Liebster Award

   

Sain Todella vaiheessa -blogin Reta Anna Marialta Liebster Award -tunnustuksen. Suuri kiitos siitä! Sääntöjen mukaanhan tunnustus tulisi antaa blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. Yöpöydän kirjoilla on lukijoita tänään yksi enemmän kuin eilen - yhteensä jo 215, eli minun kohdallani tämä ehti ei toteudu, mutta ehkä se ei haittaa. 

  

Liebster Awardin säännöt kuuluvat näin: 

1. Linkkaa haasteen antajan blogi postaukseesi.
2. Laita palkinto esille blogiisi.
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
6. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

   

1. Minkä elokuvan näit viimeksi?

Kävin tänään katsomassa Matkijanärhi 2:n Finnkinon teatterilla. End of an era! Huikea filmatisointi päätti trilogian henkeasalpaavasti. Päädyin pitämään tästä versiosta enemmän kuin kirjallista alkuperäisteoksesta. 

  

2. Kuvaile unelmakirjaasi.

Huh, hankala kysymys, johon yritän vastata parhaani mukaan. 

  

Arvostan teoksia, joiden kieli on kaunista, vailla kirjoitusvirheitä tai liian kummallisia sanaväännöksiä. Ajankuvaa ja miljöötä on kuvattu runsaasti, mutta ei raskaasti, jotta voin kuvitella maiseman mielessäni - haluan hengittää hahmojen kanssa samaa ilmaa. Samoin hahmojen tulee olla tarkasti kuvattuja, mutta ei luettelomaisesti, ulkoa ja etenkin sisältä. Nimissä on voimaa, eli unelmakirjailijani on panostanut niihin. Kerronnan tulee olla oivaltavaa, herättää uusia ajatuksia, paljastaa jotain syvempää lukijasta, hahmoista ja ehkä jopa kirjailijasta. 

  

Genren suhteen ei tässä ole niin merkitystä, sillä näitä kaikkia voi saada niin elämäkerroista, fantasiasta, sotaromaaneista kuin kovasta scifistä. Romantiikka ei ole pakollista, mutta tuoreesta näkökulmasta kerrottuna sekin on erittäin mielenkiintoinen lisä unelmateoksessa. Viimeiseksi täytyy mainita, että tällaisella elämää suuremmalla teoksella tulee olla myös huomiota herättävä, kaunis kansi, joka sopii yhteen sisällön kanssa.  

3. Liittyykö sinulla lukemiseen jotain rituaaleja? (Esim. aina pitää olla teetä tai kietoutuneena tiettyyn vilttiin.)

En ole koskaan ajatellut lukemiseen liittyviä rituaalejani. Luen usein nojatuolissa, joten aluksi täytyy nostaa ylimääräiset tavarat pois siitä, ennen kuin lukusession voi aloittaa. Syksyisin tykkään käpertyä tuoliin huopaan kääriytyneenä ja juoda teetä, mutta en joka päivä. Rituaalimaisin toimintamuotoni lienee oikean kirjanmerkin valinta. Haluan aina löytää kokoelmastani sen kirjanmerkin, joka sopii lukemaani kirjaan. 

  

4. Minkälainen ihminen olet juhlissa?

Riippuu vähän juhlista. Yleensä en niissä viihdy, ja jos satun olemaankin paikan päällä, pysyttelen vesilinjalla ja seinänvierustalla. Normaalisti olen hyvinkin puhelias, mutta juhlissa on liikaa ihmisiä, joista yleensä en kovinkaan montaa edes tunne. Jos juhlilla on kuitenkin kirjallisuus/fandom -teema, saatan jäädä puhumaan tuntemattomillekin pitkäksi aikaa jostain aiheesta, joka minua kiinnostaa. 

