TTT: Englanniksi lukemisesta

   

Teki mieli pitkästä aikaa kirjoittaa Top Ten Tuesday -postaus aiheesta, jota huomasin tässä yksi päivä pohtivani. Muistan nimittäin elävästi, kun luin blogihistoriani ensimmäisen kirjan englanniksi, vaikka olin likipitäen vannonut, etten pystyisi siihen. Olin toki lukenut huonolla menestyksellä muutaman kirjan englanniksi lukiossa (kuten Joseph Conradin ahdistavan Heart of Darknessin), mutta oma-aloitteisesti en ollut ennen heinäkuuta 2014 ja Kass Morganin teosta The 100 lukenut. Kirjaan tartuin sen pohjalta tehdyn tv-sarjan innoittamana. Luin kirjaa ollessani siskoni luona lomailemassa ja vanhimman lapsensa konfirmaatiojuhlaan valmistautumisessa auttelemassa.

   
Englanniksi lukeminen oli paljon helpompaa kuin olin luullut. Aluksi minulla oli sanakirja vierellä, josta tarkistin kaikki erikoiset sanat. Lukiessa enemmän (ja katsoessa paljon YouTubea ja Netflixin sisätöjä tekstittämättöminä) sanavarasto kasvoi ja enää harvoin täytyy jokin sana selvittää. Lisäksi usein pystyy päättelemään yhteydestä, mitä sana edes suurinpiirtein tarkoittaa.
  

Sen jälkeen olen lukenutkin koko joukon kirjoja englanniksi. Tässä esittelen niistä 10 parasta lyhyellä lainauksella kunkin postauksesta (sarjojen kohdalla lainaus on ensimmäisestä osasta). Yllätyin blogia selatessani, kuinka vähän olen sittenkin lukenut englanniksi, vasta 20 kirjaa. Onneksi kirjastosta lainattujen pinossa odottelee teoksia, joilla voin luettujen listaa kasvattaa: Morganin sarjan toinen osa Day 21, Joelle Charbonneaun The Testing ja Gail Carrigerin Soulless. Muutamaa aloittamaani sarjaa pitäisi myös jossakin vaiheessa jatkaa.

   

Luetteko te englanniksi? Vaikuttaako kieli lukukokemuksiinne, jos niin millä tavoin? Mitkä ovat suosikkikirjanne? Suosittelkaa minulle jotain englanninkielistä teosta, sillä vaikka Goodreads onkin lisännyt tietämystäni Suomen ulkopuolella ilmestyneistä kirjoista, on aina kiva kuulla täsmävinkkejä.

       

  

Ann Aguirre: Enclave, Outpost, Horde (Razorland-trilogia)

    

Enclaven kuvaama maailma on todella kiehtova ja täynnä vaarallisia tilanteita, jotka saavat sykkeen nousemaan. Kun soppaan lisätään epäillys vanhimpien uskottavuudesta ja heidän tavastaan käyttää voimakasta asemaansa, on Aguirre keittänyt kasaan oikein toimivan, viihdyttävän seikkailun. Jännite päähenkilöparin välillä on toisaalta tuttu, toisaalta kiehtovan erilainen heidän maailmaansa muokkaavien sääntöjen takia. Kolmiodraamayritelmät ovat hieman väsyttäviä, mutta muutoin teos toimii kuin päiväuni, vaikka se ei maalaakaan kovin kaunista kuvaa. Voinkin siis suositella Enclavea kaikille dystopioihin hurahtaneille. 

    

   

Alexandra Bracken: The Darkest Minds 

  

Suurin osa Yhdysvaltojen alle 14-vuotiasta on sairastunut ja kuollut outoon tautiin. Jäljelle jääneet ovat muuttuneet ja saaneet outoja kykyjä. Hallitus on kerännyt lapset ja nuoret, joskus jopa ilman vanhempien suostumusta, tarkasti vartioiduille alueille, jotka aseenkantajien punaisia hihamerkkejä myöten tuovat mieleen keskitysleirit, ja missä päivät täytetään melko tarpeettomilla ja toisteisilla askareilla. -- Ensimmäinen osa sarjasta pohjustaa hienosti maailman tilan ja esittelee joukon keskeisiä hahmoja. Loppu on kyllä yksi odottamattomimmista pitkiin aikoihin. -- Suosittelen lämpimästi lukemaan! -- Hämmentävää, ettei tätä ole vielä suomennettu!

   

 
Lauren DeStefano: A Curious Tale of the In-Between

    

Teoksen päähenkilö on 11-vuotias Pram, joka näkee aaveita. Hän asuu tätiensä pitämässä vanhainkodissa. -- Pramilla on vain yksi ystävä, Felix, vuosikymmeniä aiemmin kuollut poika. On tullut aika, että Pramin on mentävä oikeaan kouluun kotikoulun sijaan. Tyttö pelkää ajatusta, sillä hän on varma omituisuutensa näkyvän kaikille. -- Pidin Pramista mahdottoman paljon. -- Teoksella on huima miljöö vanhoine mielisairaaloineen kaikkineen. Etenkin teoksen loppupuoli oli ahmittava nopeaan tahtiin, sillä minun oli pakko saada tietää Pramin kohtalo.  Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän teokseen, jos englannin kieli taittuu, tämä ei kuitenkaan ole kauhean haastavaa luettavaa eli rohkeasti vain katsomaan saako tätä kirjastosta (kaukolainana ainakin löytyy).  

   

 
Jeanne DuPrau: The City of Ember, The People of Sparks (Book of Ember 1 ja 2)

   

Sarjan ensimmäinen osa, The City of Ember esittelee mielenkiintoisen miljöön. On kulunut yli kaksisataa vuotta suuresta katastrofista, mutta Emberin asukkailla ei ole tapahtumista tarkempaa tietoa. He tietävät vain, että heidän kaupunkinsa on ainoa valo pimeyden keskellä. Kaupunki valaistaan sähkölampuilla, mutta viime aikoina sähköä tuottava kone on toistuvasti hajonnut aiheuttaen useamman minuutin katkoksia. -- Lina asuu mummonsa ja pikkusiskonsa kanssa lankakaupan yläkerrassa. Tyttöjen vanhemmat ovat kuolleet joitakin vuosia aikaisemmin flunssaepidemiaan. Mummo, joka työskentelee lankakaupassa, on jo hieman dementoitunut, mutta Lina pitää perheestään huolta parhaansa mukaan. Emberin perustajat ovat varustaneet kaupungin hyvin. Ruokaa on aina riittänyt, samoin muutakin kulutustavaraa. Aina tähän asti. Yhä useammasta tavarasta alkaa olla pulaa. Kukaan ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä asukkaat luottavat perustajiin ja pormestariin. 

   

 
Alex Gino: George

    

George on neljäsluokkalainen transtyttö, jonka perheessä on lisäksi äiti ja muutaman vuoden vanhempi veli Scott, isä on muuttanut pois ja asuu nykyään uuden vaimon kanssa. George on syntynyt pojan kehoon, jota ei koe omakseen. Yksin ollessaan hän kutsuu peilikuvaansa Melissaksi ja yrittää unohtaa sen, mitä hänen alushousuissaan on. Hänellä on pieni kassillinen roskiksesta pelastettuja tyttöjen lehtiä, joita hän katselee vessassa lukitun oven takana. Kuvissa on hymyileviä tyttöjä, joita Geroge kutsuu ystävikseen. Heillä kaikilla on sellainen keho, jonka George kokee omakseen. 

    

 
Claudia Gray: A Thousand Pieces of You, Ten Thousand Skies Above You, A Million Worlds With You (Firebird-trilogia)

   

A Thousand Pieces of You alkaa hitaasti, mutta kasvattaa tasaisesti koukuttavuuttaan muutaman ensimmäisen luvun aikana. -- Päähenkilönä seurataan Marguerite-nimistä nuorta naista, jonka vanhemmat ovat molemmat fysiikan tutkijoita. Hänen äitinsä pitkäaikaiset tutkimukset rinnakaisulottuvuuksista ovat viimein muuttumassa naurunalaisista teoriasta kovaksi käytännöksi. Yhdessä opiskelija-avustajien Paulin ja Theon kanssa hän on rakentanut laitteen nimeltään Firebird, jonka avulla on mahdollista siirtyä rinnakkaiseen maailmaan. -- Etenkin rinnakkaisulottuvuus numero kaksi oli ihastuttava. Tässä maailmassa vietettiinkin aikaa varsin pitkään, niin että lukija ehti rakastumaan siihen useastakin näkökulmasta. Hahmoista kiehtovin on Paul, jota jahdataan ulottuvuudesta toiseen ja hänestä saadaan pikkuhiljaa lisää tietoa Margueriten muisto-takaumien kautta. 

   

 
Lauren Kate: Fallen

   

Tarina on yhtä vanha kuin historia: tyttö tapaa pojan, tyttö rakastuu poikaan. Tällä kertaa tarinassa on oma mausteensa: kun tyttö kuolee, hän syntyy aina uudelleen, kohtaa saman pojan ja rakastuu tähän. Loputtomasti. Lucinda "Luce" Price on 17-vuotias tyttö, joka näkee varjoja. Hän on nähnyt noita tummia, näkökentän laidoilla vilahtavia hahmoja niin kauan kuin hän muistaa. Ollessaan nuorempi hän tuli paljastaneeksi vanhemmilleen tämän. Seurauksena häntä kierrätettiin lääkäriltä toiselle ja hän joutui syömään lääkkeitä, jotka eivät kuitenkaan auttaneet. -- Tarinalla on paljon yhtymäkohtia Stephenie Meyerin Houkutukseen. -- Huolimatta edes kolmiodraamayritelmästä, jokin teoksen tyylissä onnistuu kuitenkin pitämään mielenkiinnon yllä.

  

 
Marie Lu: Legend

   

Tulevaisuuden Los Angelesiin sijoittuvan Legendin päähenkilö on 15-vuotias Day, Amerikan tasavallan etsityin rikolinen. Teoksen nimi pohjaa eeppisiin tarinoihin, joita Dayn robinhoodmaiset hyökkäykset hallitusta vastaanovat synnyttäneet. Day ei kuitenkaan ole hänen alkuperäinen nimensä, vaan katurottana elämään tottuneen pojan myöhemmin ottama nimi. -- June on tasavallan ihmelapsi (Prodigy), joka on 10-vuotiaana suoritettavassa fyysistä ja psyykkistä kuntoa mittaavassa Trialiassa saanut ainoana tasavaltalaisena täydet pisteet, 1500. Hän aloitti yliopistossa 12-vuotiaaana ja opiskelee nyt viimeistä vuottaan ollen vain 15-vuotias. Junen vanhemmat ovat kuolleet vuosia sitten auto-onnettomuudessa, ja hänen vanhempi veljensä Metias on kasvattanut tyttöä -- Dayn väitetään murhanneen Junen veljen ja ryhtyessään selvittämään kuoleman taustoja, June tulee avanneeksi Pandoran lippaan. 

   

 
Neal Shusterman: Unwind

   

Unwind on jälleen yksi sarjassamme: paljon kehuttu nuorten dystopia, jota ei (hämmentävää kyllä) ole vielä suomennettu. Tällä kertaa teoksen maailma on hyvinkin omaperäinen. Ja varsin synkkä. Abortti on kielletty, mutta lapsen ikävuosien 13 ja 18 välissä vanhemmat voivat takautuvasti "abortoida" huonosti käyttäytyvän teininsä. Allekirjoittamalla unwind-asiakirjan, vanhemmat luovuttavat lapsensa laajamittaiseen operaatioon, ei-niin-vapaaehtoiseen elinluovutukseen, jossa 100% yksilön kudoksista käytetään toisten hyväksi. 

   

 
Scott Westerfeld: Uglies

   

300 vuoden päässä on tulevaisuus, jolloin ulkonäkö merkisee kaikkea. Tally on Ugly, teinityttö, joka odottaa pääsyään kauneusleikkaukseen. Ilman kauniita kasvoja et ole mitään. Näin Tallylle on opetettu. Kauneuleikkauksen alaikäraja on 16 vuotta. Ensimmäisessä vaiheessa teinit leikataan kauneustoimikunnan sääntöjen mukaiseen muottiin: isot, viattomat silmät, korkeat poskipäät, runsaat huulet. Leikkauksen jälkeen Uglystä tulee New Pretty, uusi kaunotar hirviön sijaan, plastinen massatuotettu Barbie-nukke persoonallisten yksilöitävien ominaisuuksien sijaan. -- Scott Westerfeldin Uglies on nopealukuinen ja puhutteleva dystopia. On mielenkiintoista katsoa sivusta ihmisiä, jotka on aivopesty uskomaan, että heidän synnynnäiset piirteensä olisivat jotenkin viallisia ja rumia. --Ugliesin mielenkiintoisin anti on siinä, kuinka Tally -- oppii salaisuuksia, joita hänelle ei olisi koskaan kerrottu - totuuden kauneuslaikkauksista. Suosittelen teosta dystopian suurkulutajille, jotka etsivät jälleen yhtä erilaista kuvaa tulevaisuuden maailmasta.

TTT: Kesän lukulistan 10 odotetuinta

Ennen toukokuun lukukokemusten yhteenvetoa ajattelin kirjoittaa lyhyesti kesän lukusuunnitelmista myös blogini lukijoiden nähtäväksi. Joukkoon mahtuu niin klassikoita, uutuuksia kuin dekkarikin, unohtamatta suosikkigenreäni dystopiaa. Millaisia suunnitelmia teillä on kesän kirjojen suhteen?

  

1. Alan Bennett: Epätavallinen lukija - Luettu 15.7.
2. Enid Blyton: Viisikko aarresaarella 
3. Alan Bradley: Kuolema ei ole lasten leikkiä - Luettu 19.6.
4. Kiera Cass: Valinta 
5. Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä
6. Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki  
7. George Orwell: Vuonna 1984 (klassikkohaaste 31.7.) - Luettu 31.7.
8. Elina Pitkäkangas: Kuura 
9. Veronica Roth: Neljä
10. Jennifer Worth: Hakekaa kätilö 2 - Tehtaan varjossa - Luettu 20.7.

Lisäksi nämä lukupiirikirjat kuuluvat kesän kirjakattaukseeni:

Kesäkuu: F. H. Burnett: Salainen puutarha  - Luettu 25.6.
Heinäkuu: J.D Sallinger: Sieppari Ruispellossa - Luettu 5.8.
Elokuu: David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista - Luettu 6.9.

TTT: Kymmenen uudelleen luettavaa käännöstä

Edellisellä kerralla listasin oman hyllyn kiinnostavimmat lukematomat kirjat, nyt vuorossa ovat omistamani käännösteokset, jotka haluaisin lukea uudelleen. Rajasin ulkopuolelle blogissani jo esitellyt teokset, suluissa suomennoksen ilmestymisvuosi.
  

   

• F. H. Burnett: Salainen puutarha (Inga Mooren kuvittama painos, uudistettu suomennos 2008, 1. suomennos 1920)

  

Burnettin tyttökirjaklassikon luin ensimmäisen kerran ollessani kuudennella luokalla. Lainasin sen luokan kirjakaapista hiihtolomalukemiseksi, opettajan luvalla toki. Huomasin teoksesta ilmestyneen kuvitetun painoksen ja varasin sen kirjastoon uudelleenlukemista varten. Sattumalta löysin teoksen myös edullisesti omaan hyllyyn nostalgisella kannella varustettuna pokkaripainoksena SPR Kontin kirppikseltä noin viikko sitten. Taidan silti lukea tuon kuvitetun version, sillä selailtuani teosta, oli se hyvin viehättävä.

   

  

• Bernard Beckett: Genesis (2009)
• Sylvia Louise Engdahl: Lumotar (2003)
• Robert Jarvis: Kuolontuoksu (2002)
• Stephenie Meyer: Vieras (2009)
• Susan Price: Sterkarmin poika (2001)

Lumotar, Kuolontuoksu ja Sterkarmin poika ovat lukioaikaisia suosikkejani, jotka tuli lukemisen jälkeen hankittua omaankin hyllyyn. Kirjatori oli tuolloin lempikauppani, enkä varmaan koskaan lähtenyt sieltä kotiin tyhjin käsin. Pricen teoksen muistelen lukeneeni jo uudelleenkin jossain vaiheessa. Liityin Goodreadsiin 2012 ja yllätyin löytäessäni tiedon, että teoksella on myös suomentamaton jatko-osa. Genesiksen ja Vieraan luin muutettuani opiskelemaan tänne Ouluun, vain vähän ennen kuin aloitin blogini. Genesis löytyi Helsingin Akateemisen poistokorista uskomattoman halvalla ja hyvin siistissä kunnossa oleva Vieras kirpparilta.

  

  

• Marianne Curley: Muinainen taika (2002)
• Marianne Curley: Nimetyt (2004)
• J.K. Rowling: Feeniksin kilta (2004)
• Albert Sánchez Piñol: Kylmä iho (2006)

  

Curley on yksi lukioaikaisia suosikkikirjailijoitani mm. Diana Wynne Jonesin, Christopher Paolinin ja Patricia C. Wreden lisäksi. Muinainen taika on kiehtova itsenäinen fantasia teos, jota olin etsinyt useamman vuoden ajan hyllyyni, kunnes eräs kirjabloggaajakollega möi sen minulle muutama vuosi sitten. Nimetyt puolestaan aloittaa trilogian, joka löytyy omasta hyllystä kokonaisuudessaan, sillä ostin sen Kirjatorilta melko pian viimeisen osan luettuani (vieläkin toteutumatonta) uusintakierrosta varten. 

  

Feeniksin killan ostin heti sen ilmestyttyä, mutta vertailin esin eri ostopaikkojen hintoja. Sisäkanteen olenkin kirjoittanut muutamia hintoja ylös. Sarjan aikaisemmat osat olin saanut lahjaksi kolmatta lukuunottmatta, jonka löysin aikoinaan MaxiKodintukun alelaarista. Okklumeus-haaste on oman suorittamiseni osalta nyt kaikkein vaikeimmassa vaiheessa, sillä olen lukenut Pottereiden osat 5-7 vain kerran (vrt. Liekehtivän pikarin olen lukenut varmaankin 10 kertaa). 

  

Kylmä iho tuli luettua vuoden mittaisen kirjastoharjoittelun aikana. En lukenut tuolloin paljoa aikuisten puolelta, mutta tämä kiinnitti huomioni, sillä se oli uutuusteoksena nostettu esille hyllyyn. Työharjoittelun aikana kirjallisuusmakuni ja tietämykseni kasvoi paljon ja hyvä niin. Kun teos asteli lähes ilmaisena vastaan kirpparilla, tiesin, että minun on saatava se omaksikin. Tarinassa on jotain samaan kuin Jeff VanderMeerin Eteläraja -trilogiassa.

TTT: Oman kirjahyllyn kymmenen must read teosta

Top Ten Tuesday on ollut tahattoman ja tuhottoman pitkään tauolla (kehtaanko edes myöntää edellisen postauksen olevan vuodelta 2012), mutta tässäpä siis hyvin pitkästä aikaa TTT-postaus. Jospa yrittäisin muistaa kirjoittaa näitä jatkossa edes parin kuukauden välein. Seuraavalla kerralla listaan mitkä 10 ennen blogiaikaa lukemaani kirjaa haluaisin lukea uudelleen.

  

Blogeissa on viime aikoina esitelty kymmenen omasta hyllystä löytyvää teosta, jotka haluaisi lukea mahdollisimman pian (mm. Pieni kirjasto, Vinopino kirjoja). Tein viime viikolla ihan ex-tempore kevätsiivouksen kirjastossani (yllätys-inspiraatiosta kiitos Linnealle) ja kävin kirjahyllytetris-taistelun hyllyn päällä olevien teosten mahduttamiseksi hyllyille (ei ne silti kaikki mahtuneet, mutta nyt on vähän vähemmän irtopinoja). 

  

Luovuin yli hyllymetrillisestä kirjoja (osan lahjoitin kokonaan pois, muutaman jopa sain myytyä tai vaihdetua suklaalevyyn) ja olo keveni tulevaa muuttoa ajatellen kyllä huomattavasti. Tulin listanneeksi samalla kiinnostavia teoksia, mitä hyllyjen syövereihin oli tullut hamstrattua. Tässäpä siis tulee sekin hyödynnettyä, vaikka eihän tähän mahtunut tietenkään kaikkia. Jospa saisin luettua edes osan näistä kuluvan vuoden aikana. 

  

1. F. Scott Fitzgerald: Kultahattu

1920-luku, New York. Kirjan päähenkilö Jay Gatsby on yksi monista uusrikkaista miljonääreistä, joka järjestää päivittäin näyttävät juhlat kartanossaan. Kuviossa on tietenkin myös nainen. Kultahattu on yksi klassisista lukioissa ja yliopistoissa opiskeltavista perusteoksista

  

Olen nähnyt Kultahatusta tehdyn elokuvaversion Leonardo DiCaprion tähdittämänä, mutta ihan kaikki ei avautunut. Tässä klassikossa on hyvin vähän sivuja, niin teos lienee melko nopealukuinen ellei kieli tai juoni ole liian vaikeaselkoinen. Meinasin lukea tämän klassikohaaste kolmosessa (heinäkuussa), mutta päädyin sittenkin Orwellin teokseen Vuonna 1984. (Enhän minä voi kutsuua itseäni dystopia-asiantuntijaksi lukematta näinkin merkittävää klassikkoa.)

