lauantai 31. elokuuta 2013

Katja Jalkanen & Hanna Pudas: Rivien välissä - Kirjablogikirja

"Varmaa on, että kaikkien kirjojensa keskellä ja jokaisen rivin välissä 
kirjablogaajat ovat kirjojen ja kirjallisuuden asialla."
 
  
Varasin tämän kirjastosta heti kun huomasin, että tämä ilmestyi hankintalistaan. Olinkin neljäntenä varausjonossa. Vei kuitenkin oman aikansa ennen kuin oli minun vuoroni noutaa kirja. Tämä pieni kirjanen kun sisältää niin paljon asiaa, että edelliset lukijat olivat ilmeisesti uppoutuneet sen rivien väliin perusteellisesti. Kenties koko kuukaudeksi, jonka tätä lainattua ihanuutta saa pitää itsellään. Minulta kirja jatkaa matkaansa seuraavan varauksen tehneen luokse. Nokian slogania mukaellen: "Books. Connecting people." Mikä ihana ajatus!
   
Paljoa en lähde kirjan sisältöjä avaamaan, mutta joitakin päätemoja voisin esitellä. Kirjassa käydään läpi blogistanian lyhyttä historiaa ja lukupiirien siirtymistä live-tapaamisista verkkoon sekä pohditaan mitä tulevaisuudessa voisi olla luvassa.  Aineistoa on kerätty kirjablogaajilta kyselylomakkeen avulla, johon mm. itsekin vastasin sekä poimimalla lainauksia useista eri blogeista ja kirjallisuuteen liittyviltä sivustoilta.
  
Jo parin vuoden blogaamisen aikana on suuri osa kirjan esittelemistä tempauksista, säännöistä ja muista kirjablogaamiseen saumattomasti yhteenkuuluvista asioista tullut tuttuja - mutta vasta aloittavalle tai blogin perustamista harkitsevalle tämä on suorastaan kultaisen käytöksen opaskirja. Voi kun olisin voinut lukea tämän ennen kuin aloitin oman blogaajan "urani", paljon piti oppia kantapään kautta. Toisaalta kokemukset blogin pitämisessä ja sen kehittämisessä ovat opettaneet paljon.
  
Jalkanen ja Pudas käsittelevät kirjassa paljon kevään aikana käynnissä ollutta kirjallisuuskeskustelua kirjablogaajien ja kriitikoiden yhtäläisyyksistä ja eroista. Toukokuussa ilmestynyt teos onkin hyvin aikansa tasalla ja se on ispiroinut jo mm. kirjablogistanian yhteiseen lukumaratoniin. Vaikka osa faktoista varmaan muuttuu ja vanhenee nopeasti, uskon että vielä vuosienkin päästä tämä elegantisti pinkki tietolipas tulee olemaan paitsi historiikki tämän hetken ilmiöistä, myös opastava ystävä niille monille uusille kirjallisuudesta nauttiville, jotka tahtovat jakaa kokemuksiaan muille kaltaisilleen.
  
Kirjablogikirja on ensimmäinen tietokirja, jonka olen blogissani esitellyt. Olisikin kiinnostavaa jatkaa tästä eteenpäin laajemminkin tietokirjapuolelle. Mutta harvaa tietoteosta voi kuvailla sanoilla herkullinen, paljastava ja ennen kaikkea yhteinen. Tämä on kirjablogaajilta toisille kirjablogaajille ja muille asiasta kiinnostuneille.
 
Kiitos Katja ja Hanna!
168 sivua, Avain 2013
 
   
Katja Jalkasen blogi: Lumiomena
Hanna Pudaksen blogi: Kirjainten virrassa

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Anneli Kanto & Terhi Rannela: Kapinallinen


"Oli asioita, jotka eivät muuttuneet  koskaan"
 
 
Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu alkuperäisesti Risingshadow-sivustolla.
 
Tähystäjäneito aloitti kaksikon Kanto ja Rannela nuortentrilogian kaksi vuotta sitten. Vajaan vuoden päästä ilmestyi sarjan toinen osa, Korkea puoliso, ja nyt kesällä sarjan päättävä Kapinallinen. Ensimmäinen osa ei vielä saanut taivuteltua puolelleen, mutta sarja parani sitä mukaa, kun kirjailijat löysivät yhteisen äänen.
 
Harvoin politiikka toimii näin hyvin nuortenkirjan keskeisenä teemana. Päätösosaan on saatu keitettyä mukaan useita täysin arvaamattomia ja ihastuttavia juonenkäänteitä, jotka muuttavat koko aikaisemman tarinan. Tätä suomalaista trilogiaa oli ilo lukea pelkästään jo hyvin luodun maailman takia. Osa henkilöhahmoista on muita onnistuneempia, etenkin joihinkin sivuhahmoihin on mahdollista luoda hyvinkin vahvoja siteitä.
 
Kolmas osa vie mukanaan ja paljastaa salaisuuksia kylmäksi ja kehittymättömäksi kutsutun Khalkoksen ja tämän naapurimaan, rikkaan ja kehittyneen Sarmatian, yhteisestä historiasta. Kapinallisessa seurataan Sarmatian naisjohtajan, Ruorinainen Blagorodnan tyttären Snezanan ja tämän adoptoidun kasvattisisaren Amayan kamppailua Khalkoksen johtajuudesta. Teoksessa Korkea puoliso kerrottiin kuinka Radko, Khalkoksen johtavan perheen pojista nuorempi, vietteli Snezanan rinnalleen. Arki ei kuitenkaan ole sitä ruusunpunaista hattaraa, mitä lapsellinen Snezana oletti Radkon siirappisten puheiden perusteella.
 
Samaan aikaan, kun Snezana nauttii lähes prinsessamaisesta asemastaan, pyörii kaukaiseen merenrantakylään paenneen Amayan arki tyttärensä ja kalastajaksi ryhtyneen miehensä Miroslavin ympärillä. Vallanahne Radko tappoi aikaisemmin oman veljensä, Samuilin, jonka oli määrä johtaa Khalkosta. Samuilin silloinen puoliso Amaya uudisti monia vanhoja ja naisen asemaa syrjiviä säädöksiä. Radkon ensimmäinen päätös johtajana, Suurena Isänä, on kumota nämä säädökset. Hän päättää jopa nimetä maan uudelleen Radkokseksi.
 
Kansa rakasti lempeää, roviolla kuolleeksi luultua Amayaa ja kansannousu ilkeää Radkoa vastaan on väistämätön. Amaya on Suzanne Collinsin Nälkäpelistä tutun Katnissin tavoin kapinan näkyvin henkilö. Kansannousu vaatii aina uhrinsa, niinpä kirjan loppupuolen verenvuodatus ei itsessään ole yllätys, mutta sen lopputulos ja henkiin jääneet kylläkin.
 
Kanto ja Rannela ovat hakeneet aikaisempiin kirjoihinsa historiallisia, maantieteellisiä ja poliittisia vaikutteita Keski-Euroopasta. Kapinallisessa mennään itään: Radkoa ylistävät laulut muistuttavat absurdiudessaan Kim Jong-ilin lähes jumalaisia tekoja, ja Snezanan kirjoituttama Pieni oranssi kirja jo nimensäkin puolesta tuo mieleen Kiinan puhemies Mao Zedongin Pienen punaisen kirjan.
 
Harmillisia miinuksia kirjassa ovat kenties nopean kirjoitustahdin takia jääneet kirjoitus- ja aikavirheet sekä liian nykyaikaiset, hassut tai vanhentuneet ilmaisut. Esimerkiksi sana kirppuinen sopisi kuvailemaan huonokuntoista turkkia paremmin kuin luteinen. Välillä on myös vaikeaa päätellä, mille ikäluokalle tämä nuortenkirja on suunnattu: minkä ikäinen voi lukea juopottelusta, raiskauksista ja väkivallasta? Toisaalta laaja-alainen lukijakunta voi olla myös teossarjan vahvuus.
   
Arvosana:
  
Takakannesta:
Khalkosta hallitsee hirmuvaltiaan ottein suuri isä Radko, jonka mielestä väkivalta on kaunein vallan muoto. Hänen puolisonsa Snezana taas sovittelee ylleen filosofin viittaa. Amaya perheineen elää piilossa köyhässä kalastajakylässä, kunnes kapinalliset tuovat viestin. Amayan ja Miroslavin täytyy päättää, lähteäkö johtamaan kansannousua vai jäädä elämään turvallista arkea pienen tyttärensä kanssa…
 
Tähystäjäneito Amayan viaton vierailu Khalkoksen saarelle aloitti seikkailun, joka on edennyt hurjien käänteiden kautta kohti yllättävää loppuratkaisua. Kuparisaari-trilogian päätösosa on vetävä sekoitus romantiikkaa, juonittelua ja raivokkaaksi yltyvää valtataistelua.
    
Asiasanat: fantasia, historia, nuoret
    
Samantyylisiä kirjoja: Anu Holopaisen Syysmaa-sarja
 
219 sivua, Karisto 2013
   

torstai 1. elokuuta 2013

Heinäkuun luetut

Elokuu tuli ihan nurkan takaa, odottamatta. On siis aika koostaa luetut. Parista viime kuun puolella luetusta kirjasta en ehtinyt kirjoittaa vielä blogiartikkelia, postaan ne tässä kuussa heti kun ehdin. :) Kirjoja tuli siis luettua seitsemän, sivuja yhteensä 1450. 

Arvostelukappaleita olivat Kellopelikuningas ja Kapinallinen, mukavaa lukea suomalaisiakin kirjoja välillä. Itselleni uusina kirjalijoina tutustuin mm. Pasi Ilmari Jääskeläiseen (hyvä lisä myös "Koen 13 kovaa kotimaista"-lukuhasteeseen) ja Roald Dahliin. Ehdoton helmi viime kuulta on Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea. Myös Kellopelikuningas ja Guliverin matkat on pakko mainita. Voin suositella niitä muillekin. :)
 
Myös lukumaraton oli ja meni (miten meni). Luin vain kaksi kirjaa, Dahlia ja Swiftiä, joista kertyi sivuja vaivaiset 285, vaikka tavoite olikin enemmän siellä tuhannen paikkeilla. No, jospa tempaisen vielä (myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana) uuden yrityksen, jonka aikana kerryttäisin sivuja enemmän. :)

Vielä kamalampaa olisi, jos kaikki kirjallisuus olisi kadonnut...




   
Blogatut
Blogaamattomat:
  • Anneli Kanto & Terhi Rannela: Kapinallinen
  • Murray Bail: Eukalyptus
  • Roald Dahl: Sulo ja suklaatehdas
  • Jonathan Swift: Gulliverin matkat