lauantai 2. heinäkuuta 2016

Lastenkirjalauantai: Roald Dahl: Iso Kiltti Jätti

"Unet on täynnä arvoituksia ja taikaa", IKJ sanoi.
"Älä yritäkään ymmärtää niitä."
       
  
Arvostelukappale
Roald Dahl -haaste: Luettuja kirjoja 5 (TynkätyisetNilviötIlmarin ihmelääkeTaikasormi, Iso kiltti jätti)
  

En tiennyt Roald Dahlin yhdestä tunnetuimmasta ja suuresti rakastetusta lastenromaanista Iso kiltti jätti juuri mitään ennen lukemistani. Odotukseni tarinan suhteen olivatkin varovaisesti korkealla. Sen verran teoksesta kuitenkin on tullut vastaan netissä, että osasin varautua nimikkohahmon erikoisiin sanaleikkeihin. Suomentaja Tuomas Nevanlinna on tehnyt ison työn suomentaessaan kielen solmuun vääntäviä sanailotteluja ja adaptoidessaan tarinaa muutenkin Suomeen sopivammaksi (esim. paikannimien muodossa ja muuttamalla Englannin kuningattaren Suomen presidentiksi). Olisikin kiinnostavaa kokeilla myös alkuperäisteosta ja ratkoa Dahlin erikoisia sana-arvoituksia.
  
Tarina alkaa, kun orpokodissa asuva Sohvi ei saa unta. Hän hiipii ikkunan ääreen ja näkee jotain isoa, mustaa ja laihaa. Ja näin käynnistyy monien elämää muuttava seikkailu. Sohvi joutuu seitsemänmetrisen IKJ:n eli Ison Kiltin Jätin mukaan Jättiläisten maahan, missä hän näkee yhdeksän maailman inhottavinta asiaa, nimittäin loput jättiläisistä. Jättien mieliruokaa ovat ihmisparsat. Ne juoksevat pitkillä jaloillaan joka yö johonkin päin maailmaa, riippuen siitä minkä makuisia ihmisparsoja haluavat kulloinkin syödä. Kun jätit seuraavana yönä juoksevat Suomeen popsimaan lapsia kuin sokeripaloja, Sohvi haluaa tehdä asialle jotain, ja suostuttelee IKJ:n auttamaan.
   
   
IKJ puhuu erikoisella tavalla, sillä se ei ole käynyt kouluja, jättiläinen kun on, vaikkakin puolet lyhyempi muita. Se ei syö ihmisiä, vaan oksettavan makuisia musta-valkoraitaisia perskurkkanoita, sillä mitään muuta ei Jättiläisten maassa kasva. IKJ:n oli pakko napata Sohvi mukaansa, sillä ihmisten ei tule nähdä jättiläisiä, ei edes pienten tyttöjen, muutoin alkaa jättien metsästys isojen ihmisten halutessa vangita ne eläintarhaan. Pian Sohvi oppii tuntemaan kiltin jättiläisen ja se kertoo hänelle, kuinka kerää irrallaan leijuvia kauniita unia purkkeihin ja öisin puhaltaa ne pitkällä torvellaan lasten iloksi. 
  
"Me jättiläiset päästää koko ajan poksutuhnuja! Poksutuhnut on onnen merkki. Se on musiikkia meidän korviin." (s. 74)
      
Iso kiltti jätti on tarina erikoisesta ystävyydestä, luottamuksesta ja ongelmien ratkaisemisesta jos on riittävästi rohkeutta, kekseliäisyyttä ja päättäväisyyttä. Dahl on käyttänyt hyödykseen teoksen teemoja ja tarinan opettavainen osuus käsitteleekin esimerkiksi kasvissyöntiä - siis kuinka syötäväksi kasvatetut eläimet eivät halua tulla syödyiksi - eiväthän ihmisetkään halua jättien syövän heitä.
  
IKJ on yksi parhaista Dahlilta lukemistani kirjoista. ja niinpä se nouseekin TOP 3 listalleni teosten Jali ja suklaatehdas ja Matilda rinnalle. Suosittelenkin siis tutustumaan teokseen ja sen pohjalta tehtyyn upouuteen filmatisointiin, joka sai ensi-iltansa eilen 1.7. Aivan perheen pienimmät saattavat vähän pelätä jättejä, mutta isommat lapset varmasti viihtyvät hyvin teoksen parissa yksin tai yhdessä aikuisen kanssa. IKJ:n puhetavasta irtoaa takuulla huumoria pitkäksi aikaa ja onpa siitä tehty jopa gradu
  
Muistakaa osallistua haasteeseen! Jaossa Dahl-kirjapalkintoja.
    
