On tullut jälleen aika antaa ääniä perinteiseksi muodostuneissa blogistanian kirjaäänestyksissä. Tällä kertaa en äänestänyt yhtään tietokirjaa, mutta muiden kategorioiden suhteen oli kyllä pohdittavaa senkin edestä. Paria kiinnostavaa en ehtinyt lukemaan, kun puolestaan Globaliaan olisi ollut pari ehdokasta enemmänkin, jotka olisin mielelläni nostanut esiin. Määritin ensin itsellein tarkat kriteerit, miten arvotan lukemiani teoksia - eli menin siis täysin tunnepohjalla. Tässäpä pidemmittä puheitta ääneni blogistanian Finlandia, Globalia ja Kuopus -kategorioissa:
Kolme pistettä: Jaakko Markus Seppälä: Lemen (Like)
Kaksi pistettä: Laura Lindstedt: Oneiron (Teos)
Kolme pistettä: Andy Weir: Yksin Marsissa (Into) Suomentanut: Kaj Lipponen
Kaksi pistettä: Anthony Doerr: Kaikki se valo jotta emmme näe (WSOY) Suomentanut: Hanna Tarkka
Yksi piste: Audrey Magee: Sopimus (Atena) Suomentanut: Heli Naski
Kolme pistettä: Anu Holopainen: Ihon alaiset (Karisto)
Sopimus oli minunkin listallani :)
VastaaPoistaLöytyi parilta muultakin listalta, mitä näin, mutta ei taida kilpailla kärkisijoista. Hieno teos jokatapauksessa.
PoistaDoerrin kirja odottelee edelleen lukemista hyllyssäni - ehkä tänä vuonna saan sen luettua! Varmaan kannattaisi, se nimittäin näyttää löytyvän useammalla bloggaajalla kärkisijoilta. Sopimus ja Oneiron saivat äänensä myös minulta.
VastaaPoistaDoerr ja Magee kamppalivat pitkään, mihin järjestykseen asetan. Suosittelen kyllä tutustumaan Doerriin. Tyyli jakaa mielipiteitä, mutta kokonaisuus on kiehtova. Oneironia ei ollut aluksi tarkoitus äänestää, mutta niinpä se vain listalle pääsi. Monessakin blogissa.
PoistaVoi että. En tajunnut, että olisin voinut äänestää Ihon alaisia.
VastaaPoistaSe sai ääniä parissa muussakin blogissa, mutta nopealla silmäyksellä Kuopuksessa pärjäsivät parhaiten Kepler 62 ja Odininlapsi.
PoistaLemen on minulle aivan vieras, pitää tutustua. Holopaisen kirja on lukulistalla, kiinnostavaa kovasti. Ja Doerria mietin kärkikolmikkooni, mutta Globalian kärkeen oli tällä kertaa kova tunku. :)
VastaaPoistaMinullakin jäi Globalian kärkikolmikon ulkopuolelle monta hyvää teosta.
PoistaLemen on teknotrilleri (kustantamon sanavalinta) tai kyberpunnkia (kirjailijan sanavalinta) dystooppisilla elementeillä. Suosittelen tutustumaan, jos toiminnallinen tulevaisuuteen sijoittuva teos kiinnostaa. Eikä kannata säikähtää koodaajakieltä, jota teoksessa vilisee, se on vain luomassa uskottavuutta, eikä sitä ole tarkoituskaan ymmärtää.
Holopaisen teos on kiinnostavaa (ja pelottavaa) dystopiaa, joka on osittain mahdollinen jo nykyään. Luin sitä ennen Westerfeldin Uglies-teoksen, jossa myöskin kikkailtiin kauneusleikkauksien vaikutuksella tulevaisuudessa. Jos et ole lukeut vielä, niin suosittelen tutustumaan myös Holopaisen aikaisempaan Suomi-dystopiaan Molemmin jaloin.
Kaikki se valo jota emme näe oli myöskin minun listallani :)
VastaaPoistaSe pärjäsi äänestyksessä ihan hyvin, vaikka tyylillisesti itse välillä raivostuinkin kirjalle. Aihe ja tarina olivat kuitenkin katkonaista kerrontaa parempia, niin en pienten lillukanvarsien antanut hidastaa vauhtia.
