"Syvällä Arkki Ykkösen sydämessä käynnistyi mikropiiri.
Se lähetti sähköisiä ärsykkeitä jokaisen nukkujan aivoihin.
Kaupunki heräsi."
Scifi-haaste: 11. Kyberpunk
Tämän kirjan suomennos on yhtä vanha kuin minä. Olen lukenut Hughesin teoksen jatko-osan Uniensieppaajan nuorempana useampaankin otteeseen, joten sinällään on hassua, että vasta nyt luen ensimmäisen osan. Teokset ovat kuitenkin niin itsenäisiä, että ne toimivat omillaankin. Teos on esim. englanninkielisen Wikipedian mukaan kirja on nuorten dystopiaa, mutta minusta siinä on myös hyvin vahvasti kyberpunk elementtejä, etenkin kirurgisesti niskaan istutettu tietoputki, johon voidaan kiinnittää tietopaketteja. Tieto on valtaa ja Arkki Ykkösessä valta on lordeilla, joiden selkä on vääristynyt tiedon painosta.
Tietokoneen vangit jatkavat orjuusteemaa johon törmäsin jo Anu Holopaisen Matkalaiset-teoksessa. Jos et kykene ottamaan vastaan tietoputkea, muistisi tyhjennetään ja sinut alennetaan orjaksi, jonka nimi on pelkkä numero. Jos et kykene omaksumaan tietopakettien informaatiotulvaa, sinusta tulee lordin sijasta työläinen tai sotilas. Hierarkia muistuttaa filosofistista näkökulmaa yhteiskunnan valtapyramidista. Eniten tietoa (eli valtaa) on pyramidin huipulla olevilla muutamilla ajattelijoilla. Arkin naisilla on myös tietoa, mutta se ei ole yhtä arvokasta kuin miesten. Tiedolla on sukupuoli.
Arkin asukkaat eivät arvosta karvoitusta. Mille siis kuulostaisi aamurutiinina ihokarvoja poistavan aineen levittäminen kaikkialle - jopa päähän? Vain orjilla on hiukset. Kuten Holopaisen luoman Syysmaan erikoisimmat asukit, metsäolennot, myös Arkin yhteiskunnan korkea-arvoisimmat osoittavat asemansa suurella elintasokummulla. Toisin sanoen eliitti on ylipainosta nauttivien ihmisten joukko. Näinhän on myös menneitten aikakausin kuninkailla ja hoviväellä ollut tapana tuoda esille omaa tärkeyttään.
Asukkaille tarjotaan myös vapaa-aikanaan viihdykkeitä, joista eräs muoto on unelmamaailma, johon kytkeydytään hyvin Matrixista tuttuun tyyliin - kiinnittämällä kaapeli elossasäilymispakkaukseen. Tomi pääsee näkemään vapauden toiset kasvot uneksiessaan olevansa kupolin ulkopuolella ja kokee valaistumisen omasta ruumistaan. Unimaailman Tomi on ruskettunut, lihaksikas ja notkea, tosimaailman Tomi on kalpea, lihava ja tietopakkausten kumaraan painama. Onko tieto todella kaiken tämän arvoista?
Tämän kirjan suomennos on yhtä vanha kuin minä. Olen lukenut Hughesin teoksen jatko-osan Uniensieppaajan nuorempana useampaankin otteeseen, joten sinällään on hassua, että vasta nyt luen ensimmäisen osan. Teokset ovat kuitenkin niin itsenäisiä, että ne toimivat omillaankin. Teos on esim. englanninkielisen Wikipedian mukaan kirja on nuorten dystopiaa, mutta minusta siinä on myös hyvin vahvasti kyberpunk elementtejä, etenkin kirurgisesti niskaan istutettu tietoputki, johon voidaan kiinnittää tietopaketteja. Tieto on valtaa ja Arkki Ykkösessä valta on lordeilla, joiden selkä on vääristynyt tiedon painosta.
Tietokoneen vangit jatkavat orjuusteemaa johon törmäsin jo Anu Holopaisen Matkalaiset-teoksessa. Jos et kykene ottamaan vastaan tietoputkea, muistisi tyhjennetään ja sinut alennetaan orjaksi, jonka nimi on pelkkä numero. Jos et kykene omaksumaan tietopakettien informaatiotulvaa, sinusta tulee lordin sijasta työläinen tai sotilas. Hierarkia muistuttaa filosofistista näkökulmaa yhteiskunnan valtapyramidista. Eniten tietoa (eli valtaa) on pyramidin huipulla olevilla muutamilla ajattelijoilla. Arkin naisilla on myös tietoa, mutta se ei ole yhtä arvokasta kuin miesten. Tiedolla on sukupuoli.
