Arvostelukappale
Sui Ishidan Tokyo Ghoulin toisessa osassa syvennetään ghoulien maailmankuvaa. Ken Kaneki tapaa coolin ghoulin, jonka tekemät naamiot auttavat ghouleja selviytymään heitä metsästäviltä tutkijoilta - joista muutama vilahtaa myös tämän pokkarin sivuilla. Ghoul Toukan (kannessa) elämästä saadaan lisää vihjeitä ja Ken oppii, mistä ne ghoulit, jotka eivät itse metsästä saavat ruokaa, johon ei liity huonoa omaatuntoa.
Vaikka toinen osa tarjoaakin paljon uutta tietoa, siitä puutuu sitä jännitettä joka teki ensimmäisestä osasta niin hyvän. Kyseessä on kuitenkin 14 osainen sarja, eli joukkoon mahtuu myös enemmän taustoja pohjustavia teoksia, ei vain pelkkää toimintaa. Verenvuodatukselta ei kuitenkaan vältytyä. Uta ja Hinami (ujo tyttö) ovat mielenkiintoinen lisä hahmogalleriaan ja he tarjoavat uusia näkökulmia siihen, mitä tarkoittaa olla ghoul ja kuinka yllättävän vähän eroja ghouleilla ja ihmisillä lopulta on.
Takakannesta:
Ghoulit elävät keskuudessamme. Niitä ei erota ihmisestä. Ne metsästävät meitä.
Ken Kanekin elämä tavallisena opiskelijana on historiaa. Nyt hän on puoliksi ihminen ja puoliksi ghouli, eikä elämä kahden yhteisön välissä ole helppoa, sillä myös ghouleja metsästetään.
Suomentanut: Suvi Mäkelä, 208 sivua, Punainen jättiläinen 2016
Alkuperäinen nimi: Tokyo Ghoul (2011)
Tokyo Ghoulista on kirjoitettu myös täällä: Manga Puutarha
Sarjassa ilmestynyt:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti