"Selattu korville, sivut teipattu,
selkämys liimaltu,
tekstiä yritetty pitää kasassa
vielä yhden talven yli."
Lukuhaasteissa: Runohaaste, Helmet 2018: 2. Kotimainen runokirja
Kävin perjantaina kirjastossa hakemassa varaukseni ja katselin samalla runohyllystä kiinnostavia teoksia. Tartuin tähän Arto Lapin mieleenpainuvalla nimellä (Kärpäshäiriö) ja ihastuttavalla kannella varustettuun, suloisesti taskuun mahtuvan kokoiseen teokseen (ostaisin tällaisen muistikirjakseni, jos tulisi vastaan) vailla mitään ennakkomielikuvaa.
Ja voi miten hienoon teokseen tulinkaan tarttuneeksi. Tamperelainen Lappi runoilee seitsemännessä kokoelmassaan luonnosta japanilaiseen tyyliin ja vaapammallakin mitalla. Toistuvana teemana on myös lapsuus. Lopussa on lisäksi muutamia mietteitä kirjoittajan antikvariaattikokemuksista. Tämä menee kokonaisuutena suosikkieni joukkoon.
Jokin näissä runoissa kolahtaa. Luontorunot ovat aina olleet suosikkejani ja omassakin runoudessani havainnon luontoa, vuodenaikoja, tuokiokuvia ja yritän tallentaa (en vangita) luonnon näkemäni ja kokemani kaltaisena paperille. Täytyy todellakin lukea lisää Lapin runoja ja onkin hyvä, että poimin samalla kertaa myös toisenkin kokoelman häneltä, nimeltään Lumiputous.
Arvosana:
Takakannesta:
Runoissa sykkivät luonto, vaeltaminen, zeniläinen tapa tarkastella maailmaa ja lapsuus iloineen ja suruineen. Mukana on myös mitallisista runoistaan tunnetun runoilijan upeita tankarunoja sekä osio tekijän antikvariaattitaustaan pohjaavia mietelmiä. Kärpäshäiriö on tamperelaisen Arto Lapin (s. 1966) seitsemäs runokokoelma. Runotuotantonsa lisäksi Lappi on suomentanut Jack Kerouacin, Jaan Kaplinskin ja Raymond Carverin runoja.
93 sivua, Sammakko 2014
Mietin mistä Lapin nimi on tuttu, mutta varmaan Carverin suomennoksista. Söpö kirja, luulen että pitäisin.
VastaaPoistaSuosittelen kyllä tutustumaan.
Poista