Arkin asukkaat eivät arvosta karvoitusta. Mille siis kuulostaisi aamurutiinina ihokarvoja poistavan aineen levittäminen kaikkialle - jopa päähän? Vain orjilla on hiukset. Kuten Holopaisen luoman Syysmaan erikoisimmat asukit, metsäolennot, myös Arkin yhteiskunnan korkea-arvoisimmat osoittavat asemansa suurella elintasokummulla. Toisin sanoen eliitti on ylipainosta nauttivien ihmisten joukko. Näinhän on myös menneitten aikakausin kuninkailla ja hoviväellä ollut tapana tuoda esille omaa tärkeyttään.
Asukkaille tarjotaan myös vapaa-aikanaan viihdykkeitä, joista eräs muoto on unelmamaailma, johon kytkeydytään hyvin Matrixista tuttuun tyyliin - kiinnittämällä kaapeli elossasäilymispakkaukseen. Tomi pääsee näkemään vapauden toiset kasvot uneksiessaan olevansa kupolin ulkopuolella ja kokee valaistumisen omasta ruumistaan. Unimaailman Tomi on ruskettunut, lihaksikas ja notkea, tosimaailman Tomi on kalpea, lihava ja tietopakkausten kumaraan painama. Onko tieto todella kaiken tämän arvoista?
- Mutta miksi meidän pitää ladata tällä tavoin? Tomi keskeytti tuon lempeän sanavirran ja punastui sitten tökeryytensä takia. - Anteeksi, herra lordi. Mutta varmasti täytyy olla muitakin oppimistapoja?
- Tietysti, Vanhoina huonoina aikoina sinua olisi istutettu seitsemän kahdeksan tuntia päivässä kahdentoista vuoden ajan kovalla penkillä opettajan yrittäessä päntätä kirjoista tietoa lasten päähän. Se oli tehoton järjestelmä ja sillä tavoin hankittu tieto hajanaista ja epätäydellistä. Tiedettävää on liian paljon, eikä ihmisellä ole enää muistia sen säilyttämiseen ilman apuneuvoja.
- Mitä muisti on?
- Muisti on kyky palauttaa aivoihin varastoitu aines mieleen ilman tietokoneen apua. Entisaikaan ihmiset olivat harjaantuneita muistamaan, mutta jo ennen Suuren Tuhon päiviä tuo taito oli katoamassa. Sen seurauksena ilmaantui harkitsemattomia erikoisasiantuntijoita: tiedemiehiä, jotka tekivät ihmiskunnan tulevaisuutta koskevia ratkaisuja tuntematta sen menneisyyttä. No, tiedätte mihin siitä päädyttiin. Opettaja hieroskeli painuneita hartioitaan. - Sekasorron aikakauteen. (s.17)
Kun Tomi kohtaa kupolin ulkopuolisen maailman silmästä silmään, hän huomaa, että elämä siellä onkin vaikeampaa kuin unimaailmassa. Hänelle valkenee monta virheellistä ajattelutapaa, joita Arkissa pidetään yllä ja hänellä syntyy kunnianhimoinen tavoite, jonka toteuttaminen vaatii rohkeutta.
Kirjan suomennos on kestänyt hyvin aikaa. Se muistuttaa monessa suhteessa Veronica Rossin Paljaan taivaan alla sekä Beth Revisin Across the Universe - Matka alkaa teoksia. Toisin kuin Rossilla, on Hughesin kirjan päähenkilö poika ja tapahtumat sijoittuvat maan pinnalle eroten siten Revisin kirjasta, mutta monet teemat ja juonenkäänteet ovat tuttuja. Toisin sanoen, jos pidit näistä teoksista, on "vanhalla" kirjalla jotain annettavaa sinullekin. Kirja on myös lyhyt ja nopealukuinen - jos kiinnostuit, on teosta etsittävä kirjastosta. Itse satuin onnekkaasti löytämään tämän käytettynä, mutta en usko näitä kovin paljon olevan enää liikkeellä.
Arvosana:
Takakannesta:
Sekasorron aikakauden jälkeen Arkki Ykkösen suojiin rakennetussa maailmassa ihmisen arvon mittana on tieto. Tietoa ei kuitenkaan jaeta kaikille. Se varastoidaan henkilökohtaisiin tietopaketteihin, jotka tekevät omistajastaan kaikkivoivan. Siltä ainakin näyttää.
