maanantai 23. joulukuuta 2019

Testissä Mitä luen - Lukupäiväkirja

   
Tuuma-kustannus lähestyi minua jokin aika sitten sähköpostilla ja kysyi haluaisinko ottaa vastaan heidän uuden Mitä luen - Lukupäiväkirjansa. Mitään velvoitetta postaamiseen ei ollut, mutta kiinnostuin tästä ja saatuani kirjan sekä täytettyäni sitä nyt useamman kirjan kohdalta olin varma siitä, että voisin hyvillä mielin kirjoittaa tästä blogiini. Mainitsinkin tämän viime hetken joululahjakirjavinkeissäni
  
Olen käyttänyt joskus yli 10 vuotta sitten paperista lukupäiväkirjaa. Ostin taskukokoisen pienen kirjan Kirjatorilta ollessani lukiossa. Siinä merkittiin aukeamalle neljän kirjan tiedot ja jokaiselle oli annettu muutama rivi tilaa lainaukselle tai ajatuksille. Pieneen kirjaan mahtui hyvin parinkin vuoden luetut, etenkin kun luin paljon mangaa ja merkitsin sarjojen luetut numerot samaan tilaan. 
  
Blogin aikana olen tehnyt lukumuistiinpanoja niin post-it -lapuille, vihkoon kuin puhelimen muistioonkin. Tämä uusi lukupäiväkirja onkin auttanut tallentamaan ja jäsentelemään ajatuksia lukemisen aikana, joten siitä tulee olemaan paljon apua kirja-arvosteluja tehdessäni. 
   

Lukupäiväkirjan sivuille täytetään kulloisenkin luettavan kirjan tiedot. Valitsin omalla kohdallani tavaksi kirjata ylös vain romaanit. Koristelin aukeamat luettavan kirjan väriteeman mukaisesti teipeillä ja tarroilla. Joku toinen voisi käyttää vaikkapa tusseja ja puuvärejä tai jättää sivut sellaisekseen. 
  
   
Lukupäiväkirjaan voi merkitä myös lukutavoitteita, esimerkiksi luettuaan tietyn aikaa/päivä tai kun saa hyvän fiiliksen lukemisen jälkeen ja laatia listan luettavista (olen itse listaihmisiä jä tämä oli ihana ominaisuus, kirjoitinkin tähän kohtaan kevään uutuuksista eniten odottamani kirjat). Ajattelin merkitä kalenteriin ne päivät, kun olen julkaissut blogipostauksen. 
   
    
Sivuilta löytyy myös tietokirjabingo, tilaa Helmet-lukuhaasteen seuraamiseen, kuva kirjahyllystä, johon voi täyttää luettujen kirjojen nimet (tämä otin käyttööni #hyllynlämmittäjä-haasteelle) sekä aivan lopussa yhteenveto luetuista kirjoista ja kirjojen hautausmaa, jonne voi hautakiven näköisiin laatikoihin kirjata ylös ne kirjat, jotka jäivät kesken ja miksi näin kävi. 
  
  
Tällaiset valmiiksi laaditut lukupäiväkirjat eivät välttämättä sovi jokaiselle, mutta jos pidät listoista ja kirjoitat muistiinpanoja kirjoista epämääräisille muistilapuille (niin kuin minä), kannattaa kokeilla olisiko tästä apua lukumuistojen jäsentämiseksi. Mitä luen - Lukupäiväkirjasta ovat kirjoittaneet myös kirjabloggaaja Amma ja Leonardo da Vinkki
  
Plussat:
+ Tyylikäs ulkoasu ja sisältö
+ Jokaisella kirjalla kokonainen aukeama tilaa merkinnöille
+ Helmet-lukuhaasteeseen varatut sivut
+ Mahdollisuus muokata sivuja oman näköiseksi
+ Laadukas paperi 
+ Kirjanmerkkinauha 
   
Miinukset:
- Ei omaa riviä suomentajan tai kuvittajan nimille
- Ei paikkaa sivumäärälle ja alkuperäisteoksen nimelle
- Muutama laatikko on liian pieniä, esimerkiksi merkittävimmälle lainaukselle annettu tila ei riitä
- Kansi naarmuuntuu helposti

2 kommenttia:

  1. Tämä voisi periaatteessa olla kiva, mutta en usko että jaksaisin sitä nykyaikana pitää. Tällainen olisi pitänyt olla silloin aikana ennen blogia ja Goodreadsia :D Pidin sitä ennen kirjapäiväkirjaa, mutta se oli vain tavallinen vihko. Siihen aikaan tämä olisi ollut kova sana.

    Toisaalta tällaisen lukupäiväkirjan pitäminen voisi olla sinänsä ihan hauska projekti. Tykkään kirjoittaa käsin ja tätä voisi olla kiva koristella niin kuin sinä olet tehnyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka täyttelinkin ostettua lukupäiväkirjaa ennen blogia (n. 2004-2007), niin en silloin varmaan olisi osannut näin yksityskohtaisesti kirjoittaa jokaisesta lukemastani. Lueskelin kesällä noita vanhoja kirjapäiväkirjoja ja niissä oli harvan luetun kohdalla edes yhtä lausetta.

      Mutta hyvin näki kyllä kuinka käsiala muuttunut vuosien varrella - osittain iän myötä, mutta enimmäkseen siksi, että olen pyrkinyt tarkoituksella parantamaan sitä. Käsin kirjoittaminen on nimittäin ihanaa!

      Poista