Tunnustus

Sain tunnustuksen Holopaisen Anulta, jonka blogi on Kirjailijan kävelyretkiä. Kiitos!

Haasteessa kuuluu siis toki kiittää tunnustuksen antajaa, paljastaa itsestään kahdeksan (8) asiaa ja jakaa tunnustusta yhtä monelle eteenpäin. Tämä(kin) tosin on kulkenut jo aika monen blogin kautta, mutta tuskin ketään haittaa jos jaan tunnustusta jo sen saaneille blogeille, jos ne minusta ansaitsevat sen.

1. Lempikirjojani ovat tällä hetkellä ne, jotka kertovat maailmanlopusta, ekokatastrofista, zombeista taikka vampyyreistä. Apokalyptisyys ja dystopiat kiinnostavat, sillä mielestäni nykyisellä maailmanmenolla ollaan huolestuttavasti siihen suuntaan menossa.
2. Olen oman ainejärjestöni, Oulun yliopiston kulttuuritieteiden opiskelijoiden Kultu ry:n tiedotusvastaava. Ainejärjestöön kuuluvat arkeologian lisäksi kirjallisuus ja kulttuuriantropologia. Olen ollut nykyisessä pestissäni kahden hallituskauden (yksi lukuvuosi) verran, lähdin mukaan jo fuksi vuoteni keväällä ja silloin pestini oli biojätevastaava.
3. Olen opiskellut humanististen aineiden lisäksi geologiaa luonnontieteellisen puolelta sekä fysiikan "laitoksen" tähtitiedettä. Laitoksiahan ei nykyisellään enää tunneta (mikä minusta on ihan pöljä keksintö, laitos-sana kuuluu minusta tässä yhteydessä asiaan).
4. Minulla on neurologinen vaiva, hahmotushäiriö. MBD joka minulla käytännössä ilmenee seuraavina ongelmina: en osaa hahmottaa oikeaa ja vasenta (yksi syy miksi en koskaa aio hankkia ajokorttia), minulla ei ole mitään havaintoa suuntavaistosta, eksyn kaupungilla/yliopistolla, jos käännyn väärässä kulmassa, en osaa yhdistää digitaalista ja analogista kelloa (12 ja 24 tunnin aika näyttö), en osaa aina ahamottaa oman ruumiini raajoja, tai niiden sijaintia vaikkapa seinän/kaapin/tuolin suhteen (törmäilen asioihin, en osaa päätellä etäisyyksiä, syy miksi en aja polkupyörällä ja saan paljon mustelmia), uskon myös, että tästä syystä johtuen puheeni on hyvinkin nopeaa ja epäselvää, samoin käsialani... itsekään aina ymmärrä itseäni! :D Typoilen myöskin ahkerasti.
5. Minulla on ollut kaksi kissa. Ensimmäisen kissani (Rontti-neiti) sain kun täytin 18, siskoiltani lahjaksi. Rontti on maalaiskissa, pentueen viimeinen, joka sai kodin luotani iskosiskoni halutessa pelastaa sen varmalta tuholta. Rontti asui kanssani kolme-neljä vuotta kunnes hankin hänelle kaverin Merri-herran (lyhenne Merenthieristä). Merri tuli löytöeläinkodista, se oli ollut n. vuoden vanha sinne tullessaan ja lähes yhtä kauan se vietti häkissä, ilman että kukaan sitä tahtoi. Merri on todennäköisesti brittiläinen lyhytkarva, muistuttaa ulkonäöltään & kooltaan Karvista ja luonteeltaan se on aivan ihanan herttainen. Rontti tosin ei osannut Merri-poikaa arvostaa vaan puolen vuoden kuluttua toinen isosikoni otti hänet kahden kissansa lauman jatkeeksi. Muutimme Rontin kanssa Kuopiosta Ouluun 2008 ja asuimme täällä noin vuoden yhdessä, kunnes tapasin nykyisen poikaystäväni/kihlattuni. Hän on allerginen kissoille ja 2010 kun muutin hänen kanssa yhteen, oli minun tehtävä raskas päätös ja etsiä Rontille uusi koti. Nyt hän on asunut vuoden erittäin hyvässä kodissa, jossa käyn kisu-neitiä katsomassa aina silloin tällöin.
6. Minulla on ollut monta vuotta haaveena kirjoittaa oma kirja. Olen aloittanut vuonna 2006 kirjoittamaan fantasia eeposta parhaan ystäväni E:n kanssa. Yliopistoon päästyäni kirjan teko jäi tauolle ja kummittelee aina mielessäni. Runokokoelman julkaisu olisi myös ihanaa,
7. Toiveammattini ei ole arkeologi vaan kirjastotäti. Olen ollut vuoden työharjoittelemassa kirjastossa ja huomannut sen juuri oikeaksi paikaksi minulle, joskaan en ole katunut päivääkään arkeologian opintojani. Kirjojen hyllyttäminen, aakkostaminen ja niiden suosittelu ihmisille tuntuu vain täydelliseltä elämältä. Paras muisto kirjasto ajaltani: Viimeisellä viikolla sain tehtäväkseni suositella eräälle vanhemmalle rouvalle uudenlaisia kirjoja. Hän oli lopeensa kyllästynyt kahden muun minua vanhemman kirjatotätin ehdottamiin ainaisiin rakkaushömppäromaaneihin ja tahtoi vaihtelua. Vein hänet historia hyllylle ja latasin hänen hentoluisiin käsiinsä mm. Paula Havasteen, Eira Pättikankaan ja Tuula Rotkon kirjoja. Seuraavana päivänä täti tuli uudelleen kirjastoon, reippain askelin ja ajattelin, että hän tuli valittamaan ehdottamistani kirjoita, mutta mitä vielä: hän ylisti niitä ja sanoi ettei olisi itse noita kirjoja osannut valita ja häntä alkoi kovasti kiinnostaa noituus ja esihistoria, tapahtumat kun hänen kotiseuduilleen sijottuivat. Hän jopa lainasi lisää kirjoja kun edelliset oli jo luettu sekä varasi muita, samankaltaisia kirjoja.
8. Lopuksi todetaan vaikkapa... muista harrastuksistani. Kuten joku on saattanut ehkä huomatakin, minulla "muutama" muukin blogi, joskin kahta näistä päivitän ahkerammin kuin toisia. Kirjojen lukemisen lisäksi aikaa jää myös korujen ja korttien näpertämiseen sekä postcrossaamiseen. Olen aikamoinen hamsteri, eli hyllyt täytyyvät kirppariostoksista (kirjoja, purkuun meneviä koruja, askartelutarvikkeita).

Näille blogeille jaan tunnustuksen:

• Kirjamielellä
• Vinttikamarissa
• Lukunurkka
• Uppoa hetkeen
• Kirjapinot
• Jos vaikka lukisi...
• Kirjamaa
• Pöytälaatikon salaisuudet