Laadukas käännös tuo maailmankirjallisuuden kaikkien lukijoiden ulottuville. Suomessa yhtenä tärkeänä maailmankirjallisuuden välityskanavana on toiminut Tammen Keltainen kirjasto, joka täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Tuona aikana maailma on muuttunut, samoin maailmankirjallisuuden kääntäminen.
Käännösalaa polttelevat nyt monet kysymykset: Supistuuko suomennosten määrä? Kapeneeko kulttuurivalikoima? Miten käy laadun, jos kaukaisista kulttuureista käännetään kirjallisuutta vain valtakielten kautta? Mihin tarvitaan enää suomentajia, jos Google kääntää myös romaaneja?
Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarissa Helsingin yliopistossa 15.5. äänen saavat suomentajat, kustantajat ja lukijat sekä kirjallisuuden ja kääntämisen tutkijat. Aamupäivän osuudessa käsitellään maailmankirjallisuuden kääntämisen historiaa ja suuntia. Iltapäivällä kuullaan erityisesti suomentajia ja kustantajia. Päivän päättää suomentajien paneelikeskustelu, jossa etsitään vastauksia siihen, miksi pitää kääntää.
Seminaarissa puhuvat mm. suomentajat Tarja Härkönen, Kersti Juva, Ville Keynäs, Jukka-Pekka Pajunen ja Sampsa Peltonen sekä tietokirjallisuuden suomentamisen historiasta kirjan toimittaneet Outi Paloposki ja Hannu Riikonen.
Seminaarin ohjelma: http://blogs.helsinki.fi/nykykielet/?p=2488
Seminaarin järjestävät Helsingin yliopiston TraST-tutkijayhteisö ja Tammen Keltainen kirjasto. Tervetuloa!
Lisätietoa:
Saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula
puh. 050 448 2298
liisa.tiittula@helsinki.fi
Ei varmaan ole ihan heti pelkoa siitä, että Googlella alettaisiin romaaneja suomentaa. Vaikea kuvitella, että kukaan lukisi niin kökösti suomennettuja kirjoja. Aika paljon pitäisi "käännöskoneen" kehittyä ennen sitä.
VastaaPoistaAihe on toki keskustelemisen arvoinen. Itse pyrin lukemaan alun perin enkunkieliset kirjat englanniksi, mutta muissa kielissä on turvauduttava kääntäjään; olkoon käännös sitten suomeksi tai englanniksi.
Minustakin Googlen tarjoama käännöskirjallisuus on lähinnä vitsi. Se on niin tasotonta ettei kukaan voi oikeasti lukea muutamaa lausetta enempää sellaista. Arvostan kyllä todella paljon kääntäjien ammattitaitoa. Sääli, ettei kaikissa kustantamoissa tehdä samoin. Joskus näkee aivan ruokottoman huonoa kääntämistä, onneksi itse bongaamani käännösvirheet ovat olleet yleensä melko pieniä. Haluaisin osata lukea sujuvasti englanniksi. osaan siis kieltä kiitettävästi, mutta silti tartun mieluummin suomennokseen.
PoistaTämä on mielenkiintoinen aihe, joka pitäisi nostaa esille useamminkin. Itse luen kirjat nykyään hyvin pitkälle englanniksi, koska käännöksien laatu on tuntunut (viime vuosina?) huonontuneen, erityisesti nuorten aikuisten puolella. Tai sitten olen yliherkistynyt käännöksille, koska olen niin tottunut lukemaan englanniksi. Yleensä luen aikuisten kirjat käännettyinä, koska en välttämättä jaksa etsiä käsiini kaikkea englanniksi. Tästä hyvä esimerkki on Pendergast-sarja. Tuntuu myös siltä, että aikuisten kirjojen käännösten laatuun panostetaan enemmän, mitä nuorten.
VastaaPoistaToivon mukaan emme kuitenkaan koskaan päädy niin huonoon jamaan, että kirjoja aletaan Googlella kääntää... Se olisi kyllä käännöskirjallisuuden pohja ja huonommaksi olisi vaikea panna.
Minä yritän aina muistaa sanoa jotain suomennoksesta. Onko ollut tasokas, olenko huomannut selviä virheitä ja etenkin jos kyseessä on jokin muu alkukieli kuin englanti, olen pyrkinyt tuomaan ilmi kiitollisuuteni kääntäjälle. Aina ei muista, kuinka suuren työn kääntäjä tekeekään, kun toimii kirjallisuuden välittäjänä.
PoistaOlen huomannut saman tason laskemisen nuorten ja nuorten aikuisten kirjoissa. Ehkä ajatellaan, ettei sillä ole niin väliä, miten nuoremmille lukijoille tekstiä tuotetaan. Minusta asiaan pitäisi saada enemmän huomiota: tulevaisuuden lukijoitahan tässä prosessissa karsitaan. Toinen käännösasia, jonka olen huomannut, koskee genrejä. etenkin spefissä tuntuu usein olevan paljonkin tason vaihtulua, kun taas muissa genreissä laatu on yleensä korkeammalla. Jännittävää arvottamista.
Pendergastia pitäisi lukea, mutta pitääkö paikkansa, että ensimmäinen suomennettu Pendergast onkin englanninkielisen sarjan kolmas osa?
Pitää joo paikkansa. Olen käsittänyt, että syy, miksei kahta ensimmäistä osaa käännetty oli se, ettei Pendergast ollut hahmona päähenkilö, vaan enemmän sivuhenkilön kengissä. Vasta Ihmeiden kabinetissa Pendergast nousi selvästi suurempaan rooliin ja päähenkilön paikalle.
PoistaTämä ensimmäisten osien kääntämättä jättäminen näkyy aika selvästi Ihmeiden kabinetissa, koska siinä jatkuvasti viitattiin aikaisempiin tapahtumiin samassa tapahtumapaikassa, mutta suomennosten lukijalla ei ole tietoa, mitä oli tapahtunut. Lisäksi osa hahmoista on jo kuin puolituttuja. Itse lukiessani Ihmeiden kabinettia huomasin tämän muistelun, mutta loppujen lopuksi se ei sinänsä häirinnyt, koska tapahtumat eivät ole riippuvaisia toisistaan.
Suosittelen Pendergasteja! Vaikken yleensä lue dekkarityyppisiä kirjoja, tästä sarjasta olen pitänyt todella paljon. Erityisesti Pendergast on hahmona hurjan kiinnostava.
Aika erikoinen ratkaisu. Pendergast on tosiaan jo jonkin aikaa ollut lukulistalla, jota ei lukemalla saa koskaan lyhyemmäksi. :D Aina tulee jokin uusi teos (olipa sitten klassikko tai uutuus) poistuneiden tilalle. En lue yleensä dekkareita, poikkeuksenä Nora Robertsin pseudonyymin J.D. Robb alla kirjoittamat futuuriset Eve Dallas -sarjan romaanit. Mutta tietynlainen (etenkin yliluonnollista tai scifiä sisältävä) jännityskirjallisuudeksi kaiketi määriteltävä laji kiinnostaa.
Poista