"Päivä jolloin kuolin, ei ollut järin hauska.
Eikä se johtunut pelkästään omasta kuolemastani.
Itseasiassa kuolema oli vasta kuudenneksi kurjin."
Kesäkuun lukukirjasta lukupiirimme blogissa
Kesän kunniaksi ehdotin lukupiirillemme saksalaisen käsikirjoittajan, David Safierin ripauksella spefiä maustettua chick lit -teosta, Huono karma, joka on päähenkilön kuolemasta (tai siis kuolemista) huolimatta kevyt lukuromaani. Luin kirjan jo junassa, nokka kohti Kuopiota ja äitiäni 5.6. Nopeasti rullaava teos eteni kuin huomaamatta matkalla. Perusasetelma vaikutti herkulliselta, mutta suuria tunteita teos ei kuitenkaan onnistunut herättämään.
Teoksen päähenkilönä seurataan 32-vuotiasta Kim Langea, Saksan tärkeimmän poliittisen talk shown juontajaa. Hänellä on viisivuotias tytär Lilly ja aviomies Alex, joka on "aivan kuin Brad Pitt nuorempana, mutta ilman makuukamarikatsetta". Kimillä on siis kaikki, mitä yleensä (etenkin chick litin) naiset haluavat: hyvä työ, rakastava mies, ihana koti ja lapsi. Työ on kuitenkin mennyt perheen edelle - tilanne, josta Alexkin mainitsee: "Sinulla ei ole koskaan aikaa tytölle." (s. 12).
Kim pettää miestään sarjahurmaaja-Danielin kanssa, kunnes karma heittää kapuloita rattaisiin. Kimin elämä ihmisenä päättyy yhteentörmäykseen avaruusromun kanssa ja hän herää uudelleen henkiin, muurahaisena.
Kun herää ykskaks muurahaisen ruumiissa, ei voi reagoida kuin yhdellä tavalla: asiaa ei usko todeksi. (s. 37)
Oletetaan, että minä uskon koko jutun, vaikken tietysti uskokaan, koska se on niin järjetön, ettei sitä mitenkään voi uskoa, ja siksi ei todellakaan usko sitä. (s. 41)
Muurahaisena Kim tapaa Casanovan, joka on viettänyt useamman (sadan) muurahaisenelämän, saavuttamatta nirvanaa. Jälleensyntymien kehästä nimittäin pääsee vasta, kun on kerännyt riittävästi hyvää karmaa elämänaikaisten huonojen tekojen tasapainottamiseksi. Yhdessä kaksikko seikkailee jälleensyntymästä toiseen. Ilman Casanovaa, olisi teos varmaan jäänyt kesken. Jäin vain miettimään, että oliko Kim todella niin huono ihminen, että ansaitsi syntyä muurahaiseksi? Hän itse esimerkiksi pohtii, millaista olisi nähdä vaikkapa Hitler muurahaisena.
Teoksen keskivaihe on kaikkein parasta antia, etenkin uudelleensyntymiseen tutustuminen. Karma antaa vihjeen kohti buddhalaisuutta ja itse Buddha isolla b:llä on myös merkittävässä osassa tarinaa. Kimille selitetään, että jokainen ihminen kohtaa jonkun kuollessaan, esimerkiksi kristityt kohtaavat Jeesuksen. Buddha ilmestyy niin häneen uskoville kuin myös mihinkään korkeampaan voimaan uskomattomille, sillä buddhalaisuus sallii toisinajattelijatkin.
Teoksen loppua vaivaa paha laahaaminen pakkomielteisen kehäajattelun kanssa. Vaikka Kim on kuollut, hän rakastaa edelleen Alexia ja Lillyä ja tahtoo kaikin voimin heidän luokseen. Tämä voi olla varsin hankalaa, jos syntyy esimerkiksi marsuna. Etenkin hänen viimeinen jälleensyntymänsä jättää pahan maun suuhun.
Huonon karman kanssa ajattelin, että nyt, tässä on kirja, jossa EI ole dystopiaa (esim. Vaarallisessa juhannuksessa oli tsunami ja maailmalopun fiilis). But there is no escape! "Ajoimme läpi sateisen Köln-Ossendorfin teollisuusalueen, joka muistutti ydänsodan jälkeistä lopun ajan maailmaa --" (s. 26). Okei, eihän tuo siis ole kovinkaan paljon, mutta hihittelin sille junassa, kanssamatkustajien kummastukseksi.
Yleiseksi tunnelmaksi jäi typertymys. Miten teos, jossa on näin mielenkiintoinen pohjaidea, voi olla näin kliseinen ja suoraan sanottuna kökkö loppu. Myös liiallinen hollywoodismi saksalaisessa romaanissa ärsytti minua. Voin silti suositella teosta, tästä puolesta huolimatta. Pikkuvikoihin tarttumatta kirja on varsin tyypillinen genrensä edustaja ja jos Bridget Jonesit tai vaikkapa Jane Greenen teokset ovat maistuneet, voi oikea lukija tästä ehkä löytää jotain samaa. Erona edellisiin toki on se seikka, että harvinaisesti tälle genrelle, kirjailija onkin mies!
Arvosana:
Takakannesta:
Kolmekymppisellä Kim Langella menee lujaa: hänellä on rakastava aviomies
(jota hän pettää), ihana tytär (jolle hänellä ei ole aikaa) ja
loistokas ura televisiossa (ja alaisia joille kiukutella). Hänelle
myönnetään Saksan tv-alan merkittävin palkinto, ja kaikki tuntuu menevän
putkeen. Mutta silloin kohtalo puuttuu peliin. Kim jää venäläisestä
avaruusasemasta pudonneen lavuaarin alle, kuolee ja syntyy uudelleen –
muurahaiseksi. Hän saa kuulla keränneensä roppakaupalla huonoa karmaa,
ja nyt hänen on aloitettava hyvän karman hankkiminen muurahaisen
ruumiissa. Elämä muurahaiskeossa ei juuri sytytä Kimiä, mutta vastaan
pullikoimisesta ei ole apua. Pian hän tapaa kohtalotoverin, kuuluisan
Casanovan, ja kun nämä kaksi syntisäkkiä yhdistävät voimansa, alkaa
hervottoman hauska seikkailu, jossa päähenkilöt syntyvät milloin koiran,
milloin marsun ruumiiseen.
Asiasanat: chick lit, komedia, buddhalaisuus: karma, jälleensyntyminen
Samantyylisiä kirjoja: Cecelia Ahern: Tapaaminen Elämän kanssa, Jane Green: Avioliittoahdistus, Helen Fielding: Bridget Jones - elämäni sinkkuna
Suomentanut: Tiina Hakala, 279 sivua, Bazar 2012 (2. painos)
Alkuperäinen nimi: Mieses Karma (2007)
Muita kokemuksia kirjasta mm. täällä: Risingshadow, Le Masque Rouge, Luettuja maailmoja, Lumiomena, Järjellä ja tunteella, Notko, se lukeva peikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti