi Hopi - Reippaan robotin tarina, Legendoja ja latteja, Love in Focus, Cat + Gamer 1 ja Ajattelen Ukrainaa koko ajan
  
Kirjasomen joulukalenterin ensimmäinen luukku avautui täällä. Samasta postauksesta löytyvät linkit kaikkiin mukana olevien somettajien tileille. 

Kaikki marraskuussa luetut: (26 kirjaa, 4593 sivua)
  • Aka Akasaka & Mengo Yokoyari: Oshi No Ko 1
  • Yana Toboso, Wakana Hazuki & Sumire Kowono: Twisted-Wonderland - Book of Heartslabyul 1
  • Giovanni Di Gregorio & Alessandro Barbucci: Sisarukset Grémillet 5) Kolme toivomusta
  • Aino Sutinen: Ajattelen Ukrainaa koko ajan
  • Travis Baldree: Legendoja ja latteja
  • Natsu Hyuuga: The Apothecary Diaries 11-12
  • Yoko Nogiri: Love in Focus
  • Dr. Frédéric Fanget, Catherine Meyer & Pauline Aubry: The Anxiety Club - How to Survive Modern Life
  • Jenni Skyttä-Forssell & Giannetta Porta: Viltti ja Vanu soivassa huvilassa
  • Maria Vilja: Kesän ainoa kaunis päivä
  • Kara McDowell: Heir, Apparently
  • Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän
  • Wataru Nadatani: Cat + Gamer 1
  • Ichigo Takano: Dreamin' Sun 4-5 
  • Minami Mizuno: Rainbow Days 1
  • Don Brown: Run and Hide - How Jewish Youth Escaped the Holocaust
  • Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat 4) Taktinen vetäytyminen
  • Charlotte McConaghy: Täällä oli susia
  • Linda Bondestam: Hopi Hopi - Reippaan robotin tarina
  • Päivi Lukkarila: Skutsi
  • Sinikka Nopola & Lind Bodestam: Anna Talven outo viivytys
  • Salla Salmela & Lotta Fors: Ihan kohta on joulu
  • Juuso Räsänen & Marja Siira: Talvipihan joulu
  • Axel Ahman & Ola Skogäng: Salakuljettajan aarre
    
  
Joulukuun lukupinossa:
  • Jenny Bayliss: Jouludeitti x 12
  • Erik J. Brown: Lose You to Find Me
  • Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille
  • Diana Wynne Jones: Liikkuva linna
  • Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy
  • Casey McQuiston: Päätepysäkki
  • Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan
  • Siri Pettersen: Hopeakurkku
  • Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän ja pitsikartanon kummitus
  • Rebecca Yarros: Rautaliekki

sunnuntai 1. joulukuuta 2024

Kirjasomen joulukalenteri: Luukku 1

  
Ihanaa jouluun ensimmäistä! Tässä postauksessa esittelen muutaman tämän vuoden joulukirjauutuuden. Seuraava luukku avautuu Bibliofiilin päiväunia - blogissa 4.12. 
  
Ensimmäisenä Salla Salmelan kirjoittama ja Lotta Forsin kuvittama Ihan kohta on joulu (WSOY 2024), joka on uunituore kuvakirja, jossa on 24 aukeamaa. Tämän voikin siis lukea joulukalenterikirjana. Luukkunumero on piilotettu ovelasti kuvaan ja niiden etsiminen on varmasti hauskaa perheen pienimpien kanssa.
  
Joulukuun ensimmäisenä päivänä Kuusikylän punaisia kattoja peitti valkoinen lumipeite. Jouluvalot valaisivat kylän aitoja ja reunustivat pieniä puisia kuisteja. Porteilla kilisivät joulukellot, ainakin melkein kaikissa.
  
Päähenkilö on pieni Melina-tyttö, jonka perheeseen kuuluvat töissään kiireiset äiti ja isä sekä vähän vanhemmat kaksosveljet Matti ja Matias. Melina etsii joulun taikaa ja pohtii, mitkä asiat siihen liittyvät. Erikoisesti Joulupukki on tuonut lahjat jo yöllä niin, että ne ovat kuusen alla jo 24. päivän aamuna, itse olen tottunut siihen, että Suomessa Pukki käy joko päivän tai illan aikana, ei jo aamusta tai edeltävän yön aikana.
  
Lumi oli alkanut sulaa, ja ulkona näytti harmaalta. Ikkunoihin ropisi vettä lumen sijaan, ja pihan lumiukkokin oli kutistunut.
  
Kirjassa on myös askarteluohjeita (Tiia Kellonimi @tia_diy), mutta ei aivan jokaisella aukeamalla. osa askarteluohjeista oli myös aika hassuja, kuten käpylehmät kuusenkoristeina kuulostaa vain meemimateriaalilta. Iso miinus siitä, kun kirjassa todetaan, että "koristele lemmikkisi punaisella rusetilla". Eläin ei ole jotain, minkä voi koristella, hyvänen aika.
  
"Ketä varten me oikeastaan edes siivotaan?" Matti kysyi. "Mehän vietämme joulua keskenämme. Eikä kukaan meistä aio katsoa keittiön ylähyllylle."
  *****
    
"Luulin, että Talvipiha on joku satu, jonne pääsee vain kerran vuodessa. Sellainen joulun ihme..." (s. 69)
  
Toisena kirjana on Juuso Räsäsen kirjoittama ja Marja Siiran kuvittama Talvipihan joulu (WSOY 2024) perustuu Ylen vuoden 2023 joulukalenteriin (jonka yhtenä käsikirjoittajana Räsänen oli) eli tuttujen eläinten mukaan voi hypätä nyt myös kirjana.
  
Oikeastaan he kaikki olivat, sekä onni että eläimet, orpolapsia, jotka Annikki oli vuosien varrella pelastanut ja koonnut isoksi perheeksi. (s. 12)
  
Maineikkaan Talvipihan omistaja Annikki-mummi on kuollut ja omistajana on nyt nuori Onni-poika. Annikki oli ollut pahoissa veloissa ja ilkeänpuoleinen kauppias Roimolalla on suunnitelmia lunastaa tila itselleen. Onni hoitelee laumaansa, johon kuuluvat husky-Kornelius, meksikolainen pikkukoira Pepita, aasi nimeltään Aasi, Eetu-possu, Rouva Ankkanen ja pikkuvuohet Atte ja Aune.
  
"Joulukuun eka päivä! Joulu tulee, joulu tulee! Herää Aune, herää!" Atte tönäisi valkeaa Aune-siskoaan ja juoksi pilttuulta pilttuulle herättäen vuorollaan kaikki tallin nukkuvat eläimet. (s. 11)
  
Talvipihan joulun avajaisiin ei tule ketään, koska Onni on unohtanut mainostaa, että piha on auki tänäkin jouluna, vaikka Annikki ei enää pyöritäkään toimintaa. Niinpä Roimola pääsee iskemään Onnia arkaan paikkaan ja suoranaisesti ahdistelee tätä myymään tilan hänelle. Onneksi kuvioihin ilmestyy mukaan Onnin ikäinen Ilona, jota poika arastelee - onhan hän mieluummin tekemisessä eläimien kanssa.
  
"Tiedän kyllä, että Talvipiha on pulassa, mutta meitä ei auta lattialla makaaminen. Nyt ei saa luovuttaa." (s. 52)
  
Pippurinen Pepita on hieman stereotyyppinen klisee meksikolaisesta hahmosta, koska se on puettu Meksikon lipun väreihin ja laitettu huudahtelemaan välillä espanjaksi mm. ay, carambaa, arribaa ja amigoa, mutta onneksi se on niin pieni rytty muutoin oikein sujuvassa joulukirjassa, että annettakoon se anteeksi. Harmi, ettei tätä oltu jaettu kalenteriluukkuihin.
      
*****
    
Kolmas kirja on Axel Åhmanin kirjoittama ja Ola Skogängin kuvittama joulukalenterikirja Salakuljettajan aarre (S&S 2024, suom. Anu Koivunen). Ihanaa, että näitä 24 luvun mittaan kirjoitettuja teoksia on taas julkaistu uusia, sillä joinakin vuosina tarjonta on ollut melkoisen olematonta!
  
Tämä menee samaan sarjaan Karin Erlandsonin Yöjunan ja Eva Frantzin Ruukin salaisuuden kanssa, sillä kaikissa näissä kolmessa on vain yksi kokosivun kuva jokaisessa luvussa / luukussa, muutamaa yksittäistä pienempää kuvaa lukuun ottamatta. 
  
Jouluaattoon oli vain kaksi viikkoa, mutta kaikkialla oli harmaata ja märkää. Satanut lumi oli sulanut pois jättäen jälkeensä kuraisia teitä ja kalseita iltoja. (s. 7)
  
Teoksen päähenkilönä seurataan 11-vuotiasta Oliveria, joka kokee olevansa taakka vanhemmilleen. Hänet nimittäin tipautetaan saaressa asuvan mumminsa huolehdittavaksi, koska äiti ja isä ovat liian kiireisiä töissään eivätkä halua jäädä kotiin katsoakseen hänen peräänsä. Saarella on myös huonot yhteydet, niinpä poika ei voi olla liikaa puhelimella saati Pleikkarilla. 
  
Sellaiset ihmiset, jotka joivat metsässä kaakaota, tuskin kaveeraisivat hämärätyyppien kanssa. (s. 67)
  
Aluksi kaksi viikkoa eristyksissä tuntuu kamalalta rangaistukselta, mutta kun Oliver pääsee sattumalta sukunsa salaisuuden jäljille ja tapaa metsässä omanikäisensä Fannyn ei joulunalusaika olekaan enää tylsää. Ja onpa saarella nähty myös tummennetuilla laseilla varustettu auto ja kaksi saksaa puhuvaa erikoista vierasta. Mitä nuo ulkomaalaiset etsivät? 

– Ennen ei ollut tapana puhua vaikeista asioista. (s. 139)

Vauhdikas ja nopealukuinen teos on mainio joulukalenteri sellaisellekin lukijalle, joka ei ole juhlan suurin fani. Onhan tässä kokonainen armeijallinen tonttukoristeita, mutta ei uskonnollista tai liian jouluista meininkiä - toiminnallisuus on keskiössä. 
  
  
Kirjasomen kalenteriin osallistuvat tilit: