© Niina Tolonen |
Eli sarjassamme tänään kirjastosta. Hain (ihanan mieheni avustuksella) ISON kassillisen tutkimuskirjallisuutta graduuni. Aihena muiden muassa ekofeminismi ja ekokatastrofit. Lisäksi hain lähikirjastosta muutaman suomalaisen romaanin, joista (muutaman varauksessa olevan lisäksi) yksi valikoitunee Teemestarin kirjan kanssa vertailuun. Tässä siis saaliini (sisältäen myös muut hyllylöydöt) takakansiesittelyineen:
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos)
"Olemme isäni talossa, muurin sisällä, veljeni ja minä, mutta turvaa
täällä ei ole."
Tyttö on elänyt perheestään erossa maailmassa, joka on
tuhoutunut elinkelvottomaksi. Ympäristö tuntuu täysin vieraalta:
kaupungit ja kylät ovat kadonneet, ainoastaan eräs metsä näyttää vielä
olevan ennallaan.
Vanhan miehen opastamana tyttö löytää metsän keskeltä
syntymäkotinsa, joka ei kuitenkaan tarjoa turvaa - vaan järkyttäviä
yllätyksiä. Epämuotoisen rakennuksen uumenista löytyy outo veljessarja
sekä isä, jota kaikki pelkäävät.
Mitä on tapahtunut? Tyttö vedetään
mukaan sokkeloisen talon kummalliseen elämään. Vähitellen paljastuvat
salaisuudet eivät jätä yhtäkään talon asukasta ennalleen.
Tiina
Raevaaran esikoisromaani Eräänä päivänä tyhjä taivas on painajaismainen
satu ja nurinkurinen kehitystarina, jossa luonto ja eläinten maailma
limittyvät ihmisten maailman kanssa. Unenomaiset kuvat ja tuhoutuvan
maailman maisema luovat kerrontaan lohduttoman mutta kauniin tunnelman,
joka pitää lukijan otteessaan loppuun saakka.
Antti Eronen: Talvi (Myllylahti)
Astu post-apokalyptisen Suomen hyytävään talveen
++ Globaalin ydinsodan liekit pyyhkivät yli planeetan. ++
++ Palavien kaupunkien tuhka pimentää taivaan. ++
++ Tästä alkaa ydintalvena tunnettu jäinen hirviö. ++
Ikuiseen lumipeitteeseen verhoutuneessa Suomessa, aivan suursodan
jälkimainingeissa, toisistaan eroon ajautunut perhe - isä, poika ja
tytär - yrittävät selviytyä elossa nähdäkseen toisensa jälleen. He
kaikki tapaavat synkän miehen nimeltään Mustamaa, joka tavalla tai
toisella vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen ympärillään ja tuntuu aina
näkevän jotakin, jota kukaan muu ei näe.
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi)
Kun Tiksu P ajautuu velkakierteeseen, hän päättää
ottaa riskin ja suostuu muodonmuutokseen tosi-tv:ssä. Leikeltynä ja
monta numeroa pienempänä Tiksu maksaa velkansa, saa paremman turvallisuusstatuksen ja voi jälleen miettiä tulevaisuuttaan.
Päädyttyään yllättäen vanhan kuumailmapallon omistajaksi hän liittyy säätutkijoiden matkaan selvittämään, kuinka ilmastonmuutosta manipuloidaan. Tutkimukset kuitenkin lopetetaan, joten Tiksu eroaa värikkäästä seurueesta ja jatkaa palloinneen matkaansa työttömäksi jääneen orjan, janin kanssa. He ajautuvat siruttomien
jäljittäjiksi Etelä-Eurooppaan, paahtavan auringon, kuumuuden ja
kulkutautien kiusaamiksi. Matkan varrella he kohtaavat muita
jäljittäjiä, siruttomia ja ihmisiä, joilla on omat erikoiset tapansa
pysytellä hengissä
Kirkkaan selkeää on havahduttava dystopia uhkakuvista, jotka odottavat meitä. Sepohtii ihmisen sopeutumiskyvyn rajoja tilanteessa, jossa yhteiskunnan kontrolli on tiukempi kuin koskaan, vaikka yksilö on yksinäisempi kun milloinkaan ennen. Se on vaellusromaani läpi autioituvan Euroopan, jossa ei tarvita enää fyysisiä kohtaamisia, riittää kun heilauttaa virtuaalihanskaa.
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi)
- On osoittautunut tarpeelliseksi käydä tarkasti läpi jokaisen työntekijän tuttavapiiri riskien kartoittamiseksi, koordinaattori jatkoi. - Ymmärrän, että tämä on jossain määrin arkaluontoinen asia, ja tähän voidaan suhtautua tunteenomaisesti, mutta painotan, että kyseessä ovat erittäin tärkeät asiat. Jokainen voi vapaasti valita tekeekö yhteistyötä meidän kanssamme vai katsooko paremmaksi pysyttäytyä etäällä tällaisista asioista. Kysmys on yleisestä turvallisuudesta, ja valitettavasti on niin, että jos sitä ei halua edistää, niin sitä tulee haitanneeksi. Tämä näkyy sitten profiilissa.
Karsintavaihe on hyytävä kertomus todellisuudesta, joka
lomittuu omaamme. Samalla se on silti lämmin ja inhimillinen tarina
sopeutumisesta ja kumppanuudesta,pienine tekojen mahdista suurten puheiden rinnalla. Maarit Verronen on kirjoittanut merkittävän ja koskettavan
tarinan yhteiskunnan ja yksilön välisistä ristiriidoista, maailmasta, jossa työ määrittelee identiteetin ja kohtalon. Karsintavaihe ei välttämättä jää vain kansine väliin.
Jukka Parkkinen: Vanhan kulttuurin kurssi (WSOY)
Ande Jussa on kulttuuriaineiden opiskelijana Anaren yliopistossa Uudessa
Australiassa. Enemmän kuin itse opiskelut Andea kiinnostaa
opiskelijajärjestö Sarvipäiden paliskunnan toiminta. Mutta jotta voisi
säilyttää opiskelijan statuksen, Anden on otettava itseään niskasta
kiinni ja suoritettava jokin kurssi. Kesällä alkaa vain yksi, vanhan
kulttuurin kurssi.
Heti kurssin alkaessa Ande tajuaa, että sillä on jokin aivan muu kuin opintoja kartuttava merkitys. Samaan aikaan hän joutuu yhdyskuntapalvelussa hoitamaan vanhaa ukkoa, jota pidetään noaidina, eräänlaisena shamaanina. Hänen seurassaan Ande kokee outoja asioita. Miten kaikki liittyy toisiinsa? Mikä on kurssin tehtävä?
Yhtäkkiä Anden ennen niin rento elämä on muuttunut vaaralliseksi.
Vanhan kulttuurin kurssi on jännittävä tarina rakastuneesta nuoresta miehestä, mutta se on myös katsaus tietoyhteiskunnan tulevaisuuteen ja sen mahdollisiin ongelmiin. Jännittävässä kertomuksessa sotketaan mukavasti maailmanjärjestys ja eri kulttuurit vuosia aikaisemmin tapahtuneen ympäristökatastrofin jälkeen. Uudesta Australiasta kertoo myös Jukka Parkkisen aikaisemmin ilmestynyt teos Sinun tähtesi, Allstar
Mielenkiintoista! Mukaan pääsi kaksi Verrosta. Jään odottamaan jatkoa.
VastaaPoistaKirjastossa ihastelin kaunista riviä Verrosen teoksia. Nämäkin jännästi perusluokasta fantasia/scifihyllyn sijaan löytyivät. Ehkä niin kevyt taso, ettei ollut hc-hyllyyn päässyt. Todella mielenkiintoisia teoksia molemmat, perusasettelultaan. jotenkin tulee Sinisalo ja Krohn mieleen. Varmaan ensi kuun puolella lisää näistä. :) Lisäksi odottelen vielä paria teosta, jotka varasin.
PoistaKaikki mainitut kiinnostavia, pitääpä rukata omaa lukulistaa. Kiitos vinkeistä, jään odottelemaan arvosteluitasi!
VastaaPoistaHauska kuulla, että sait täydennystä lukulistallesi. Minä olen nyt yrittänyt hillitä listan kasvua ja käydä läpi sille kertyneitä itselöydettyjä ja vinkattuja teoksia.
PoistaJuu, omakin lista on pitkä ja elää. Eikä taida tulla koskaan valmiiksi saatika tyhjentyä ennen hautaa:)) Kiitos blogivierailusta mukavaa kun pistäydyit!
Poista