  

2. Douglas Preston & Lee Child: Ihmeiden kabinetti 

   

Pilvenpiirtäjän rakennustyömaalla Manhattanilla tehdään säpsähdyttävä löytö. Työmaan alla sijaitsevassa kellarissa lepää 36 ihmisen silvotut jäännökset. FBI:n erikoisagentti Pendergast rekrytoi mukaan tutkimuksiinsa New Yorkin luonnontieteellisessä museossa työskentelevän paleontologi Nora Kellyn. Kunnes Central Parkissa tapahtuu uusi murha, jonka tekotapa muistuttaa yli sadan vuoden takaisia surmia,

  

Läysin teoksen jokunen vuosi sitten kirpparilta ja olen halunnut lukea sen jo pitkään ennen sitäkin. Hyllyyn on kertynyt sen jälkeen koko myöhempikin sarja, lukuunottamtta aivan uusinta osaa. Onneksi ehdotin tätä lukupiirini toukokuun kirjaksi, niin voin sanoa näistä lukeneeni ainakin sen. Pitää aloittaakin tämän lukeminen pian, sillä sen verran paljon sivuja tässä (653). 

  

3. Eleanor H. Porter: Iloinen tyttö

  

Pollyanna on 11-vuotias pieni päivänsäde, joka aikuisten kalseassa maailmassa leikkii urhoollisesti "ilonkeksimisleikkiään". Hän säilyttää iloisen mielensä silloinkin kun orvoksi jäätyään joutuu muuttamaan nujertavan kylmän Polly-tädin luokse. Pollyanna valloittaa ystäviä kaikkialta ja sulattaa lopulta ynseän Polly-tädinkin sydämen.

  

Tyttökirjaklassikoihin tutustuminen jatkunee jossain vaiheessa vuotta tällä. Tätä suositeltiin Montgomeryn Pienen runotytön ja Annan nuoruusvuosien jatkoksi. Löysin onnekkaasti teoksen helmikuussa Helsingin reissulla Emmaus-kirpparilta. Teos sopii myös hdcaniksen Nuorten toivekirjasto -lukuhaasteeseen.

  

4. Arthur C. Clarke: Lapsuuden loppu 

  

Suunnattomat hiljaiset varjot liukuvat kohti maata. Koko maailma katseli loputtomalta tuntuvan hetken, miten valtavat alukset laskeutuvat ylivoimaisen majesteettisina yhä alemmas. Tuona hetkenä historia pidätti henkeään ja nykyisyys riistäytyi erilleen menneisyydestä. Ihmissuku ei ollut enää yksin. Kukaan ei tiennyt salaperäisten tulokkaiden perimmäisiä pyrkimyksiä. Kunnes sadan vuoden kuluttua järkyttävä totuus paljastui ihmissuvulle. 

  

Katsoin vähän aikaa sitten tästä teoksesta SyFyllä ilmestyneen kolmiosaisen minisarjan (jokaisen jakson pituus 1,5 tuntia). Olisikin siksi kiinnostavaa lukea alkuperäinen tarina. Clarkea en olekaan aikaisemmin lukenut, vaikka hänen tuotantonsa on yksi scifin kulmakivistä.  

   

5. John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa

  

Korkea-arvoinen natsiupseeri muuttaa perheineen Berliinistä maaseudulle lähelle juutalaisten työleiriä. Aluksi uutta kotiaan vihaava yhdeksänvuotias Bruno-poika tapaa ”löytöretkellään” piikkilanka-aidan rajalla Shmuelin, joka asuu aidan toisella puolella. Bruno ystävystyy pian Shmuelin kanssa, vaikka häntä onkin varoitettu puhumasta pyjamapaitaisille ihmisille. Uuden ystäyvyyden myötä Bruno alkaa pitää elämästään uudessa kodissa, eikä lopuksi halua muuttaa takaisin Berliiniin.

  

Tämä teos päätyi minulle erään blogituttuni tehtyä kirjahyllyn siivousta. Sarjassamme toisen maailmansodan aikaan sijoittuvat romaanit. Olen tämänkin jo aikaa sitten klikannut Goodreadsin lukulistalleni, sillä pidin suuresti mm. Zusakin Kirjavarkaasta ja Doerrin Pulitzer-voittajasta Kaikki se valo jota emme näe. 

  

6. Eoin Colfer: Siipimies

  

Kirjan tapahtumat alkavat vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä. Salteesaarten kuninkaan vartioon kuuluva Declan on päässyt raskaana olevan vaimonsa kanssa koelennolle kuumailmapallolla, kun synnytys yhtäkkiä alkaa ja lapsi syntyy taivaalla. Niin alkoi Conor Broekhartin lentäjänura. 16-vuotiaana Conor aikoo pelastaa perheensä pahansuovan vallananastajan kynsistä. Pian Salteen asukkaat huomaavat salaperäisen ”Siipimiehen” liitävän saarten yllä...

  

Sain Siipimiehen jokunen vuosi sitten lahjaksi siskoltani. Steampunkkia ei paljoa suomeksi löydy ja siitäkin vähästä on vielä lukematta tämä. Jospa pääsen korjaamaan tilanteen tämän vuoden aikana. 

  

7. Mary Norton: Kätkijät

  

Kirja kertoo pienistä ihmisistä, ”kätkijöistä”, jotka eivät varasta vaan kätkevät tavaroita. Isossa talossa asuvan Lenderin perheen lattian alla asuu pieni kätkijäperhe, johon kuuluvat isä Pod Clock, äiti Homily Clock sekä lapset Arrietty Clock ja Peagreen Clock. Tarina alkaa, kun Lenderin perheen poika Pete löytää eräänä päivänä Arrietty Clockin huoneestaan.

