torstai 2. helmikuuta 2017

Tammikuun luetut

Siskontyttö otti minusta uuden lukijakuvan, jonka
jälkikäsittelyssä sävytin juhlavuoden teemaan sopivaksi.
Tammikuu olikin mukavan kiireinen kirjapöhinän kanssa. Monta uutta ja houkuttavaa lukuhaastetta alkoi, bloggaajat äänestivät vuoden 2016 parhaat kirjat ja Klassikkohaasteen neljäs yhteispostaus täytti kirjablogistanian klassikkoilla. Blogi saikin tämän kaiken myötä uuden kävijäennätyksen, 15 834, mikä tarkoittaa 4000 käyntiä enemmän, kuin edellisessä kuussa. Ihan mahtavaa, että kirjallisuus kiinnostaa edelleen! ♥ 
   
Vuoden ensimmäinen luettu teos oli M.R. Careyn Maailman lahjakkain tyttö, joka povaa erittäin kovatasoisten lukukokemusten vuoden alkaneen. Ensimmäinen 2017 ilmestyneistä luettu oli Maria Kuutin viides Anna ja Elvis-kirja. Vielä pari bloggausta viime vuoden luetuista ilmestyi, mm. kolme Risingshadowlle kirjoittamaani kritiikkiä (Salla Simukka: Sisarla, Sari Peltoniemi: Taivazalan joutsen ja Katharine McGee: Tuhat kerrosta - Pudotus), nyt ei siis ole enää roikkumassa yhtään postausta menneeltä vuodelta.
  
Kuukauden parhaat hetket tarjosivat Maailman lahjakkain tyttö ja Virve Sammalkorven Paflagonian perillisetUudelleen luettua -haasteen innostamana luin peräti kolme suosikkiteosta vuosien takaa, kaksi olin listannut myös haasteen lukutavoitteisiini. Näistä suurimman tunnevuoristoradan aiheuttivat Anu Holopiasen Kristallien valtakunta (Noitien hoviin olikin siis helppoa tarttua sen osan perään) ja Bernard Beckettin Genesis
  
Holopainen on teinivuosieni suomalainen kirjailijaidolini ja juurikin Kristallien valtakunta houkutteli minut scifin ja fantasina lukijaksi ollessani seiskaluokalla vuonna 1999. Muutimme tuolloin perheeni kanssa maalta kaupunkiin ja lähikirjasto löytyi naapuritalon alakerrasta, jonka itseasiassa näki huoneeni ikkunasta. (Voitte vain kuvitella, kuinka usein tämän lukutoukan löysi kiertelemästä uutuuden viehätyksessä kirjaston hyllyväleissä). Kristallien valtakuntaa minulle ei ole omana vuosien kirpparikiertelyn jälkeenkään. Tuo teos onkin monelle genrelukijalle Graalin maljaan verrattavissa oleva löytö, sillä niitä ei ole montaa liikkeellä. Muutoin koko Holopaisen tuotanto löytyykin kirjahyllystäni, jopa osittain nimmaroituna.
   

Tammikuu: (11 kirjaa, 2629 sivua)
    
Helmet-lukuhaasteesseen sain kirjattua kymmenen kohtaa:
2. Kirjablogissa kehuttu kirja - M.R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja - Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja - Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (Best Debut Goodreads Author 2015)
22. Kuvitettu kirja - Tuutikki Tolonen: Mörköreitti
31. Fantasiakirja - Anu Holopainen: Noitien hovi
35. Kirjan nimessä on erisnimi - P.L. Travers: Maija Poppanen
41. Kirjan kannessa on eläin - Bernard Beckett: Genesis
42. Esikoisteos - Anu Holopainen: Kristallien valtakunta
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään - C. S. Lewis: Velho ja leijona
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit - Maria Kuutti: Anna ja Elvis ja vaahtokarkkivakooja (kohdat: 17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista ja 22. Kuvitettu kirja)
  
Tässä esimakua, mitä olen suunnitellut helmikuulle, kuvassa on niin arvostelukappaleita, uudelleen luettavaa, hyllynlämmittäjä kuin lukupiirikirja. Houkutuksen uudelleen lukemisesta olen jo useiden vuosian ajan haaveillut ja ajattelin, että nyt voisin lukea sen ystävänpäivän seutuun, jolloin olisi tarjolla Ystävänpäivän lukumaratonia, jota emännöi Hande blogista Tuntematon lukija. Aloitin tammikuun loppupuolella Margaret Atwoodin Orjattaresi, jonka ehdin lukemaan sataa sivua vaille loppuun. Siitä siis tulossa bloggaus mahdollisimman pian, sen verran kiinnostavasta teoksesta kyse.
    