Iso Kiltti Jätti sopii Lukutoukan kulttuuriblogin kesäbingon ruutuun Lastenkirja.
     
Arvosana:
 
Takakannesta:
Sohvi ei saa unta ja hiipii ikkunan luo. Yhtäkkiä hän näkee kadulla jotain hirvittävän isoa ja hirvittävän mustaa ja hirvittävän laihaa. Sitten vilahtavat suunnattoman pitkät, kalpeat, kurttuiset kasvot ja valtavat korvat. Se on neljä kertaa ihmisen kokoinen jättiläishenkilö.
  
Kun jättiläinen kidnappaa Sohvin, tuntuu kaikki jo menetetyltä. Mutta onneksi kyseessä onkin Iso kiltti jätti, jonka puhuma kieli on yhtä aikaa kummallista, naurattavaa ja ihastuttavaa.
  
Ja ennen kuin pahat lapsukaisia popsivat jättiläiset (muiden muassa Luunmurskaaja-jättiläinen, joka popsii vain turkeilta maistuvia turkkilaisia) on saatu kuriin, joudutaan turvautumaan aina maan korkeimpaan johtoon.
  
Alkuperäinen nimi: The BFG (1982), Suom. Tuomas Nevanlinna, 232 sivua. Art House 2016 (1. suomenkielinen painos 1989)
 
Kuvitus: Quentin Blake

Dahlin suomennetut lastenteokset:

10 kommenttia:

  1. Tätä voisi ehkä joskus kokeilla, jos haluaa kevyempää luettavaa. Ei tosin minulla oikein tule luettua lasten- ja nuortenkirjoja. Eräs David Walliamsin kirja minulla olisi hyllyssä, kun kovasti joskus halusin sen lukea, mutta eipä vaan tule tartuttua siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Walliamsilla on hauska tyyli. Häntä on kutsuttu myös Dahlin manttelinperijäksi. Minulla parhaillaan kesken kaksi hänen kirjoittamaansa teosta, Herra Lemu ja Gangsterimummi. Yhden olen lukenut jo aikaisemmin, Poika ja mekko.

      Poista
  2. Tämä on jo pitkään ollut mielessä, että luen, ja nythän siitä on tehty elokuvakin, ihana juttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisten tietojen mukaan leffa on myynyt vähemmän kuin arvioitiin, mutta minusta näyttää trailerin perusteella oikein kivalta ja teoksen tunnelman tavoittavalta.

      Poista
  3. Uskaltaisikohan tätä kokeilla... tuon leffan traileri on aika näyttävä. Voisi ehkä olla kiva kesäleffa aikuisellekin. Dahl-kokemukseni eivät toistaiseksi ole olleet kovinkaan kummoisia tämän haasteen parissa, joten joku hyvä Dahl pitäisi seuraavaksi löytää luettavaksi. Matilda on ollut ehdokkaani, ja ajattelin kokeilla josko löytäisin sen vaikka lukumaratonin pinoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoja rakastava Matilda ja etenkin sympaattinen Jali ovat olleet todella hyviä. Jalissakin on Dahlin huumori nähtävissä, mutta selvästi teoksena kesyimmästä päästä. Ehkäpä juuri siksi tykkäsinkin niin paljon. IKJ:n plussana sanaleikittely, joka paikoin oikeasti vaati hetken pysähtymisen ratkaistakseen mistä sanoista jokin oli muodostettu. Ehkä sinun pitäisi kokeilla myös Dahlin aikuisille kirjoittamia novelleja?

      Poista
  4. Tästäpä sain hyvän lukuvinkin, kiitoksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla. :) Dahlin teokset ovat kestäneet hyvin aikaa ja niin lapset kuin myös aikuiset pystyvät nauttimaan näistä edelleen.

      Poista
  5. Luin Jaakon ja jättipersikan itse aika vasta, ja olin jopa hiukan pettynyt. Ehkä kannattaisi minunkin kokeilla jotain toista.

    Tiia

    Arvioni Jaakosta ja jättipersikasta löytyy täältä:
    https://mistaonpienet.wordpress.com/2016/05/17/jaakko-ja-jattipersikka/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lukemaan Jali ja suklaatehdas tai Mathilda, sillä ne ovat olleet lukemistani kahdeksasta Dahlin lastenkirjasta parhaat. :) Jaakko ja jättipersikka on lukupinossa ja olen nähnyt siitä tehdyn aika erikoisen elokuvaversion.

      Poista