  

Kätkijöistä kuulin ensimmäisen kerran Chibli-leffana. Tämänkin (kuten suosikki Miyazakini, Liikkuvan linnan) elokuvaversion takana on brittiläinen lastenkirja ja löysinkin kolme neljästä osasta SPR:n Kontista. Minikokoisista ihmisistä kertova tarina kiehtoo, tietenkin. Samankaltaisia hahmoja on myös Dahlin Tynkätyisissä ja Fombellen Tobi Lollnessissa.

  

8. Sean Steward: Matkijalintu

  

Elena Beauchamp käytti noituutta kuin luottokorttia, mutta luottokorttilaskuilla on tapana erääntyä, ja Elenan kuoltua velat jäävät hänen tyttäriensä Tonin ja Candyn maksettaviksi. Toni ei koskaan pitänyt äitinsä näkyjen kyllästämästä maailmasta – puhumattakaan Ratsastajista, kuudesta oudosta jumalasta, jotka ajoittain ottivat tämän valtaansa. Tonille äidin kuolema tarkoitti uutta alkua, elämää ilman noituutta, mutta hän ei tiennyt, että äidillä oli annettavanaan vielä yksi lahja… 

  

Yksi hyllyyni jo vuosien ajan hilloontuneista teoksista on tämä Matkijalintu, jonka noitateema on suorastaan herkullisen kuuloinen, Ostin tämän kirpparilta ihan vain takakansitekstin perusteella. Odotan tämän olevan paremmin kirjoitetun kuin Robertsin pettymyksen tuottanut Varjojen ratsu. 

9. Anne Leinonen & Eija Lappalainen: Routasisarukset

  

2300-luvulla ihmiskunta on jo lähes tuhonnut itsensä: rauniokaupunkeja, romua tulvivia kaatopaikkoja ja bioterrori-iskun saastuttamia maa-alueita. Laakson alueelle kaksivuotiaana adoptoitu Utu on erilainen kuin muut sen asukkaat. Asioita ja tapoja kyseenalaistavalla tytöllä on outo taipumus ymmärtää ammoin hylättyjä koneita. Kun Utun kasvatti-isä Booris yrittää sälyttää vanhimmalle lapselle uskotun vastuun perheestä, Utu päättää paitsi etsiä rakkaansa myös selvittää omaan biologiseen syntyperäänsä liittyvät salaisuudet

  

Routasisarukset on dystopiaksi harvinainen, että en ole sitä vielä lukenut. Tämä on odotellut hyllyssä jo pari vuotta sopivaa lukuhetkeä. Myös sarjan toinen osa löytyy. Asetelma teoksessa vaikuttaa kiehtovalle.

10. Matthew Mather: Kybermyrsky

New Yorkin puhelin-, tv- ja internetyhteydet katkeavat, ja käy ilmi, että Yhdysvaltain itärannikon infrastruktuuria hallitsevat tietoverkot ovat romahtaneet kyberhyökkäyksessä. New Yorkissa vallitsee hätätila, kun historian pahin lumimyrsky iskee kaupunkiin. Mike Mitchell taistelee perheensä selviytymisen puolesta sekasortoon vajonneessa kaupungissa, joka on taantunut keskiajalle, ja pakkanen kiristyy kiristymistään.

  

Dystopian lisäksi katastofit kiinnostavat niin kirjallisuudessa kuin elokuvissa (mm. toinen maailmansota, Titanic, luonnonmullistukset). Se on varmaankin ihmisten halu ja kyky selviytyä haastavissa tilanteissa, mikä vetää näiden pariin. Kybermyrskyn lähtökohdassa on vähän samaa kuin St John Mandelin Station Elevenissä (ilman influenssaa kylläkin). 

  

Oliko listalla tuttuja teoksia? Inhokkeja, suosikkeja, yllättäviä valintoja? Komentoi alla! 

Joulukalenteri - Luukku 18

On aika jälleen Top Ten Tuesdaylle. Tänään aiheena parhaat kirpparit ja antikvariaatit, joista hankin itselleni luettavaa ja joskus mukaan tarttuu muutakin (esim. askartelumateriaaleja ). Helsinkikeskeisyys johtuu siitä, että ostan kirjoja lähinnä lomilla, jolloin olen käymässä avopuolisoni kanssa hänen äitinsä luona. Järjestys määräytyy myymälän sijainnin, hintatason ja tavaran laadun sekä määrän suhteen. Paras on jälleen viimeisenä. Nyt siis voi ottaa vinkkejä siitä, mistä saa käytettyjä kirjoja edullisesti!

1. Eerikin kadun pieni kirjakauppa, Helsinki

2. Interfannica, Helsinki (Hakaniemi)

3. Kierrätyskeskus, Helsinki (Kyläsaari)

4. Oranssi planeetta, Helsinki

5. Helsingin Eläinsuojelu Yhdistyksen (HESY) myymälä, Helsinki (Vallila)

6. Kirpputiikki, Oulu

7. Second Hand Store, Oulu

8. Antikvariaatti Hämähäkki, Helsinki (Hakaniemi)

9. Emmaus, Helsinki (Vallila)

10. Kierrätyskskus, Helsinki (Hietalahti)

Joulukalenteri - Luukku 4

TTT - Kirjoja ja elokuvia

Tämän kertainen Top Ten Thursday käsittelee elokuvia ja kirjoja. Aluksi oli tarkoitus vertailla elokuvia ja niiden kirjallisia esikuvia. Sitten mieleeni tulivat joulun (kirja- ja) elokuvaklassikot. Ja muutama uudempi filmatisointi.

1. Rare Exports: Tätä en ole vielä itseasiassa nähnyt, mutta listalle laitoin kuitenkin siinä toivossa, jos vaikka tänä jouluna tulisi katsottua. Ilmeisesti vähän erilainen elokuva verrattuna muihin listalla oleviin. 
2. Saiturin joulu: Tästä on monta erilaista sovitusta, mutta kertomus taustalla on sama. Taustalla Charles Dickensiä, kirjallisuuden klassikkoteoksia - juuri niitä, joilta kukaan ei voi välttyä törmäämästä edes jossain muodossa. 
3. Samu Sirkan Joulutervehdys: Klassikkoelokuva? En voi sanoa - ohjelma kun koostuu Disneyn klassikko elokuvien pätkistä. Tätä ei pysty koskaan katsomaan kerralla kokonaan (mm. aasista kertova pätkä on liian surullinen), mutta tulee tv:stä joka vuosi. Tai tuli ainakin silloin kun asuin äidin kanssa ja meillä oli tv. En itseasiassa ole varma, onko ohjlema sama joka vuosi, vaikka sellainen olo minulle on jäänyt.
4. Joulutarina: Se ei-niin-hyvä-suomalainen-elokuva. Draamaa, suuria tunteita ja historiaa. Suurin floppi tässä oli lopun amerikkaliseen tyyliin esitelty valkoparta punanuttu. Ja Antti Tuisku. 
5. Napapiirin pikajuna: Tästä en edes muista oikeastaan mitään. Vaatii siis vielä toisen katselukerran, sillä mitään negatiivisia mielikuviakaan ei päähän muistu.
6. Yksin kotona: Tätä tuli nuorempana katsottua useaankin otteeseen. Voi sitä hihittelyn määrää. Naiivia huumoria, mutta upposi varhaiseen minuun.
7. Niko lentäjän poika: Näin viime jouluna tämän ensimmäisen kerran. Yllättävän hyvä kotimaiseksi tuotannoksi. Avomiehen äidin suosikki on elokuvassa seikkaileva puudeli "Vaahtokarkki". 
8. Painajainen ennen joulua: Tämäkään ei ehkä ole se ihan perinteisin jouluelokuva, mutta jotenkin todella kiehtova teos, yksin Burtonin filmografian suosikeistani (vaikka Halloween ei meilläpäin olekaan kovin suosittu juhla). 
9. Joulupukki ja noitarumpu: Aika monta suomalaista elokuvaa muuten nousi tälle listalle. Korkeimmalle rankingissa pääsi Mauri Kunnaksen hurmaaviin hahmoihin ja mukaansa tempaavaan tarinaan pohjaava Joulupukki ja noitarumpu. 
10. Lumiukko: Ehdoton kohokohta jouluaattona. Lapsena liimauduin jo alkumusiikin soidessa katsomaan perinteeksi muodostuneen Lumiukon tarinan. Nykyään en katso ohjelmaa, mutta musiikki on hurmaava ja vahvojen mielikuvien avulla pelkkä sen kuuleminen saa muistamaan kauniin animaation kuva kuvalta. 

 

  Tämä luminen kettu löytyy Oulun yliopiston Eläinmuseolta.

TTT - Odotetuimmat uutuudet 2013

Nappasin tämänviikkoisen Top Ten Tuesdayn aiheen törkeästi Olipa kerran kirjablogista. Olen maininnut vuoden 2013 kirjoja jo aiemmin TBR+ postauksessa, mutta tähän halusin vielä erikseen nostaa ne kaikkein odoteuimmat tulevat kirjat. Ne, jotka on ihan pakko lukea. Pidemmittä puheitta, kirjoihin. Eniten odotettu viimeisenä.

  

1. A. S. Byatt: Ragnärök - Jumalten tuho

Tästä kirjasta en tiedä mitään, mutta vaikutti mielenkiintoiselle katalogissa.

2. Veera Laitinen: Amethystin vangit

Suomalaisen paranormaalin romantiikan nuori tulokas Surunsyöjät jatkuu tässä toisessa osassa. Vaikka en täysin vakuuttunut ensimmäisestä osasta, taidan tämän silti lukea, mutta en varaa. Lainaan sitten jos sattuu hyllyssä olemaan.

3. C.J. Daugherty: Night school - Yön valitut

Mielenkiintoinen nimi, kansi ja esitiedot. On kaiketi samantyyppinen kuin Cast kaksikon Yön talo-sarja (jota en ole lukenut, sillä jotenkin on tullut kuva, että en pitäisi siitä). Ei tosin löydy Risingin tietokannasta. Tästäkään en paljoa tiedä. 

4. Sari Peltoniemi: Haltijan poika (Luettu: 9.6.2013)

Kuulen kutsun metsänpeittoon teoksessa alkanut tarina jatkuu tässä toisessa kirjassa. Peltoniemi on yksi suomalaisista lempikirjailijoistani. 

5. Katherynne M. Valente: Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla  (Luettu: 1.11.2013)

Ihastuttava kansikuva ja huikean pitkä nimi. Jokin houkuttelee tarttumaan, vaikka teos olisi suunnattu vähän nuoremmille. Risingshadowssa teoksen tiedoissa tosin lukee, että tämä sopisi kaikenikäisille. Odotan jotenkin Septimus Heapin tyylistä kerrontaa. 

6. Ally Condie: Perillä (Luettu: 24.6.2013)

Dystopia trilogian päätösosa. Sarjan ensimmäinen osa oli hyvä ja toinen oli pettymys. Toivottavasti tämä kirja yllättää positiivisesti ja hahmot saavat ansaitsemansa kohtalon. 

