Kuva: Niina T. |
Kirjabloggaajien jo perinteeksi muodostuneessa joulukalenterissa on tänäkin vuonna nähty monelaisia luukkuja. Edellinen luukku avattiin Lukupino -blogissa ja seuraava luukku ilmestyy Kirjoista ja muista kertomuksista -blogissa. Koko kalenterilista löytyy Hyönteisdokumentti-blogista.
Kolmastoista joulukuuta juhlitaan Lucian päivää. Lucian tarina alkaa Sisiliasta, missä tänä päivänä, vuonna 304 legendaarinen hyväntekijä sai surmansa. Lucia oli kääntynyt kristinuskoon vaikka se Rooman keisarikunnassa olikin kielletty. Hänen perheensä oli osoittanut neidolle puolison, mutta Lucia oli valinnut toisen tien: hän pitäytyi naimattomana ja omisti lyhyen elämänsä köyhien auttamiseen. Tästä symbolina Lucia neito kantaa edelleen lyhdettä.
Tuula Korolainen: Lyhtykujan Lucia |
Luciaan on liitetty kaksi erilaista tarinaa. Vanhemmassa versiossa valittu puoliso paljasti nuorikkonsa olevan kristitty. Sotilaat eivät kuitenkaan pystyneet kuljettamaan Luciaa mestattavaksi, sillä tämä oli kuin naulattu paikoilleen, Niinpä hänen ympärilleen koottiin rovio, mutta tulikaan ei pystynyt koskettamaan neitoa. Lopulta pyöveli iski Luciaa miekalla ja punainen vyö edustaa neidon saamaa miekanpistoa ja siitä valuvaa verta.
Tuoreemman tarinan mukaan rikas roomalainen ei-kristitty mies rakastui Lucian silmiin ja toistuvien avioliittotoiveiden jälkeen Lucia repi itse silmät päästään ja antoi ne nuorukaiselle lahjaksi tarjottimelle aseteltuna. Neitsyt Maria kuitenkin antoi neidolle uudet, aiempaa kauniimmat silmät nähdessään tämän vahvan uskon. Siksi Lucia on myös näkövammaisten ja sokeiden pyhimys. Lucia sai oman muistopäivänsä 1300-luvulla.
Tarina levisi Saksaan ja sitä kautta Pohjois-Eurooppaan. Joulukuun kahdennentoista ja kolmannentoista välinen yö oli juliaanisen kalenterin mukaan vuoden pisin, kunnes gregoriaaniseen kalenteriin siirtyminen asetti nykyään talvipäivänseisauksena tunnetun päivän 22.12. Syntyneet lapset piti kastaa ja syystyöt saattaa loppuun tuohon päivään mennessä.
Tuona yönä nimittäin Lusse eli Lucifer kulki maan päällä ja silloin olikin syytä pysytellä sisällä. Suljettujen ovien ja ikkunoiden takana pidettiin yllä iloista henkeä, syötiin ja juotiin, sekä sytytettiin kynttilöitä. Pihalle asetettiin olkilyhde pikkulinnuille ja karjalle annettiin tavallista enemmän syötävää. Joskus saatettiin myös antaa ruokauhreja pikkuväelle. Erään teorian mukaan Luciferin ja Lucian nimet sekoittuivat samankaltaisuuttaan ja Lussella saattoi olla jopa morsian, Musta Lucia. Molempien nimien pohjalla on sana lux, valo.
Ruotsissa Luciaa on juhlittu 1700-luvulta saakka. Sahramilla keltaiseksi värjätyt luciapullat ovat myös tältä ajalta. Vaikka juhla onkin yleisempi suomenruotsalaisten alueella, on kynttiläkruunuinen Lucia tuttu myös muuallakin Suomessa, etenkin kouluissa.
Kuva: Niina T. |
Helsingin tuomiokirkolle kokoontuu tänäkin vuonna satoja ihmisiä katsomaan, kun vuoden valontuojaneito laulaa joululauluja. Tämän vuoden Lucia neito on Sonja Lehto. Tänä vuonna vietetään Suomen Luciaperinteen 60-vuotisjuhlaa. Kyse ei ole missikisoista, vaan Lucian tehtävänä on tuoda iloa ja valoa pimeyden keskelle. Hän vierailee joulu-tammikuun ajan mm. vanhainkodeissa ja kouluissa. Lucian lisäksi kulkueeseen kuuluu tähtipoikia- ja tyttöjä, sekä usein erilaisia taruolentoja.
Ruotsin kautta Suomeen on kulkeutunut myös toinen valoon liittyvä perinne - tiernapojat. Oulu tunnetaan Suomen tiernakaupunkina, jonka vuoksi Rotuaarilla paljastettiin viime vuonna Sanna Koiviston tekemä tiernapoikapatsas. Tierna on laina ruotsin kielen sanasta stjärna, tähti. Tiernapojat kiertelevät levittäen valoa talven keskelle laulujen ja näytelmän muodossa. Alunperin nuorten poikien muodostamat nelikot keräsivät taskurahaa ja kynttilänpätkiä valaisemaan pimeää taivaltaan. Vuosittain järjestettävät tiernapoikakisat on pitkäaikainen perinne, joka alkoi 1930-luvulla.
Luciapullan ohje
Santa Lucia -laulun sanat
Valoisia lastenkirjavinkkejä Lucian päivään:
- Mila Teräs: Hämärinkäinen
- Tuula Korolainen: Lyhtykujan Lucia
- Mauri Kunnas: Koiramäen Martta ja tiernapojat
- Rauno Myllylä: Tähti se kulukeepi - Tiernapoikien tarina
- Kirsti Mäkinen: Topeliuksen joulu - Satuja ja runoja
- Hans Peterson: Markun joululahja
- Nora Surojegin: Untu ja sydäntalven salaisuus
- Tuutikki Tolonen: Joulusatuja (13.12. Valottaren kulkue)
- Pirkko Vainio: Majakan jouluvalo
Mielenkiintoinen teksti! Joitain uusiakin juttuja, mitä en tiennyt. Käytitkö jotain kirjaa lähteenä?
VastaaPoistaLucia on kiinnostava hahmo, ainoa pyhimys (ja vieläpä nainen), jota Suomessakin juhlitaan.
PoistaSuurin osa faktoista on tuosta Tuula Korolaisen Lyhtykujan Luciasta (kuvakirjan loppupuolella infosivuja) ja netistä tarkistelin niiden paikkaansa pitävyyttä. Kyseessä on kuitenkin 1700 vuotta vanha lengenda, eli siitä löytyy paljon eri variantteja yksityiskohtien suhteen.
Tiernapojista infolähteenä käytin Rauno Myllylän Tähti se kulukeepi - Tiernapoikien tarina -tietoteosta, joskin sen päivitetty versiokin jo 10 vuotta vanha.
Kröhöm, kyllähän Suomessa juhlitaan moniakin pyhimyksiä jos liikkuu sopivissa piireissä...(mutjoo, ymmärsin kyllä mitä tarkoitit)
PoistaOlipa ihana Lucian päivän luukku! Valoa päivääsi <3
VastaaPoistaKiitos! Toivottavasti teillä päin on lunta, täällä Oulussa ainakin on tuntunut valoisalta vähäisenkin lumen kanssa. Ei aina edes uskoisi, että elämme nyt pimeintä aikaa. Päivän pituun nyt 3 tuntia ja 48 minuuttia.
PoistaLucia-perinteestä olikin eilisessä pikkujouluissa laajasti puhetta kun pöydässä istui niin ulkkareita joille koko ilmiö on uusi kuin suomenruotsalaisia joille se taas oli hyvin tuttu (mutta tässä tulikin esiin asia jota ei muistettu, kuinka vanha tämä Folkhälsan-HBL-YLEn Suomen Lucia -perinne on).
VastaaPoistaMinäkin yllätyin siitä, kuinka pitkään Luciaa on juhlittu. Tiernapoika kisat täällä Oulussa myös vanhempi perinne kuin olin ajatellut. Viime vuosina mukaan on tullut uusia kategorioita. Ennenhän se oli vain poikien juttu, nyt myös sekasarja, aikuisten sarja ja parodiat. Muutama vuosi sitten yliopiston lautapeli yhdistys CRYO tempaisi Star Wars tiernapoika kokoonpanolla (ks. videolinkki alla).
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=1vyvjcFv9DY
Olipa mukava lukea Lucia-perinteesta, jonka taustoja tunnen heikosti. Kaunis luukku! Valoisaa Lucian-päivää sinulle. :)
VastaaPoistaKiitos! :) Lucia taitaa tosiaan olla tutumpi rannikolla, mutta itselleni jäi hyvin mieleen tämä valon juhla, kun sitä vietimme ala-asteella. Olin itse yksi tähtitytöistä. Valoa myös sinun päivääsi.
PoistaKiitos luukusta!
VastaaPoistaKiitos Omppu. :)
PoistaKiinnostava luukku, minullekin tuli uutta tietoa. :) Ja ihania lukuvinkkejä, mun on ehdottomsati luettava Hämärinkäinen. <3
VastaaPoistaHämärinkäinen on ihana! Varsinaista isoa opetusta siinä ei ollut, mutta kuvitus ja tarina ovat silti kauniit. Tykkäät varmasti. :)
PoistaMielenkiintoinen luukku. Että Lucia saa sisältöäkin.
VastaaPoistaKiitos kommentista, Ulla. :) Lucia perinne ei tosiaan ole jokaiselle suomalaiselle se kaikkein tutuin. Minulla on ruotsalaisia sukulaisia, jotka leipovat lussekatteja eli Lucia pullia joka vuosi, niin ehkä sitä kautta tullut enemmän tietämystä päivän merkityksestä.
PoistaKiitos luukusta, josta sai aimo annoksen uutta tietoa! Korolaisen kirja näyttää kivalta!
VastaaPoistaKiitos Elina. :) Tuo Korolaisen kuvakirja oli ihan hauska ja täynnä joulumieltä. Arvostan kirjaa myös tiiviin, mutta informatiivisen tietopakettinsa vuoksi. Tuossa Kunnaksen tiernapoika-kirjassa oli myös lopussa tietoa juhlasta. Tällaisia lastenkirjoja lisää.
PoistaKiitos Lucia-tietoudesta! On ihana ajatus, että Lucian tehtävänä on tuoda iloa ja valoa pimeyden keskelle - molempia tarvitaan.
VastaaPoistaRentouttavaa joulun aikaa!
Kiitos! Tätä oli kivaa kirjoitella. :) Valoa tosiaan tarvitaan tähän aikaan vodesta. Tänä aamuna oli ihanaa herätä auringonpaisteeseen.
Poista