12 kommenttia:

  1. Hyvän näköinen pino siulla oottamassa lukemista! Houkutus houkuttelisi miutakin, se olisi tarkotus lukea tänä vuonna uudestaan. Myös Kolkko kaupunki ja Viillot odottelevat yöpöydällä vuoroaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Houkutuksen heti, kun se ilmestyi suomeksi. Silloin ei juuri kukaan tiennyt ko. teosta. Olin siihen aikaan demittäjä ja foorumilla keskustelin kirjallisuusosiossa päivittäin. Vain pari tyyppiä oli lukenut kirjan. Pyysin sen äidiltä joululahjaksi (ja tilasin sen sitten itse Adlibriksestä luvan saatuani) samana vuonna ja melkein luin kirjan uudelleen paketoidessani, kun oli pakko etsiä ne pari ihanaa kohtaa. Mutta en kuitenkaan koskaan tullut lukeneeksi kokonaan uudelleen. Nyt on haalistunut mielikuvat huonoista jatko-osista riittävästi, että voin lukea viimein uudelleen.

      Poista
  2. Mulle Holopaisen kirjat olivat myös niitä ensimmäisiä fantasiakirjoja ja ihastuin heti. Toivottavasti saadaan joskus uusintapainoksia! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että joku muukin on perehtynyt genreen Holopaisen ansiosta. :) Olin siis kyllä lukenut aikaisemmin genreä sivuavia teoksia heppakirjoissa. Pollux-kerhossa tuli aikoinaan paljon aavehevosia yms. mutta tyylipuhtaita scifin ja fantasian edustajia satujen (kuten Narnia) lisäksi ryhdyin lukemaan vasta Sonjan tarinan innoittamana.

      Poista
  3. Pitäisi lukea Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille uudestaan - viime kerrasta on sen verran monta vuotta, että tarinan yksityiskohdat ovat haalistuneet. Minua himottaisi hankkia jatko-osakin, mutta inhottaa ajatus siitä, että Kolkko kaupunki on vain pokkarina, kun ensimmäinen osa on minulla kovakantisena. Pasmat menisivät sekaisin myös siitä, että hankkisin kovakantisen version englanniksi, koska kieli vaihtuisi kesken kaiken - olenko hullu? :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän paljon ihmisiä, joilla on sama ongelma Kolkon kaupungin suhteen. Kirjastoillekin aika hankala, kun ei oikein käyttöä kestä nämä samalla tavalla. En minäkään paljoa muista, ja mietinkin pitäisikö katsoa se leffaversio ennen kuin luen tuon jatkon.

      Poista
  4. Minä oon lukenut kans Holopaisen Kristallien valtakunnan, mutta sarjan lukeminen jäi sitten siihen. Olen kyllä ajatellut, että haluan sarjan aloittaa alusta ja lukea ensimmäistä kirjaa pitemmälle.

    Olen myös haaveillut Houkutuksen uudelleen lukemisesta vuosien jälkeen, jotta voisin senkin sarjan saada luettua sitten loppuun (viimeistä kirjaa en ole koskaan lukenut). Ehkä tänä vuonna jossakin vaiheessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on omana Kristallien valtakunnan jatko-osat Noitien hovi ja Gae Bolga (josta ei ole mitään mielikuvaa, kun ilmestyi niin pitkän ajan päästä Noitien hovin jälkeen). Tykkäsin kyllä uudelleen luettuna, toivottavasti ehdin lähipäivinä kirjoittamaan bloggaukset niistä.

      Viimeinen osa Houkutus-sarjaa oli minulle kauhea pettymys, suorastaan rikkoi ekan osan lukukokemuksen muiston. Menee siinä samaan kategoriaan kuin Veronica Rothin Outolintu-sarjan ja Suzanne Collinsin Nälkäpeli-trilogian päätösosat.

      Poista
  5. Maailman lahjakkain tyttö pitää kyllä kaivaa käsiin jostain.
    Onnittelut hyvästä aloituksesta Helmet-haasteessa, itse olen saanut kolme kohtaa täytettyä, enemmän ja vähemmän vahingossa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman lahjakkain tyttö on kyllä hyvä, pitää katsoa elokuvakin, kunhan dvd-ilmestyy. Sattumalta sain tungettua melko vaivattomasti kaikki lukemani (paitsi Saga-sajakuvan, josta en bloggaa) sopimaan haastekohtiin. :)

      Poista
  6. Luin hetki sitten Maailman lahjakkaimman tytön, osittain sinun vinkkauksesi vuoksi. Olipa hurjan, hurjan hyvä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että tykkäsit. :) Ei ihan tavallinen zombie tai kauhukirja. ♥

      Poista