Tuntematon lukija -blogin Hande emännöi Ystävänpäivän lukumaratonia tänä vuonna. Lähdin ilolla mukaan tälläkin kertaa, viime vuonna olinkin vetämässä itse tätä tempausta.
Alla minun maratonpinoni. Aloitan maratonini 14.2. klo 18:00 Stephenie Meyerin Houkutuksella, jonka olen halunnut lukea uudelleen jo yli 10 vuotta (luin kirjan ensimmäisen kerran pian sen ilmestyttyä suomeksi 2005. Sain teoksen äidiltäni joululahjaksi samana vuonna, sillä halusin lukea sen uudelleen, mutta vasta nyt tartuin siihen). En tiedä ehdinkö lukemaan muuta, mutta Chris Riddellin uutuus Ottilia ja keltainen kissa voisi olla seuraavana jonossa.
Pinossa:
- Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä (kesken)
- John Galsworthy: Omenapuu
- Anu Holopainen: Molemmin jaloin
- Tove Jansson: Muumipapan urotyöt
- Alexis Kouros: Gondwanan lapset
- Stephenie Meyer: Houkutus
- Chris Riddell: Ottilia ja keltainen kissa
- Albert Sánchez Piñol: Kylmä iho
- Voltaire: Candide
 |
| Keskellä siskoltani tullut ystävänpäivän kortti, joka saapui sopivasti 14.2. aamulla ilahduttamaan. ♥ |
Houkutus luettu loppuun 3:15, sivuja kasassa 417. Vielä ennen nukkumaanmenoa aloitan Ottilian. Se näyttää pikaisella selaamisella nopealukuiselta, kiitos Riddellin ihastuttavan kuvituksen. Riddeliä luin vielä herättyänikin, eli marotonin saldoksi kertyi lopulta 588 sivua. Vähän kolmattakin kirjaa olisin ehtinyt lukea, mutta kävin päivällä hakemassa postista paketin niin olen tyytyväinen tähänkin lopputulokseen.
Oli ihanaa lukea Houkutus kokonaan yhdellä istumalla - milloin olen viimeksi lukenut teoksen niin lyhyessä ajassa, ihan liian kauan aikaa sitten. Täytyy kyllä lukea jokin toinekin kirja lähiaikoina samalla tapaa, niin ihanaa tarinaan uppoutuminen oli. Vaikka ei se enää kyllä säväyttänyt samalla tavalla kuin lukiossa ollessani (kiitos vaan mielikuvien pilaamisesta E.L. James, ei sen puoleen, että olisin kirjojaan lukenut), mutta nautin kuitenkin ajassa taaksepäin palaamisesta.
Tsemppiä koitokseen! :) Itsellä jo muutama tunti tullut maratoonattua.
VastaaPoistaPari sataa sivua on jo luettu, vielä jaksaa hyvin. :) Toivottavasti tämän päivän puolella ehdin vielä tarttumaan Ottiliaankin.
PoistaHyvää maratonia! :)
VastaaPoistaKiitos. :) Hyvät eväät ja hyvät teokset ennustavat, että tästä tulee hyvä maraton.
PoistaOlet vasta alkutaipaleella, ei muuta kuin lukuintoa!
VastaaPoistaKiitos! Houkutus 50 sivua vaille luettu, eli ainakin 400 sivua tulee mittariin. :)
PoistaIhana tuo punaisten kirjojen kasa! Itse laitoin äskettäin kirpparille oman Twilight-sarjani, oli vähän haikea olo. Silloin joskus ne kirjat olivat elämääkin kalliimpia :'D
VastaaPoistaKiitos! ♥ Olipa muuten haastavaa saada pysymään tuo sydänsivuinen teos auki. :D Twilight oli todella sykähdyttävä lukiossa ja sitä ensikokemuksen muistoa vaalin edelleen. Joskus miettii, kannattaako niitä teoksia lukea uudelleen, jotka ovat nuorena tehneet vaikutuksen (käynyt mielessä etenkin näin Uudelleen luettua-haastetta suorittaessani), mutta yleensä kestävän kertauksen, vaikka itse olisikin vuosien varrella muuttunut. Edelleenkään en ihan täysin tajua Twilighteja haukkuvia. Etenkin Bella on minulle todella uskottava hahmo, sillä samaistun häneen vahvasti: sama syntymäpäivä, kömpelöys, hitaat hoksottimet, luemme molemmat kirjoja...
PoistaHieno saldo ja hienoja kirjoja luit! Houkutus houkuttaisi lukea uudelleen, muttamutta... annoin sille aikoinani viisi tähteä, joten uudelleen luku pelottaa:D Muistan myös, että se oli silloin nuorempana niitä kirjoja joista ei saanut myöntää pitävänsä.
VastaaPoistaMinä onneksi ehdin lukemaan Houkutuksen ennen kuin siitä tuli niin iso ilmiö - ainakaan Suomessa. Olin siihen aikaan ahkera Demittäjä ja kirjallisuusfoorumilla oli lisäkseni vain pari Houkutuksen lukenutta ja ihastunutta. Minä kun en oikein tykkää lukea hypetettyjä teoksia. Minullekin tämä oli viiden tähden kirja, muista, että itkin lukiessani (äiti jopa kysyi mitä teen, kun nyyhkin), en tosin muista enää oliko se tämä eka kirja vai se kammottava kakkonen. Minä kyllä olen aina kertonut ihmisille mielipiteeni teoksesta ja onneksi ei ole tarvinnut koskaan piilotella tykkäystäni. Monelle kritisoijalle olen kyllä omasta mielestäni antanut ajattelemisen aiheita. Bella on edelleen hyvin samaistuttava, mutta Edward ei tunnu enää yhtä ihanalta, koska mokoma E.L. James ja huono fanfikki. Mutta tykkäsin silti. Ymmmärsin myös Edwardia enemmän nyt, kun on tullut vähän ikää lisää.
Poista