PoistaVoi ei, en tajunnut lainkaan, että Yksin Marsissa on suomennettu vasta vuonna 2015, vaikka kirja on julkaistu useita vuosia sitten englanniksi. No, olen silti tyytyväinen Globalian top3-listaani, jossa meiltä löytyy sama Kaikki se valo jota emme näe. :) En ehkä olisi sijoittanut Yksin Marsissa -kirjaa omaan listaani vaikka olisin muistanut, sillä vaikka pidin kirjasta hyvin, hyvin paljon, se ei ehkä ole juuri se käännöskirja, jota olisin halunnut äänestää. Mutta onneksi se saa huomiota muiden äänissä!
VastaaPoistaMielenkiintoista muuten, että annoit Lemenille 3 pistettä. Minulle se nimittäin oli viime vuoden ehkä suurin pettymys. Lähdin lukemaan kyperpunkia avoimella mielellä ja olisin kovasti halunnut nauttia kirjasta, mutta se ei onnistunut ylläpitämään mielenkiintoani. Vaikka minusta tuntuu, että meillä on suunnilleen samanlainen lukumaku, silti löytyy eroja. :)
Yksin Marsissa edustaa Globalia-listallani vähän kevyempää tyyliä, kun nuo kaksi muuta ovat vähän rankempia. Jotenkin Weirin kerronta vei mukanaan, vaikka se olikin enemmän tieteellistä kuin taiteellista.
PoistaLemen avautui vielä enemmän, kun kirjailija itse oli mukana lukupiirissämme. Alussa oli pieniä käynnistymisvaikeuksia, mutta tarina vei mukanaan yllättävän tehokkaasti.
Nuo pienet erot kahden muutoin samanhenkisen lukijan kokemuksissa tekee lukemisesta ja etenkin blogissa luetuista kertomisesta kiinnostavaa. :) Joskus löytää tällaisen kanssakäymisen ansiosta uutta luettavaa, joka muutoin olisi jäänyt lukematta.
Hienoa, että olet valinnut Lemenin Finlandia-ykköseksi :) Tuo Audrey Mageen Sopimus näyttää olevan niin monessa blogissa, että täytynee lukea se vielä joskus... Samoin Kaikki se valo. Sinulla on myös mielenkiintoiset Kuopus-ehdokkaat!
VastaaPoistaLemen kolahti jollain tavalla syvälle, erosi edukseen vuoden 2015 muista kotimaisista.
PoistaMagee ja Doerr saivat tosiaan paljon ääniä. Suosittelen tutustumaan, vaikka rankkoja kohtauksia molemmista löytyy useampia.
Toisen maailmansodan aika muistuttaa kuitenkin jollain tavalla dystopiaa, vaikka onkin ihan oikeasti tapahtuneesta historiasta inspiroitunutta. En olisi ikinä uskonut pitäväni sotakirjoista, mutta näissä on jotenkin kiehtova tapa kertoa asioita. Nyt odottelee lukupinossa mm. Jos saat tämän kirjaan ja Kuinka sydän pysäytetään.
Taisin muuten olla ainoa, joka äänesti Gieriä Kuopuksessa. :) Se oli jäänyt mieleeni jotenkin raikkaana ja koukuttavana, sillä vaikka luin paljon kirjoja, suurin osa merkittävimmistä lukukokemuksista tapahtuivat aiemmin ilmestyneiden kirjojen kanssa. Holopaisen dystopiaa oli pakko äänestää, sen verran uskottavaa ja pelottavaa maailmaa hän kuvaili.
Oi, hienot valinnat! Yksin Marsissa ja Sopimus ovat tulossa minulle lukuun vasta nyt. Odotukset korkealla!
VastaaPoistaToivottavasti tykkäät. Erityisesti Yksin Marsissa on oikea page turner, jonka ahmin ennätysvauhtia.
PoistaJes, Sopimus! Doerrin teos odottaa hyllyssä ja haluan sen lukea kevään aikana. Ihon alaiset kiinnostaa myös. Yritän lukea tänä vuonna enemmän nuortenkirjallisuutta, koska viime vuosi jäi laihaksi ja tuon Holapaisen teoksen voisi laittaa listalle.
VastaaPoistaSopimus oli yllättävän hyvä. :) Joissain kohdissa parempi kuin Doerr, mutta jälkimmäinen osasi maalata ihanan kauniita tunnelmakuvia myös ikävyyksien väleissä. Pidin suuresti Kaiken sen valon päähenkilöistä, todella toimivia hahmoja. Ihon alaisia voin suositella, dystopia, joka on paikoin karmivan totta jo nyt.
Poista