"Nyt tulee minun keväthuutoni!"
Inspiroivaa musiikkia: Faun: Tanz Mit mir
Kävin lauantaina katsomassa Ronja ryövärintyttären lukupiiriläisteni kanssa. Kokemus oli aivan uskomaton - ja minulle ensimmäinen teatterikerta Oulussa asuessani. Olimme lukeneet kirjan vähän aikaa sitten ja näytelmä seurasi Astrid Lindgrenin teosta uskollisesti. Vaativatkin kohtaukset oli järjestetty todella luovasti mukaan osaksi kerrontaa. Etenkin Ronjan ja Birkin hyppiminen Helvetinkuilulla sai aikusenkin katsojan istumaan penkkinsä reunalla henkeään pidellen (kuilurakenne oli nimittäin aika korkea).
 |
| Hyppy Helvetinkuilun ylitse. Kuva Kati Leinonen. |
Lavalla palava aito tuli toi todella vahvan läsnäolon tunteen. Lavastus oli muutoinkin todella dynaaminen ja kaikessa yksinkertaiuudessaan se herätti kirja maailman todelliseksi. Näyttämön lattiankolosta kurkistelevat söpöt ketjunpoikaset jäivät erityisesti mieleeni. Ajattaroiden lento oli todellista ilma- ja teatteriakrobatiaa. Oli hurjaa katsella valjaista roikkuvien näyttelijöiden suoritusta!
Näyttelijävalinnat olivat erittäin osuvia. Erityisesti Elias Keränen Birkinä oli minulle näytelmän tähti. Hänen esittämänsä Birk oli täydellinen. Mutta eivät Hannu Pelkosen esittämä Matias tai Sanni-Mari Kannon Ronja olleet sen huonompia. Mirjami Kukkolan Loviisa ei täysin lumonnut, hän vaikutti vaisummalta kuin kirjassa. Undis (Jaana Kahra) sen sijaan oli kirjassa esitettyä miellyttävämpi ja Loviisaa selvästi tiukempi täti.
 |
| Ronja ja Birk. Kuva: Kati Leinonen |
Myös ryövärit olivat mainioita, kuin joukko Hobitista karanneita kääpiöitä, hauskoja ja monipuolisia hahmoja, eivätkä ollenkaan ikäviä katsella pitkine ryövärinhiuksineen (Kalju-Pietu, Tuula Väänänen, oli tokikin nimensä mukaisesti kalju). Vaikka esityksessä laulettiin, ne eivät synnyttäneet Disney-musikaalimaista tunnelmaa, vaan kenties keskiaikaisesta tai kelttiäisestä kansanmusiikista vaikutteita saaneet kappaleet sekä Aleksis Kiven runoon perustuva Oravan laulu sopivat kohtauksiin todella hyvin luoden tilanteen mukaan hilpeän tai hauraan tunnelman.
Kirjan fantasiamaailmasta oli tuotu nytelmään pelottavien ajattaroiden lisäksi niin männiäisiä kuin maahisia ja niiden hauskaksi vastapainoksia kakkiaisia, "miksvai hää sillai tekkee?". Ronjan talvinen seikkailu, joka päätyi kakkiaisten pesäkoloon juuttumiseen, oli toteutettu ihastuttavalla tavalla: katosta roikkui suuri kenkä! Lapsipainotteisesta yleisöstä näki kuinka osa pelkäsi ja osa nauroi vakavissa tai pelottavissa kohtauksissa. Erityistä kiinnostusta heidän joukossan aiheutti ryöväreiden käyttämä värikäs kieli paskahousuineen ja huitun tuuttiin toivottamisineen. Monien lasten vanhemmat ovat varmaan saaneet selitellä kielenkäyttöä kotona.
 |
| Ajattara. Kuva: Kati Leinonen |
Kiitos huikean näyttelijäntyön (mm. synkän kauniiden ajattaroiden), sain kylmiä väreitä koko näytelmän ajan. Paikoin silmäni myös kostuivat, etenkin lopussa. Ensimmäinen puoliaika meni aivan hetkessä ja jälkimmäinen puoliaika tuntui vieläkin nopeammalta. Taputin käteni punaisiksi! Kirjan henki oli tuotu lavalle todella elävästi. Erityiskiitos mainiosta mekaanisesti nivelletystä hevosesta, jonka kaviot sanoivat kauniisti klip-klop. Käsiohjelma oli myös todella hauska: siitä pystyi taittelemaan kuution!
Kesto: 2 tuntia 20 minuuttia (väliajan kanssa)
Näytelmästä mm. täällä: Luen ja kirjoitan, Yle, Oulun kaupunginteatteri
Lisää kuvia näytelmästä: Oulun kaupunginteatteri / Ronja Ryövärintytär pressikuvat
Arvosana:
Oi Ronja ryövärintytär -näytelmä olisi todella kiva nähdä. Peruskoulussa käytiin aina välillä teatterissa (ja isän kanssa kesäteatterissa) ja erityisesti minulle on jäänyt mieleen silloin nähty Kuka pelkää noitia, mutta pk:n jälkeen en ole tainnut yhtäkään näytelmää nähdä. Pitäisi varmaan käydä teatterissa sitten, kun Turkuun rantautuu seuraavan kerran jotakin kiinnostavaa.
VastaaPoistaMuistan ala-asteelta kaksi näytelmää: toinen oli Hobitti ja toinen Kaper, Jesper ja Joonatan. Etenkin Hobitti on jäänyt hyvin mieleeni. Aina kun Bilbo laittoi sormuksen sormeen, näyttelijään kohdistettiin punainen valo, joka teki hänestä näkymättömän. Toisesta näytelmästä muistan vain sen, kun Kaardemumma paloi ja lavalta valui tekosavua, johon meinasin tukehtua.
PoistaLukiossa kuului osana äidinkielen kurssia kaksi näytelmää. Toinen oli Maa on syntinen laulu ja toinen erikoisempi Alamäkijuoksijat. Siinä oli hassu mummo, joka höpötteli ja tyyppi, joka harjoitteli alamäkijuoksua ja juoksi aina päin seinää, kun ei pysähtynyt ajoissa. Pahinta kuitenkin oli, että istuin rivillä 1 paikalla 2 ja näytelmä alkoi sillä, että miesnäyttelijä tulee lavalle alasti, suunnileen minun kohdalleni ja aloittaa helikopterin (if you get what I mean). Kyseessä oli teatterin pienin lava ja näyttelijä tuli niin lähelle, että olisin voinut melekin koskettaa häntä ojentamalla käteni suoraksi.
Pitää katsella, jos vaikka Helsingissä olisi nyt vapun seutuun näytelmiä, joihin mennä. Lippuja varmaan saa paikanpäältäkin, jos paikkoja on vielä tyhjänä.
Mahtava kappale muuten!
VastaaPoistaÄh, minun on aina pitänyt käydä katsomasa tämä Oulussa ollessani, mutta olen aina unohtanut. Tuo Ronja näyttää tutulta, olen tainnyt olla hänen kanssaan samassa lukiossa :)
Ronjalla on samankaltainen asu kuin 80-luvulla tehdyssä elokuvassa. Se oli yksi lapsuuden suosikkielokuvani.
Huomasin saman! Siis asun samankaltaisuuden sen vanhan leffan kanssa. Olisiko tarkoituksella haettu sitä lookia? Näitä ei montaa näytöstä enää ole, vain viisi: toukokuun 3., 8., 9., 13. ja 14. päivä .
PoistaOlipa ihana postaus, siirryin tekstisi kautta sujuvasti takaisin teatterin penkkiin haukkomaan henkeäni ihastuksesta :) Näytelmä oli upea ja ihanan uskollinen kirjalle. Olen niin iloinen, että kävin esikoiseni kanssa sen kasomassa <3 Kuopusta en uskaltanut ottaa ikärajasuosituksen (yli 7-vuotiaille) takia mukaan, mutta kyllä näytelmä olisi hänellekin sopinut (katsomossa muuten näkyi olevan jopa noin 3-vuotiaita, mitä hieman hämmästelin).
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! ♥ Tämä oli tosiaankin huikea esitys. Palaan teatterille mielessäni vielä monta kertaa.
PoistaMeidän kanssamme teatterilla oli paljon lapsiryhmiä ja minusta tuntuu, ettei siellä kaikki olleet seitsemää. Yhtä lasta alkoi kesken kaiken pelottaa (sanoi sen ääneen) ja opettaja meni istumaan sen viereen.
Olen niin kiitollinen Dr.Agbazara of AGBAZARA temppeli tuoda takaisin vaimoni minulle vain sisällä 48 tunnin määräaikaa. Olin elää elämää turhautunut naista törmäsin Dr.Agbazara yhteystiedot internetissä, jonka minä sitten selitti minun tilannetta ja hän käski minun rauhoittua, että hän hoitaa kaiken, ollakseni rehellinen en koskaan tuntenut, että asiat oli menossa treenata niin nopeasti kuin hän teki, mutta olin yllättynyt, kun mieheni soitti minulle ja kertoi minulle, että hän haluaa palata minulle kuin mieheni. Niin mitä muuta voin sanoa kuin kiittämään Dr.Agbazara ja samalla minun pitäisi pudottaa Dr.Agbazara yhteystiedot, jotka ovat sähköpostitse: (agbazara@gmail.com) tai soita "+2348104102662" kiireellisistä apua
VastaaPoista