Lastenkirjalauantai: Salla Simukka: Sisarla - Seikkailu toisessa maailmassa

"Elämä ei oikein ole elämisen arvoista ilman parasta ystävää."

    

   

Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu Risingshadowssa.

Lukuhaasteissa: BFF -lukuhaaste

   

Sisarla on Salla Simukan ensimmäinen lastenromaani, moderni satu, joka kulkee klassikoiden jalanjäljissä. Teoksen alussa on lainaukset Lewis Carrollin Liisan seikkailuista ihmemaassa, F. H. Burnettin Salaisesta puutarhasta ja H. C. Andersenin Lumikuningattaresta. Sisarla on kunnianosoitus näille saduille, sillä teoksesta löytyy tyttö, joka putoaa toiseen maailmaan, kuten Liisa, löytää Salamaisuuksien puutarhan ja kohtaa kuningattaren lumisessa linnassaan. Sisarlassa Simukan kieli pääsee leikittelemään ja lumoamaan lukijansa.   

  

Sisarlan päähenkilö on 11-vuotias, yksinäinen Aliisa. Kerronta alkaa 20. joulukuuta ja lunta on satanut jo monta kuukautta niin, että matalimmat talot alkavat olla hautautuneet kokonaan hankeen. Pakkanen on kiristynyt  jatkuvasti ja kylmyys on mennyt myös ihmisten sisälle. Aliisa on kuitenkin ainoa, joka huomaa, että hymyjen lisäksi myös ihmisten varjot ovat kadonneet, mutta nuoren ikänsä vuoksi häntä ei oteta vakavasti. Kun Aliisa näkee sudenkorennon keskellä talvea, käynnistyy tarina, jossa on unenomaista taikaa. 

Ei ollut helppoa olla yksitoista, sillä silloin oli lapsuuden ja nuoruuden välissä, jatkuvasti joko liian iso tai liian pieni. Kaikki tuntuivat lisäksi kuvittelevan, ettei yksitoistavuotias ymmärtänyt vielä juuri mitään elämästä tai maailmasta. he olivat väärässä. Tai he eivät muistaneet, millaista oli olla yksitoista. (s. 12)

  

Aliisa putoaa lumen läpi Sisarlaan, maahan, jossa on ikuinen kesä, viisi kuuta, laulavia ruusuja, kahvia juova pöllö, lohikäärmeitä ja merirosvomainen miehistö, joka kalastaa hukkuneita tarinoita. Aliisa tapaa Merin, toisen tähän vieraaseen maailmaan pudonneen tytön ja heistä tulee heti parhaat ystävät ja sielunsiskot. Yhdessä heidän on pelastettava niin oma maailmansa hukkumasta lumeen kuin myös Sisarlan moninaiset asukkaat kuningatar Lilin hirmuvallalta. Ystävyys on teoksen keskeinen teema.

Salamaisuuksien puutarha oli täynnä kaikenlaisia asujia, pieniä ja suuria, outoja mönkijöitä ja kauniita kulkijoita ja metsäneläimiä kauriista päästäisiin ja karhuista pääskysiin.
--
Oli kuin kaikkien maailman lasten satujen olennot olisivat löytäneet sieltä yhteisen kodin.  (s. 31)

  

Saku Heinäsen persoonallinen kuvitus tukee kerrontaa, joskin pariin otteeseen asemoinnista  johtuen kuva paljastaa tulevia tapahtumia vähän ennen kuin teksti saa kiinni samat kohdat. Erityisesti koko aukeaman kuvissa tavoitetaan satumaailman lumoavuus ja ero tavalliseen arkeen, sillä Heinänen on tehnyt niistä todella yksityiskohtaisia.

Se oli yhtä aikaa aavemainen ja unenomaisen lumoava paikka. Kaikki oli pölyistä ja ruostunutta, joka paikassa oli hämähäkin seittejä, mutta huvipuiston laitteiden kauniit värit näkyivät yhä haaleina pölykerroksen alta. Maailmanpyörään oli kivunnut muratti, joka oli kietoutunut vaunujen ympärille. (s. 81)

  

Sisarla on satu, joka lainaa aineksia kaanonista, mutta onnistuu luomaan oman täyteläisen maailmansa. Teos vertautuu uudemmista saduista esimerkiksi Catherynne M. Valenten teoksiin Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla ja Tyttö joka putosi Satumaan alle ja juhli varjojen valtakunnassa. Molemmat kirjailijat ovat luoneet toiminnallisia tyttöhahmoja, jotka seikkailevat ihastuttavan kummallisissa satumaailmoissa ja kohtaavat erikoisia olentoja sudenolennosta sammalpeikkoihin. Simukan teokset ovat suosittuja Suomen ulkopuolellakin ja Sisarla on kirjoitettu niin, että sen voi kääntää suoraan toiselle kielelle ja sen oikeudet on jo myyty Yhdysvaltoihin sekä useisiin muihin maihin. Sadut ovat pysyvästi muodissa. 

  

Suosittelen teosta 7-12-vuotiaille, nuoremmille aikuisen kanssa ja vanhemmille yksin luettavaksi. Aikuisena nautin teoksesta kuvituksen lisäksi erityisesti sen sisältämien viittauksten vuoksi, sillä Sisarlaa lukiessaan tuntuu siltä kuin lukisi lapsuuden lempikirjaa yhtä aikaa uudelleen ja ensimmäistä kertaa. 

   

Arvosana:

         

Takakannesta:

Lumisade vain jatkuu ja jatkuu. Pakkanen kiristyy ja koko maailma uhkaa hukkua kinoksiin. 11-vuotias Aliisa putoaa lumen halki toiseen maahan, Sisarlaan - ja seikkailuun!

   

Sisarlassa on ihmeellinen puutarha, jossa asuu tuulikeijuja, kyselijäkukkia, unienkutojia, Ja yhdessä puussa keikkuu tyttö, Meri. Aliisa on aina kaivannut parasta ystävää, ja nyt tuo toive toteutuu. Aliisan ja Merin on saatava oman maailmansa ikuinen talvi loppumaan. Mutta Aliisa joutuu vielä vaikeamman tehtävän eteen, kun Meri näyttää unohtaneen heidän ystävyytensä.

     

184 sivua, Tammi 2016

  

Kuvitus: Saku Heinänen

Aliisan seikkailuista Sisarlassa on luettu myös täällä: Oksan hyllyltä, Dysphoria, Kieltenopen kotiblogi, Sinisen linann kirjasto, Karvakasan alta löytyi kirja, Lukutoukan kulttuuriblogi

  

Samantyylisiä teoksia: Catherynne M. Valente: Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla ja Tyttö joka putosi Satumaan alle ja juhli varjojen valtakunnassa, Mila Teräs: Noitapeili, C. S. Lewis: Velho ja leijona, Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta, Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli