Esittelyssä: Värityskirja Unihiekkaa 2

    

Arvostelukappale

   

Kolmiokirjan Unihiekkaa 2 on kuva-aiheiltaan hyvin ensimmäisen Unihiekkaa-värityskirjan kaltainen. Mukana on paljon eläinaiheita, pienistä kuvista koostuvia pintoja ja mandaloita. Suosikkini on ehdottomasti tuo ensimäisessä kuvassa oleva susi. Aloitin värittämään sitä kettuna ja pidin yläosan valmiiksi saatuani pari päivää taukoa. Kun palasin kuvaan uudelleen, näin sen silloin sutena. Onneksi olin ottanut mustan ja harmaan värivalikoimaan jo alussa ja pystyin värittämään alaosan vähän hillitymmin. Ei se kuitenkaan näytä pahalle omaan silmään. 

  

Susi ja kettu

   

Tällä kertaa värikyninä olivat sekalaisen puuvärien sijaan Mapedin Color'Pepsit ja ne toimivat tälle paperilaadulle erittäin hyvin. Väri levittyi kevyesti eikä tahrannut tai siirtynyt toiselle sivulle. Unihiekkaa-värityskirjojen ehdottomana vahvuutena on kuvien sijoittelu vain yhdelle puolelle sivua. Kannessa sanotaan "Väritä ja kehystä", eli sivut pitäisi pystyä irrottamaan helposti, mutta en kokeillut sitä vielä itse. 

 

 

Perhosmandala

Tämä perhosmandala on tähän mennessä kokoelmiini kertyneistä kymmenestä värityskirjasta löytyneistä mandaloista kaunein. Tässä ei ollut ärsyttävän pieniä, vaikeasti väritettäviä yksityiskohtia, niin kuin mandaloissa usein on, etenkin jos sivun koko on pieni. Pidänkin suuresti Unihiekkaa-värityskirjojen noin A4-kokoluokkaa olevista sivuista. 

Merihirviö syvyyksistä

   

Molemmissa Unihiekkaa -värityskirjoissa on ollut myös yllättäviä kuvia, niin kuin tällä kertaa tämä merihirviö, jonka värittämisestä nautin suuresti. Pari kuvaa oli tuttuja muista värityskirjoista, mutta suurin osa valituista kuvista oli minulle aivan uusia. Mukana oli myös söpö pöllö-kuva (siitä iso plussa) ja leijona, jotka ovatkin seuraavaksi väritetävinä. 

Sneak Peak: Nämäkin houkuttelevat kuvat löytyvät Unihiekkaa 2 -värityskirjasta

   

Unihiekkaa 2 on ilmestynyt 1.6. ja sitä saa hyvinvarustelluista lehtipisteistä tai tilaamalla suoraan Kolmiokirjalta. 

   

Julkaisija: Kolmiokirja, 2016

Aikaisemmat värityskirjaesittelyt:

• Unihiekkaa (Kolmiokirjat, 2016)
• Meri Mort: Pohjolan myytit (Like, 2016)
• Hanna Karlzon: Kesäyö (Readme, 2016)
• Kerby Rosanes: Imagimorphia (Orage, 2016)

Esittelyssä: Kerby Rosanes: Imagimorphia & Maped Color'Peps-värikynät

 

Arvostelukappale

  

Juhannuksena voi rentoutua vaikkapa värityskirjojen parissa. Kerby Rosanesin värityskirjoista on Suomessakin aikaisemmin julkaistu Animorphia. Imagimorphia on Rosanesin uusi värityskirja ja molemmissa on taiteilijalle tyypillisistä doodle-hahmoja ja mielenkiintoisia, yksityiskohtaisia kuvia. 

 

Vasemmalla: Ensimmäinen Imagimorphiasta värittämäni kuva (faarao)
Oikealla: Viimeisin työn alla oleva kuva (ananas)

Teoksessa on muutamia yhden sivun kuvia, mutta suurin osa on koko aukeaman kuvia, joiden värittämisessä saa ajan kulumaan ihan huomaamattaan. Pidän edelleen suuresti aiemmin esittelemästäni Hanna Karlzonin Kesäyö-värityskirjasta, mutta Imagimorphia nousi nyt uudeksi suosikikseni. Kuvien aiheet vaihtelevat eläimistä steampunkiin ja omalaatuisia pikkuolentoja löytyy kurkkimasta jokaisesta kuvasta. Pidin kirjan paperilaadusta, ja ehkäistäkseni värien siirtymistä kuvasta toiseen, laitoin väritetyille aukeamille puhtaan A4-arkin. 

Rosanesin meriaiheisissa kuvissa on usein kauniita kaloja ja lonkeroita (valas ja ankkuri)

Yhdellä sanalla kuvattuna Rosanesin luoma mielikuvitusmaailma on whimsical, englanninkielinen sana, jolle ei löydy suomenkielestä aivan täydellistä vastinetta. Taianomainen, erikoinen ja leikkisä lienevät lähimmät kuvailevat sanat, jotka sopivat mielestäni kuvailemaan tätä värityskokemusta. 

Rosanesin kuvat rönsyilevät kasvejä, hyönteisiä ja mielikuvituksellisia olentoja (käkikello ja kompassi)

 

Ennen kun sain kappaleeni Imagimorphiasta, näin toinen toistaan kauniimmin väritettyjä sivuja teoksesta niin Instagrammissa kuin Facebookin väritysryhmissä. Kuvien selaaminen inspiroi ja sen lisäksi ryhmissä vaihdetaan vinkkejä niin värittämisen kuin ostopaikkojen suhteen. Tässä siis muutama vinkki väritysyhteisöihin somessa:

• Aikuisten värityskirjaporukka
• Aikuisten värityskirjan värittäjät
• Hanna Karlzon -väritysryhmä
• Värittävät aikuiset
• Väritysmania

  

Tiesitkö: Rosanes on 25-vuotias filippiiniläinen mies, joka lopetti päivätyönsä päästäkseen toteuttamaan taiteellisia unelmiaan.

 

Esimerkki koko aukeaman kuvasta (work in progress)  

  

Ostin vähän aikaa sitten uudet värikynät, joihin olen täysin ihastunut. Mapedin Color'Peps kynät ovat vahvapigmenttiset, kolmion muotoiset puuvärikynät. Väri levittyy pehmeästi ja terä ei katkeile (etenkin jos käyttää tätä näppärää teroitusniksiä). Olen kuullut kalliimpia kyniä käyttäneiltä, että Color'Pepsit pärjäävät hyvin kilpailussa. 36 kynän paketti oli Prismassa vain 7€, eli hintaansa nähden saa todella hyvät kynät. Kaikissa tässä postauksessa väritetyissä kuvissä on käytetty Color'Pepsejä. Kynät tulevat myös näppärästi kahdella tarjottimella, 

  

  

Julkaisija: Orage

Alkuperäisteos: Imagimorphia (2016)
  

Aikaisemmat värityskirjaesittelyt:

• Unihiekkaa (Kolmiokirjat, 2016)
• Meri Mort: Pohjolan myytit (Like, 2016)
• Hanna Karlzon: Kesäyö (Readme, 2016)

Esittelyssä: Hanna Karlzon: Kesäyö - Unelmien värityskirja

   

Arvostelukappale

  

Hanna Karlzonin upeita kuvia on ilmestynyt jo useammankin värityskirjan verran. Readme.fi on julkaissut viime vuonna Mielenhallinta - Unelmien värityskirjan (Dagdrömmar) sekä Talviunelmia -värityskortit (Vinterdrömmar). Itse löysin hänen teoksensa vasta huomattuani, että Readme.fi on julkaisemassa hänen tuoreen värityskirjansa Sommarnatt suomenkielisenä versiona, Kesäyö - Unelmien värityskirja. Tästä tuli heti ensisilmäyksellä uusi suosikkini värityskirjojeni joukosta. Teosta onkin väritetty runsaasti ja ihailin mm. Instagrammissa ihmisten luovuutta Karlzonin kuvien äärellä.

    

Tätä kuvaa värittelin vappuna.

Karlzonin kuvien aiheet liittyvät vahvasti luontoon, mutta mukana on myös paljon naishahmoja. En ollut aikaisemmin värittänyt ihmisiä, mutta tykästyin heti näihin persoonallisiin hahmoihin, joilla on tatuointeja, lävistyksiä ja näyttäviä koruja. Kuvissa yhdistyvät luonnollisuus ja sadun maailma. Monissa kuvissa on esimerkiksi lintuja ja hyönteisiä, jotka näyttävät koruilta ja huomasinkin metallinhohtoisten kynieni kuluvan nopeasti näitä kuviä värittäessäni.  

 

Steampunk-kissanainen ja scarabee

Paperilaatu on ihana paksua, sileää ja kestävää. Käytin osassa kuvia puuvärien (ostin kirjaa varten Maped Color'Peps 36 kynän pakkauksen) lisäksi glitter geelikyniä, Stabilon ja Faber-Castellin tusseja, eikä muste näyttänyt imeytyvän paperin läpi ollenkaan. Kuvia teoksessa on molemmin puolin aukeamaa, minkä vuoksi laitoin väritettyjen kuvien päälle valkoisen paperiarkin estämään värin siirtymistä kuvasta toiseen. 

Pari keskeneräistä sinivihreää. Luonto on Karlzonin teoksissa suomalaiselle kovin tutun näköistä ja kaunista. 

Tässäkin värityskirjassa osa yksityiskohdista on niin pieniä, että niihin oli minun pakko käyttää tusseja puuvärien kanssa, jotta ne sain väritettyä siististi. Huomasin aloittaneeni värittämään montaa kuvaa yhtäaikaa, sillä Kesäyössä on niin ihania kuvia, että ei malta värittää yhtä kuvaa kokonaan ennen seuraavaan siirtymistä, Nopealla päässälaskulla väittäisin, että tässä on eniten minun silmääni miellyttäviä kuvia suhteessa sivujen määrään kuin missään aikaisemmassa värityskirjassani. Vaikka osa kuva-aiheista (etenkin kukat ja timantit) toistuvat teoksessa hieman eri tavoin piirrettynä, se ei haittaa, sillä sen verran kivaa näitä on värittää. En malta odottaa Karlzonin seuraavaa värityskirjaa Magisk gryning. 

 

  

Kiitos Hanna Karlzon kauniista kirjasta ja kiitos Readme.fi esittelykappaleesta!

  

Julkaisija: Readme.fi

  

Alkuperäisteos: Sommarnatt målarbok (2016)

  

Aikaisemmat värityskirjaesittelyt:

• Unihiekkaa (Kolmiokirjat, 2016)
• Meri Mort: Pohjolan myytit (Like, 2016)

Esittelyssä Meri Mortin värityskirja Pohjolan myytit

     

Arvostelukappale

    

Like on julkaissut Meri Mortin värityskuvia aikaisemminkin, valikoimasta löytyvät niin Koristekallot kuin Burleski -värityskirjat. Tämä Pohjolan myytit kutsui minua kolmikosta eniten ja pyysin siitä esittelykappaleen blogiani varten, vaikka en ollut nähnyt teoksesta yhtään kuvaa kannen lisäksi. Yllätyinkin iloisesti löytäessäni upeita kuvia toisensa jälkeen. Kuvien lisäksi teoksessa on lyhyitä kuvailuja kuvissa esiintyvistä mytologisista hahmoista. Mort on ammentanut ideoita niin suomalaisesta kuin skandinaavisesta mytologiasta.

    

Tuonelan lautturi | Pöllö

Tässä värityskirjassa on ehkä paras paperilaatu tähän mennessä kokoelmaani kerääntyneiden värityskirjojen joukossa, Puuväreillä kevyesti väritettäessä kynänjäljestä ei tule aivan tasainen ja kuollut, vaan väripintaan jää pieniä vaaleampia alueita, joista tulee mieleeni monista lasten kuvakirjoista tuttu roisoisempi pinta. Toki halutessaan kynää voi painaa hieman kovempaa ja saavuttaa näin eheämpiä väripintoja (kuten lautturin taustalla olevassa mustassa kolmiossa) tai käyttää tusseja. Itse kuitenkin tykkäsin kevyemmästä kynänkäytöstä (armeliaampaa myös sormille ja ranteille), ja sain sillä monien kuvien kohdalla aikaiseksi leikitteleviä tekstuureja (mm. lautturin veneen puu, käärmeen nahka, riimujen pussukka).  

  

Susi ja käärme | Riimut

Isoja kuvia on vain yhdellä sivulla, vasemmalle puolelle jäävää sivua on kuitenkin myös hyödynnetty, sillä inforuudun lisäksi osa kuvista on saanut kaverikseen pienempiä kuvia. Esimerkiksi pöllön aukeamalla oli neljäs sulka vasemmalla sivulla. Pohjoisen luonto ja mytologia houkuttelivat minua käyttämään luonnonläheisiä, murrettuja sävyjä, mutta tokihan näidenkin kuvien värittämiseen voi käyttää kaikkia sateenkaaren värejä. Teoksessa on 30 isoa kuvaa, joiden kuva-aiheet vaihtelevat mytologisista hahmoista eläinmaailmaan ja abstrakteihin mandaloihin, kukka-aiheita unohtamatta. Suosittelenkin erityisesti mytologiasta kiinnostuneita tutustuaan tähän värityskirjaan. 

Aikuisten värityskirjat - Unihiekkaa

    

Aikuisten värityskirjat on vuonna 2015 Suomeenkin rantautunut ilmiö, jonka suosion hiipumista on viime aikoina uutisissa nostettu esille. Kuulun Facebookissa useampaankin suomalaiseen ja kansainväliseen värittelijäporukkaan, eikä siellä ainakaan huomaa, että innostus olisi katoamassa mihinkään. Kirjojen vähentynyt myynti saattaa korkeintaan olla osoitus siitä, että trendien aallonharjalla ratsastavat ihmiset ovat löytäneet jotain uutta hypetettäväksi ja vain värittämiseen lumoutuneet ovat jääneet aktiivisiksi harrastajiksi. 

     

Ihana pöllökaksikko | Värityskirjasta Unihiekkaa

Ostin syksyllä ensimmäisen värityskirjani pitkän pohdinnan jälkeen ja päädyin ostamaan Valentina Harperin Creative Coloring - Animals -kirjan. Ennen joulua värityskirjakokoelmani kasvoi kahdella, sillä sain lahjaksi Relax With Art - Pocket Collectionin ja Viidakon sydämessä (Gummerus) -värityskirjat. Vuodenvaihtessa sain vielä siskoltani Atenan kovakantisen Väritä itsellesi mielenrauhaa ja Aikuisten värityskirja - Wonderland -teokset. Näistä jälkimmäinen on oululaisen Kolmiokirja Oy:n julkaisema, samoin kuin nyt esittelyssä oleva Unihiekkaa (3/2016), joka on siis kokoelmani kuudes värityskirja.

  

   

Unihiekkaa -värityskirja sisältää monentasoisia kuvia laajoista pinnoista hyvin pieniin yksityiskohtiin. Kuvia on laidasta laitaan, kattavasti unimaisen teeman alla liikkuen. Suosikkejani ovat eläinaiheet, mandalat ja joukosta hyvin erottuvat kuvat, kuten vaikkapa tuo yllä oleva ihana kuumailmapalloja ja zeppeliinejä sisältävä steampunk-tyylinen kuva. Kuvia on vain joka toisella sivulla, mistä pidin paljon. Värityskirjoja löytyy kauppojen lehtipisteistä ja tätä pystyy tilaamaan suoraan kotiinkin kustantajan sivuilta. 

  

  

Sain arvostelukappaleen kirjasta tänään postissa ja värittelin heti muutaman kuvan. Paperi on ihanan tuntuinen puuväreille: yhtäaikaa sopivan mattapintainen, mutta väri levittyy sille helposti. (Puuväreinä sekoitus Stabiloja ja Tropicolorseja.) Paperi sopii myös tusseille, ainakin jos värittää pieniä alueita. Testasin tusseja tuossa vielä keskeneräisessä pöllökuvassa; pöllöjen silmät on väritetty mustalla Faber Castellin kapeakärkisellä tussilla. Tussi menee hieman paperista läpi, mutta ei seuraavalle sivulle. Vahingot voi välttää laittamalla varmuuden vuoksi kuvien väliin puhtaan A4-arkin tai irrottamalla sivun kirjasta. Itse en vielä kokeillut kuinka helposti sivut saisi irti, sillä varsinaista katkaisureunaa ei tässä ole.

  

Säilytän värikyniäni kahdessa lasipurkissa, jolloin ne voi jättää esille

Yhden kuvan ehdin värittämään kokonaan, nimittäin tämän linnun. Sen vieressä on myös inspiroiva mietelause (jonka muuten allekirjoitan kokonaan). Minulle lintu oli liekeistä nouseva Feeniks, ja siitä sain puna-oranssi-keltaisen värimaailmani. Valitsin kynät hyvin pieneltä skaalalta, mutta läheltä katsottaessa värit erottuvat leikitellen toisistaan. Tähän kuvaan käytin kolmea erisävyistä punaista ja oranssia, sekä yhtä keltaista kynää. Jätin muutaman yksityiskohdan valkoisiksi luomaan kontrastia. 

  

  

Keskeneräisen pöllökuvan jälkeen tartun varmaankin tähän leijonamandalaan. Viidakon sydämessä -kirjasta olenkin värittänyt jo kaikki kissapedot. Jokin niissä kiehtoo suuresti. Vaikka kartoitinkin jo kynieni ruskeita sävyjä, tällä kertaa taidan sittenkin värittää tämän kuninkaallisen olennon satumaisemmin värein. Värittämisessä voi nimittäin käyttää mielikuvitustaan ja antaa kuvissa esiintyville eläimille ja kasveille aivan uudenlaisen värimaailman noudattamatta lunnonlakeja. Se tekee aikuisten värityskirjojen värittämisestä juurikin niin ihanan rentouttavaa, kun voi vapautua kahlitsevista säännöistä edes yhden värityssession ajaksi. Ja voin sanoa, että verenpaine ja pulssi todellakin laskevat värittäessä. Suosittelen siis kokeilemaan, jos vielä ei ole tullut tartuttua värikyniin sitten lapsuuden.