Lordien hallitseman jäykän luokkajärjestelmän peitossa kytee kuitenkin kapina. Kun se puhkeaa, ylilordin poika, Tomi, säilyy täpärästi hengissä ja pakenee ulkomaailmaan. Täällä hän tapaa Pihlajan, Parantajakäden ja Ripeän. Tomi yllättyy havaitessaan mitä vapaus todella merkitsee. Mutta miten Tomin käy, kun hän saa selville mikä on Arkki Ykkösen salaisuus ja mitä sen tietokonejärjestelmään kätkeytyy?
Tyylilaji: nuoret, dystopia
Sekasorron aikakauden jälkeen Arkki Ykkösen suojiin rakennetussa maailmassa ihmisen arvon mittana on tieto. Tietoa ei kuitenkaan jaeta kaikille. Se varastoidaan henkilökohtaisiin tietopaketteihin, jotka tekevät omistajastaan kaikkivoivan. Siltä ainakin näyttää.
Lordien hallitseman jäykän luokkajärjestelmän peitossa kytee kuitenkin kapina. Kun se puhkeaa, ylilordin poika, Tomi, säilyy täpärästi hengissä ja pakenee ulkomaailmaan. Täällä hän tapaa Pihlajan, Parantajakäden ja Ripeän. Tomi yllättyy havaitessaan mitä vapaus todella merkitsee. Mutta miten Tomin käy, kun hän saa selville mikä on Arkki Ykkösen salaisuus ja mitä sen tietokonejärjestelmään kätkeytyy?
Tyylilaji: nuoret, dystopia
Samantyylisiä kirjoja: Veronica Rossi: Paljaan taivaan alla, Beth Revis: Across the Universe - Matka alkaa
Suomentanut: Saima-Liisa Laatunen, 221 sivua, WSOY 1986
Alkuperäinen nimi: Devil on my back (1984)
Kirjasta muualla: Risingshadow, Wikipedia, Kirjavinkit,
Voi kiitos tästä bloggauksesta! Tässä päivänä muutamana yritin palauttaa mieleeni, mikä tämä kirjan nimi olikaan, juonesta muistan kaikenlaista, erityisesti tuon niskassa olevan konemöykyn. Ihanaa kun kirjoitit tästä!
VastaaPoistaps. jos pieni neuvominen sallitaan, niin muistatha ettei sinä-passiivi ole hyvää suomea vaikka kovin yleinen tapa tuntuu nykyään olevankin. :)
Nyt vasta huomasin kommenttisi, sähköposti-ilmoitus oli mennyt roskapostikansioon. Hienoa, että postaukseni synnytti sinulle nostalgisia muistoja. Tuosta sinä-passiivista en ole aivan varma. En ole koskaan sisäistänyt kaikkia äidinkielen rakenteita, mutta yritän aina "maistella" sanoja ja lauseita niin, että ne kuulostavat loogiselta ja sujuvalta. Voit olla oikeassa, että tuo mainitsemasi lauserakenne tyyppi on joskus minunkin käytössä, mutta kielihän elää.
PoistaHyvä, kun oli tällainen blogikirjoitus, joka löytyi "loistavilla" google-hakusanoilla "tietokone nuortenkirja aivot". Luin tämän ja kai sen toisenkin joskus nuorena, ja olen yrittänyt miettiä nimeä, mutta en ole saanut päähäni. Nyt sen tiedän, joten kiitos paljon. Aion ehdottomasti lukea nämä uusiksi.
VastaaPoistaTosi kiva kuulla, että blogikirjoituksestani oli hyötyä. :) Tämähän tosiaan on jo vanhempi teos, josta ei paljoa netissä löydy. Itse luin tämän jatko-osan (Uniensieppaaja) joskus yläasteella, mutta tämän ensimmäisen osan kansi ja tekstissä käytetty fontti eivät tuolloin houkutelleet. Suosittelen kyllä lukemaan uudelleen, on kestänyt hyvin aikaa. :)
PoistaHohoo, johan löytyi. Googleen 'scifi niskaan kiinnitetty' ja heti tärppäsi. Olen yrittänyt palauttaa mieleen tämän kirjan nimeä ja kirjoittajaa jo vuosia. Tarvis varmaan niskaan kiinnitetyn laitteen... Kiitos.
VastaaPoistaHei Kale! Kivaa kuulla että tästä vanhasta postauksestani on edelleen hyötyä. Joitakin teoksia on vaikeaa löytää, itsellänikin yksi teos "hukassa" ja siitä muistamani asiat tuottavat Googlen haussa vain yhden teoksen löytymisen, mutta se on mielestäni eri. Ammattitaitoiset kirjastonhoitajat ja kirjakaupan myyjät toimivat usein Googlea paremmin. Esimerkiksi jos asiakas muistaa teoksen värin ja että sen ninessä oli vain yksi sana, oikea teos kuitenkin useimmiten löytyy.
Poista