7. Michelle Harrison: 13 salaisuutta (Luettu: 24.10.2013) 

Trilogian päätösosa tämäkin. Keijujen maailmassa on tullut seikkailtua jo kahden kirjan verran, toisen osan takakanteen oli päätynyt jopa lainaus minun arviostani avausosasta. Tuntuu jotenkin haikealta, että tämäkin sarja päättyy. Onneksi maailmasta eivät kirjat lopu - kun vain osuisi niitä hyviä vastaan. 

8. Veronica Rossi: Halki ikiyön (Luettu: 25.6.2013)

Sarjan toinen osa. Ensimmäinen oli nimeltään Paljaan taivaan alla, aivan loistava teos, menee vuoden parhaiden joukkoon. 

9. Beth Revis: Across the Universe - Miljoona aurinkoa (Luettu: 22.4.2013) 

Matka avaruudessa alkoi menneenä vuonna ja jatkoa saadaan aika pian. Tämänkin sarjan aloitusosa oli yksi parhaista lukemistani kirjoista vuonna 2012. Olen erittäin innoissani tämän suhteen. 

10. Moira Young: Julma maa (Luettu: 6.6.2013)

Tätä on markinoitu uutena Nälkäpelinä ja jopa parempana. Mahdollinen musta hevonen siis ja siksi eniten odotetuin. 

Top Ten Tuesday - Not to be Read

TTT eli Top Ten Tuesday on blogeissa kiertävä listaus, jossa saa kertoa erilaisia asioita listan muodossa. Morren maailmassa julkaistiin lista kirjoista, joita blogaaja ei aio lukea. Tämä kiinnosti minuakin, niinpä tein oman listani. Aluksi tuntui vaikealta keksiä mitä teoksia listalleni laitan, lopulta oli vaikeampaa päättää mitä niistä mahtuu mukaan.

1. Rosa Liksom: Koko tuotanto

Olen lukenut Liksomilta Bamalaman (yläasteella) ja Yhden yön pysäkin (praktikumissa) ja enempään en aio suostua. Kirjailjan tuotanto ei vain sovi minulle, tahdon hyvän olon kirjoja, en näitä.

2. J.K. Rowling: Paikka vapaana

Ei kiinnosta. Kansi on luotaantyöntävä, vanhahtava, "tällainen on jo nähty". Juonikaan ei houkuttele. [EDIT: Kun kirjailija paljastui terfiksi, en aio koskea hänen tuotantoonsa pitkällä tikullakaan.]

3. Alastair Reynolds: Koko tuotanto

Mm. avomieheni mukaan Reynoldsin tyyli on liian vaikea minulle, ja minua on kielletty lukemasta sitä. [EDIT: Jouduin syömään sanani, lukupiirissä on nimittäin luettu jo kaksi Reynoldsin teosta. Ikirouta tammikuussa 2022 ja Noidankehä huhtikuussa 2024.]

4. J.R.R. Tolkien: Silmarillion

Samat perustelut kuin edellä. Hermostuin jo Tarua sormusten herrasta lukiessani jaarittelevuuteen ja liian orjallisesti historiaa (ei niinkään seikkailufantasiaa) luovaan kirjoitustyyliin.

5. Väinö Linna: Tuntemton sotilas

Olen tähän ikään päässyt lukematta kirjaa, ja samalla linjalla ajattelin jatkaa. Sotakuvaukset eivät ole minun juttuni. Täällä pohjantähden alla menee samaan lokeroon.

6. Stephen King: Koko tuotanto

Vaikka jonkin verran kauhua luenkin, King ei ole koskaan houkutellut. Joitakin hänen teoksistaan tehtyjä leffoja olen katsonut, mutta en ole niihin ihastunut.

7. Merja Jalo: Nummelan ponitallilaiset (2010-luvun tuotanto)

Olen lukenut sarjan kaikki teokset edellä mainittua rajausta lukuun ottamatta. Viimeisimmät teokset, jotka uudistetulla kansityylillä luin alkoivat tuntua haamukirjoittajan tekemiltä. Alkuperäinen henki on kadonnut ja kirjat ovat siirtyneet nykyaikaan räjähdyksineen ja kännyköineen. Ehkä tuore tyyli sopii jollekulle, minun heppatyttöpäiväni ovat (viimein?) ohitse.

8. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Tältä en ole kokonaan välttynyt: yläasteella luettiin osa teoksesta ääneen luokassa. Ei niin hyvä muistikuva. Toivottavasti minä voin jatkaa välttelyllä opinnoistani huolimatta. Täällä saa aika vapaasti valita listalta luettavat kirjat. Tärkeintä ei ole se, mitä kirjoja lukee, vaan mitkä uskaltaa olla lukematta. Paikallinen motto.

9. Raamattu

Vaikka toisaalta kiinnostaisi ihan kulttuurihistoriallisessa mielessä lukeakin raamattua, voi olla että olisin enemminkin piru kuin enkeli sen kimpussa. Tämä jää siis väliin, vaikka joskus lukiossa eräs ev.lut. seurakuntaan kuulumaton poika päättikin lukea ko. toksen kannesta kanteen vain siksi, että tietäisi sitten mistä on kyse. En koskaan tullut tietoisuuteen, pääsikö hän urakkaansa loppuun.

10. Volter Kilpi: Alastalon salissa

Perusteluna Wikipedia lainaus: "Tätä tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden vaikeimmista mutta myös merkittävimmistä teoksista".