  

5. Onko e-kirjoilla tulevaisuutta? Entä paperikirjoilla? Kirjakaupoilla?

Molemmille löytyy lukijoita, en siis pidä e-kirjaa paperikirjan kilpailijana saati korvaajana. Itse olen puhtaasti paperikirjalinjalla, vaikka näenkin e-kirjan sopivan paremmin toisille lukijoille joissakin tilanteissa. Kivijalkakirjakauppoja on varmasti myös tulevaisuus, sillä esim. Helsinkiin on nyt syksyn aikana avattu kaksi uutta myymälää (Aavetaajuus ja Nide), lisäksi Amazon ja AdLibris ovat myös aloittaneet omien kivijalkakirjakauppojen perustamisen. 

  

6. Kenen kirjailijan työhuoneessa haluaisit olla kärpäsenä katossa? Elävä tai kuollut, kumpikin käy.

Magdalena Hai. Uskon, että hänen tyähuoneensa katossa ei tulisi tylsää. 

  

7. Kummasta pidät enemmän: kirjojen ahmimisesta vai rauhallisesti makustelusta?

Se on hyvin kirjasta riippuvasiat. On teoksia, jotka ahmii kuin suklaalevyn (esim. Andy Weirin Yksin Marsissa) ja toisia täytyy nauttia pienissä paloissa kuin pitkään kypsynyttä viiniä (esim. Laura Lindstedtin Oneiron). Ahmitut kirjat jäävät yleensä vahvempina lukukokemuksina mieleen, sillä ne rajautuvat ajallisesti lyhyempään jaksoon, mutta toisaalta pidän myös kirjoista, jotka haastavat lukijansa, kunhan välillä lukee viihteellisempiäkin kirjoja. 

  

8. Kuinka järjestelmällinen olet?

Semi-järjestelmällinen. Osa elämänpiiristäni on hyvinkin terävärajaisesti järejstelty, työpöytäni puolestaan pursuilee erilaisia harrastusvälineitä värikynistä pihteihin, villalangasta muistiinpanovihkoihin. Saatan tehdä vähän sieltä ja täältä, hyppien pitkienkin aasinsiltojen kautta asiasta toiseen ja palata taas alkuun. 

  

9. Oletko innostunut jostain viime aikojen muoti-ilmiöstä, kuten karppauksesta, Room Escapesta, lankuttamisesta tai pastellinvärisistä hiuksista?

Aikuisten värityskirjat lienevät ainoa muoti-ilmiö, joka viime aikoina on tarttunut minullekin. Sain ensimmäisen värityskirjani (Valentina Harperin Creative Coloring - Animals) vasta vähän aikaa sitten synttärilahjaksi ja jouluksi toivoin paria kirjaa lisää. 

  

10. Kirjasarja vai yksittäinen romaani?

Riippuu kirjasta. Viime aikoina kustantamoissa on suosittu trilogioita, joten niiden vastapainoksi on kivaa lukea myös yksittäisiä, omilla jaloillaan seisovia kirjoja. Kovin pitkiä sarjoja puolestaan yritän vältellä. Trilogiat toistavat liian kaavamaista rakennetta, eli toisessa osassa ei tule juurikaan uutta. Missä ovat kaksiosaiset (mini)sarjat?

  

11. Missä maisemassa mielesi lepää?

Rakastan pitkiä kävelyretkiä metsässä mieheni kanssa. Mieluummin katselenkin siis puita, järviä ja mäkiä kuin urbaania betoniviidakkoa. Ihannemaisemani on keskieurooppalainen tammilehto, jonka metsänpohjaan aurinko viistolla valollaan maalaa pitsikuvioita. Vihreä on murrettua, paikoin jo enemmän keltaista kuin vihreää. Ilma on raskasta, mutta ei hiostavaa, täynnä vahvaa elämän tuoksua ja lintujen sirkutusta. Ikivanhojen runkojen muodostama katedraalimainen paikka on ajaton, pyhä, ja täynnä sykkivää voimaa.

En haasta ketään, sillä niin kuin Reta toteaa, on tämä kiertänyt jo useimissa blogeissa.